1 / 12

Omahoitajien toiminta hoitojaksolla

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli. T u l o t i l a n n e. Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat. Hoito- suunnitelma neuvottelut. Perhehoitotyö. Loppuhoito- neuvottelu. Omahoitajien toiminta hoitojaksolla. Omahoitaja / työpari.

garima
Download Presentation

Omahoitajien toiminta hoitojaksolla

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli T u l o t i l a n n e Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Hoito-suunnitelma neuvottelut Perhehoitotyö Loppuhoito-neuvottelu Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Omahoitaja /työpari • Lapsen kokonaisvaltainen seuranta Hoitohenkilökunta Siirtyyjatko-hoitoon Lastenpsykiatrian erikoislääkäri • Lääkärin toiminta hoitojaksolla Lapsen ja perheen tilanteenkartoittaminen Erityistyöntekijät Koulu / opetus • Koulunkäynti Kirjaa tiedot Osastonsihteeri Suullinen ja kirjallinen raportointi Dokumentointi 13.8.2013

  2. Lapsen kokonaisvaltainen hoitotyö ja kuntoutus • Lapselle suunnitellaan yksilöllinen hoitosuunnitelma huomioiden lapsen tarpeet, kasvu ja kehitys. • Lapselle annetaan mahdollisuus omaan aikaan ja rauhoittumiseen. • Lapsi osallistuu osaston toiminnallisiin ryhmiin ja yhteisölliseen toimintaan vointinsa mukaan. • Huolehditaan lapsen turvallisuudesta nimeämällä joka vuoroon lapselle hänestä vastaava hoitaja. Hoitaja toteuttaa kirjallista ja suullista raportointia. • Osastolla arvioidaan lapsen psyykkistä vointia, toimintakykyä sekä yhteistyötaitoja ja vuorovaikutussuhteita että sitä, miten lapsi selviytyy arkisten asioiden hoitamisesta ikätasoonsa nähden. • Lasta tuetaan ja ohjataan tarvittaessa itsestään huolehtimisessa sekä perustarpeiden tyydyttämisessä, kuten siinä, että lapsi saa riittävästi ravintoa ja unta. • Hoitohenkilökunta on lapsen saatavilla ja lapselle tarjotaan mahdollisuus tulla ajallaan autetuksi. • Arvioidaan mahdollisen lääkityksen vaikutusta lapsen vointiin. • Lähellä asuvan lapsen on mahdollista jatkaa omaa harrastustaan hoitojakson aikana vanhemman/huoltajan kuljettamana. • Hoitojaksolla lapsen kanssa pyritään suuntautumaan yhä enemmän osastolta ulos- ja jo kotiinpäin. Näissä tilanteissa lapsi saa harjoitusta sosiaalisissa tilanteissa toimimisesta osasto-olosuhteiden ulkopuolella lapsen normaalissa kasvuympäristössä.

  3. Omahoitajien toiminta hoitojaksolla • Omahoitaja on lapselle luottamuksellinen aikuinen sekä hoidollinen ihmissuhde. Tärkeätä on, että lapsi tulee hoitosuhteessa kuulluksi ja saa jakson aikana omahoitajilta kahdenkeskistä aikaa. • Mikäli lapsi jatkaa hoitojaksolle suoraan tutkimusjakson jälkeen, pyritään tutkimusjaksolla olleet tutut omahoitajat pitämään samoina myös hoitojaksolla. • Omahoitajat huolehtivat potilastietojen luovuttamiseen tarvittavan lapsen ja vanhempien/huoltajien kirjallisen suostumuksen. • Omahoitajat tapaavat ja ovat puhelimitse yhteydessä lapsen vanhempiin/huoltajiin sekä ovat yhteydessä lapsen asioissa mukana oleviin viranomaistahoihin. • Usein ensimmäiseksi nimetty omahoitaja pitää lapselle omahoitajatunteja viikoittain. • Omahoitajat laativat hoitotyön suunnitelman sekä tekevät kirjallisen hoitotyön koonnin hoitojakson sisällöstä Efficaan hoidon päättyessä.

  4. Perhehoitotyö • Osastolla perhehoitotyötä toteuttavat tavallisesti omahoitajat, toisinaan toisen omahoitajan työparina saattaa olla lapselle/perheelle tuttu työntekijä esim. lastenpsykiatrian poliklinikalta tai perustasolta omasta kunnasta. • Vanhempia/huoltajia tavataan hoitojakson aikana mahdollisimman useasti. Lapsen tuonti- ja hakutilanteiden sekä viikoittaisen vierailuillan lisäksi vanhempia/huoltajia ja muuta perhettä tavataan sovituilla perhetapaamiskäynneillä. Perhehoitotyön tehtävät: • Perheen/huoltajien kuuleminen. • Syvennetään lapsen ja perheen kanssa aiemmin tehtyä perhehoitotyötä. • Päivitetään osastoseurantaa ja kodin kuulumisia. Mietitään yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa lapselle ja perheelle lomatavoitteita. • Tehdään arviointia lapsen ja perheen/huoltajien voimavaroista ja tuen tarpeesta. • Tarpeen mukaan pyritään järjestämään lapsen kotiinpaluuta tukevia käyntejä esimerkiksi kotiin tai kouluun jakson aikana. • Keskustellaan jatkosuunnitelmista. Tarvittaessa siirretään perhehoitotyötä takaisin perustason hoidettavaksi päivittäen lapsen ja perheen tilannetta omaan kuntaan, mikäli kunnan oma perhetyö on tauolla jakson aikana.

  5. Lääkärin toiminta hoitojaksolla • Lapsen psyykkisen ja fyysisen hoidon tarpeen arviointi. • Lähetteiden tekeminen erityistyöntekijöiden tutkimuksiin, mikäli tällaiset koetaan tarpeellisiksi. • Lapsen tapaaminen. • Lääkityksen tarpeen arviointi, vanhempien/huoltajien informoiminen lääkitykseen liittyvistä asioista. • Osallistuminen lapsen moniammatillisiin neuvotteluihin. • Yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa lapsen kriisijakson sisällön, pituuden ja jatkohoidon suunnitteleminen. Hoidon kokonaisuudesta ja pituudesta vastaaminen. • Neuvotteluissa vetäjänä toimiminen. • Lausuntojen, lähetteiden ja loppuyhteenvetojen tekeminen.

  6. Lapsen ja perheen tilanteen kartoitus erityistyöntekijöiden tutkimuksin hoitojaksolla • Syvennetään ja täydennetään jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja tuloksia. • Tarjotaan tarvittaessa perheelle sosiaalityöntekijän palveluita.

  7. Koulunkäynti • Hoitojakson aikana alakouluikäinen lapsi käy Ruutipuiston sairaalakoulua oman koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Esikouluikäiselle lapselle järjestetään esikoulumaisia toimintatuokioita osastolla hoitajien toimesta. • Sairaalakoulussa opetusryhmät ovat pieniä. • Sairaalakoulun opettaja on yhteyshenkilö sairaalakoulun ja oman koulun välillä. • Sairaalakoulu tekee tiivistä yhteistyötä lastenpsykiatrian osaston ja lapsen omahoitajien kanssa. • Opiskelun tahti määräytyy lapsen voinnin mukaan. • Ennen siirtymistä takaisin omaan kouluun pyritään järjestämään kouluneuvottelu, jossa on mukana sairaalakoulun ja oman koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat/huoltajat, omahoitajat sekä tarvittaessa erityistyöntekijöitä. Kouluneuvottelun tarkoituksena on päivittää lapsen opillinen taso ja miettiä koulunkäyntiä tukevia menetelmiä lapsen omassa koulussa. • Hoitojakson loppuvaiheessa lapselle suunnitellaan usein päiviä omassa koulussa. Tällöin lapsen paluu omaan kouluun tapahtuu asteittain eikä kerralla pidemmän poissaolon jälkeen.

  8. Hoitosuunnitelmaneuvottelut • Hoitosuunnitelmaneuvotteluun osallistuvat lapsen hoitoon liittyvät työntekijät osastolta, sairaalakoulusta sekä mahdollisesti poliklinikalta ja tarvittaessa avohuollosta. Myös vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelmaneuvotteluun. • Hoitosuunnitelmaneuvotteluja pidetään hoitojakson aikana noin kerran kuukaudessa. • Hoitosuunnitelmaneuvottelussa käydään läpi lapsen vointia, arvioidaan jaksoa siihen asti ja mietitään mahdollisia muutoksia hoitotyön keinoihin. • Hoitosuunnitelmaneuvottelussa arvioidaan ja suunnitellaan lapsen jatkohoitoa sekä täydennetään tarvittaessa loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavien listaa.

  9. Loppuhoitoneuvottelu • Loppuhoitoneuvotteluun osallistuvat lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston työntekijät, sairaalakoulun opettaja sekä lähettävältä -/ jatkohoito-taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien mukaan. Myös lapsi itse ikä huomioon ottaen saattaa osallistua osaksi aikaa neuvotteluun. • Loppuhoitoneuvottelu pidetään hoitojakson päättyessä. • Loppuhoitoneuvottelussa arvioidaan toteutunutta jaksoa ja tuloksia sekä suunnitellaan lapsen/perheen jatkohoito, jota on jakson aikana alustavasti jo suunniteltu yhdessä perheen kanssa.

  10. Tietojen kirjaaminen • Osastonsihteeri huolehtii potilastietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmään ja asiapapereiden arkistoinnista sekä potilasasiakirjojen lähettämisestä sovitulla tavalla.

  11. Milloin osastohoitojaksolle? • Silloin, kun lastenpsykiatrian osastotutkimusjaksolla on tutkimusten perusteella katsottu tarpeelliseksi jatkaa hoitoa osasto-olosuhteissa. • Toisinaan hoitojakso saattaa olla kyseessä, jos aikaisemmin osastolla tutkimusjaksolla ollut lapsi on palannut kotiin eikä sinne sovitut avohoidon tukitoimet ole arjessa lapselle ja perheelle riittävät. Lapsen tilanne ei ole kuitenkaan kriisiytynyt, vaan tilanne sallii hoitojaksopaikan mahdollisen odottamisen eikä vaadi kriisijaksopaikkaa. • Hoitojakson alussa tehdään alustavaa suunnitelmaa jakson pituudesta ja sisällöstä sekä täytetään tarvittavat lomakkeet. Lapsi ja vanhemmat/huoltajat allekirjoittavat hoitoon sitouttavan sopimuksen.

  12. Loppuhoitoneuvottelussa sovittu jatkohoito Koti Erilaiset avohoidon tukitoimet Osastojakso lastenpsykiatrian osastolla • Perusterveydenhuollon, päiväkodin ja koulun tarjoamat tukitoimet • lääkäri • psykologi • koulukuraattori • kouluterveydenhoitaja • kouluavustaja / henkilökohtainen avustaja • koulun pien- / erityisryhmä • Sosiaalitoimen tarjoamat tukitoimet • ohjaus, neuvonta • taloudellinen tuki • perheneuvolan tarjoamat palvelut • lastensuojelun tukitoimet • lastensuojeluyksiköiden tarjoamat tukitoimet • Erikoissairaanhoidon tarjoamat tukitoimet (tarvitaan lähete) • lastenpsykiatrian poliklinikat • muut poliklinikat • jälkipolikliininen hoitotyö osastolta • terapiat • Yksityisten tarjoamat palvelut • Erityishuollon palvelut

More Related