TÄHTITAIVAAN MITTAAMINEN

1. TÄHTITAIVAAN MITTAAMINEN • Aikoinaan ihmiset uskoivat, että tähdet oli kiinnitetty palloon, joka kiersi Maan kerran vuorokaudessa. Pallo näytti kiertävän Maata idästä länteen. Todellisuudessa tähdet ovat joka suuntaan etäällä toisistaan ja niiden liike johtuu Maan pyörimisestä lännestä itään. On kuitenkin käytännöllistä kuvitella, että Maata ympäröi valtava taivaanpallo. Jos kuvitellaan maapallon suurenevan niin, että se täyttää taivaanpallon, vastaa taivaan ekvaattori Maan ekvaattoria.

2. Vastaavasti taivaan pohjois- ja etelänapoja vastaa Maan navat. Pituus- ja leveyspiirejä vastaa taivaalla rektaskensio ja deklinaatio. Deklinaatio mitataan kuten leveyspiirikin asteina, minuutteina ja sekunteina taivaan ekvaattorilta, jolla se on nolla ja kasvaa pohjoiseen positiivisena (+) ja etelään negatiivisena (-). Rektaskensio mitataan tunteina, minuutteina ja sekunteina itään päin. Rektaskension nolla kulkee kevättasauspisteen kautta. Aurinko siirtyy silloin pohjoiselle pallonpuoliskolle.

3. Maapallon nolla meridiaani (ympyrä, joka kulkee pohjoisesta etelään) kulkee Lontoon Greenwichin tähtitornin kautta. Se on merkitty katuun ja yhdellä askeleella voi astua idästä länteen tai päinvastoin. Koska 24 tuntia vastaa 360 astetta, vastaa yksi tunti 15 astetta.

4. Kohteen paikka taivaalla ilmoitetaan joskus astimutaalista koordinaatistoa käyttäen. Siinä korkeus on kulma asteina mitattuna havaitsijan horisontista. Nolla horisontissa ja 90 astetta suoraan ylhäällä, zeniitissä. Järjestelmää käytetään navigoinnissa. Lukemat riippuvat havaintopaikasta.

5. TÄHTITAIVAAN PYÖRIMINEN JA TÄHTIEN LIIKE • Maapallon pyörimisestä johtuen tähdet tekevät täyden kierroksen taivaan ympäri vuorokaudessa. Pohjantähti näyttää pysyvän paikallaan. Suomi on leveysasteiden 60- 70 välissä. Siitä seuraa, ettei taivaanekvaattori ja taivaanranta ole samassa paikassa. Tähdet nousevat koillinen- kaakko suunnasta ja laskevat luode- lounas suuntaan.

6. Ekliptika on Maan ratatason ja taivaanpallon leikkausviiva ja samalla Auringon vuotuinen rata. Ekliptikan ja taivaanpallon ekvaattorin leikkauskohtia ovat kevät- ja syyspäiväntasaus (yleensä 21.3. ja 23.9.). Tällöin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Aurinko kulkee noin asteen vuorokaudessa ekliptikaa pitkin lännestä itään. Liike aiheuttaa taivaalla näkyvien tähdistöjen vaihtumisen. Auringon takana olevat tähdet eivät näy, vastakkaisella puolella olevat tähdet näkyvät.

7. Rata kulkee 13 tähdistön kautta, joita 12 on horoskooppimerkkejä. Käärmeenkantaja ei ole päässyt horoskooppiin. Rataa sanotaan eläinradaksi vaikka Vaaka ei olekaan eläin. Aurinko ei kulje pitkin päiväntasaajaa, vaan on puolet vuodesta sen yläpuolella ja puolet sen alapuolella. Syynä on Maan akselin vinous Auringon ja Maan ratatasoon nähden. Se on 23,5 astetta. Vinous aiheuttaa vuodenaikojen vaihtelun.

8. Korkeimmillaan Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla kesällä (21.6.), kun sen zeniitti on Kravun kääntöpiirillä ja alimmillaan talvella (21.12.), kun zeniitti on Kauriin kääntöpiirillä. Helsingin horisontista katsottuna korkeus vaihtelee 7- 53 , Oulun horisontista 2- 49 ja Utsjoen horisontista -2- 44 asteen välillä.

9. Auringon ja Kuun vuorovesivoimista johtuen Maan akseli ei ole aina samansuuntainen. Maa on hyrräliikkeessä, jota sanotaan prekessioksi. Kierros kestää 26000 vuotta. Siksi rektaskensio ja deklinaatio ilmoitetaan tietylle ajanhetkelle esimerkiksi vuosi 2000. Ajanhetkeä sanotaan epookiksi. Eläinrata ei ole enää alkuperäisellä paikallaan, minne babylonialaiset sen asettivat, vaan se on siirtynyt 30 astetta Oinaan tähdistöstä Kalojen tähdistöön.

10. AIKA • Länsimainen ajanlasku perustuu Julius Ceasarin aikana (noin 50 eaa) laadittuun kalenteriin. Vuodessa oli 365 vuorokautta ja joka neljäs vuosi 366 vrk. Tämä Juliaaninen kalenteri oli voimassa vuoteen 1582, jolloin paavi Gregorius kahdeksas sääti gregoriaanisen kalenterin, jossa vuoden pituus on 365,2422 vrk. Joka neljäs vuosi on edelleen karkausvuosi, paitsi täydet vuosisadat elleivät ne ole jaollisia neljälläsadalla.

11. Maapallo on jaettu aikavyöhykkeisiin, joita on 24. Vuorokauden vaihtuminen tapahtuu Beringin salmesta Tyynen valtameren kautta Etelänavalle kulkevalla mutkittelevalla viivalla, tällöin Greenwichin kautta kulkevalla nollameridiaanilla on keskipäivä.

12. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina klo 3.00 ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 4.00. • Maa ei kulje radallaan tasaisesti. Radan soikeudesta johtuen lähellä Aurinkoa Maan nopeus on suurempi kuin etäällä ollessaan. Myös Auringon liike pitkin ekliptikaa, eikä pitkin taivaan päiväntasaajaa, vaikuttaa vuorokauden pituuteen. Aurinkoajan ja tasaisesti kulkevan ajan ero on ajantasaus. Se on suurimmillaan 16 minuuttia. Kellot näyttävät keskiaurinkoaikaa. Aurinkoaika = keskiaurinkoaika + ajantasaus.

13. Taivaanpallo ei pyöri samassa jaksossa, vaan suhteessa tähtiin se pyörähtää kierroksen 23 tunnissa 56 minuutissa.. Tähdet nousevat joka yö neljä minuuttia aikaisemmin. Koska tähdet ovat meistä katsottuna paikoillaan, on tämä Maan todellinen pyörähdysaika. Sitä sanotaan tähtiajaksi, jota tähtitieteilijät käyttävät.

14. Maalla on todettu olevan kuusi erilaista liikettä. • 1. Akselinsa ympäri, päiväntasaajalla nopeus on 0,5 km/s. • 2. Auringon ympäri 30 km/s. • 3. Lähitähtien suhteen 20 km/s. Suunta on kohti Herkuleen tähdistöä. • 4. Linnunradan keskustan ympäri 220 km/s. • 5. Linnunrata liikkuu lähigalaksien suhteen kohti Andromedaa 300 km/s. • 6. Linnunrata ja paikallinen galaksiryhmä kohti Neitsyen tähdistön galaksijoukkoa 500 km/s.