1 / 49

PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja Palvelusetelilains d nt

PARAS - hallituksen esitys 2006. Tarkoitus ja tavoitteetLuoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselleVahvistaa kunta- ja palvelurakennettaKehitt?? palvelujen tuotantotapoja ja organisointiaUudistaa rahoitus- ja valtionosuusj?rjestelmi?Tarkistaa valtion ja kuntien v?list? teht?vienjak

errin
Download Presentation

PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja Palvelusetelilains d nt

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja Palvelusetelilainsäädäntö Santeri Huvinen Hiekkala 25.3.2009

    2. PARAS - hallituksen esitys 2006 Tarkoitus ja tavoitteet Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä Tarkistaa valtion ja kuntien välistä tehtävienjakoa Parantaa tuottavuutta, hillitä menojen kasvua, luoda edellytyksiä palvelujen ohjauksen kehittämiselle Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä laadukkaiden ja asukkaiden saatavilla olevat palvelujen varmistaminen koko maassa

    3. PARAS - hallituksen esitys 2006 Uudistuksen aikataulu Hallituksen esitys 29.09.2006 eduskunnalle puitelaki, kuntajakolain muutos, varainsiirtoverolain muutos Lait voimaan 1.1.2007 Puitelaki ja varainsiirtoverolain muutos voimassa määräajan 1.1.2007-31.12.2012 Puitelaissa määritellyt tehtävien ja rahoituksen siirrot kunnilta valtiolle (8 §) viimeistään 1.1.2009 Tarvittavat erityislainsäädännön muutokset eduskuntavaalien jälkeen Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle uudistuksen ja lain tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009

    4. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntien toimenpiteiden aikataulu Kuntien selvitys 5 ja 6 §:n mukaisista toimenpiteistä ja toimeenpanosuunnitelma 31.8.2007 mennessä Pääkaupunkiseudun ja eräiden kaupunkiseutujen suunnitelmat 31.8.2007 mennessä Kuntajaon muutokset: jos vuoden 2009 alusta, esitys kuntajaon muutoksesta vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos erityinen selvitys, kuntajaon muutosesitys maaliskuun 2008 loppuun mennessä. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen – mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, viimeistään kuitenkin 2013 alusta Kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden arviointi: Hallitusohjelmaneuvottelut kevät 2007 Toimeenpanosuunnitelmien arviointi syksy 2007: ovatko esitetyt toimenpiteet riittäviä? Selonteko 2009: onko eteneminen toimenpiteissä tapahtunut suunnitelmien mukaisesti?

    5. PARAS - hallituksen esitys 2006 Lainsäädännön luonne Puitelaki määräaikainen suunnittelulaki Kolmenlaisia säännöksiä: Lainsäädäntötoimeksiannot: velvoittaa valmistelemaan muuta lainsäädäntöä ja asettaa sille tavoitteita Peruspalveluohjelma, valtionosuusuudistus, valtiolle siirrettävät tehtävät Suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet Kuntien ja kaupunkiseutujen suunnitelmat Kunnan ja kuntarakenteen määrittelyt Väestöpohjatavoitteet Suoraan sovellettavat säännökset Esimerkiksi kuntajakolain säännökset

    6. PARAS - hallituksen esitys 2006 Yhteistoiminta-alue (5 §) Perusterveydenhuolto ja niihin kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut: vähintään noin 20 000 asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue Kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli Kunnat määrittelevät perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut Laissa ei toiminnan käynnistymisajankohtaa Lähtökohta: järjestelyjen toteutus mahdollisimman pian takaraja vuoden 2013 alusta

    7. Yhteistoiminta-alue (5 §) Yhteistoiminta-alue (5 §) Ammatillisen koulutuksen vähintään noin 50 000 asukasta on suunnittelutavoite ja uusien järjestämislupien myöntämisen perusta – vapaaehtoinen tehtävä, johon kuntaa ei voida jatkossakaan velvoittaa; rahoitusvelvoite kuitenkin lakisääteinen Väestömääristä (20 000/50 000) voidaan poiketa, jos saaristoisuus tai pitkät etäisyydet estävät toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi

    8. PARAS - hallituksen esitys 2006 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 §) Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin. Määrään muutoksia, jos kunnat niin esittävät. Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä – myös perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille (valtioneuvoston asetus)

    9. PARAS - hallituksen esitys 2006 Eräiden kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus (7 §) Pääkaupunkiseudun kuntien tulee 31.8.2007 mennessä laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Laissa yksilöityjen kaupunkiseutujen tulee laatia vastaava suunnitelma, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi.

    10. Toimeenpanosuunnitelman (TPS) ja kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) yhteydet

    11. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntarakenne: tavoite ja keinot Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla taloudelliset ym. edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta Keinot: kuntajaon muutokset selvitys ja toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan myös kuntarakenteen muutostarpeet vaikeassa asemassa olevat kunnat: jos muut toimenpiteet eivät riitä, vuoden 2009 alussa hallituksen esitys, joka mahdollistaa kuntajaon muutoksen arviointiryhmän tai selvitysmiehen aloitteesta

    12. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntajakolain muutos ”Liitosporkkanoita” ei enää 2013 alun jälkeen tapahtuviin liitoksiin Kannustetaan monikuntaliitoksiin 1,8 –kertainen tuki 2008 ja 2009 tapahtuville liitoksille ja 1,4 –kertainen tuki 2010 ja 2011 tapahtuville liitoksille Korotettu tuki heikon talouden kunnan liittyessä 2008 tai 2009 alussa Valtionosuusmenetysten korvaus viiden vuoden ajan

    13. PARAS - hallituksen esitys 2006 Yhdistymisavustus Perusosa 2-4 milj. euroa uuden kunnan asukasmäärän ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlasketun asukasmäärän perusteella Vuosien 2008 ja 2009 kuntajaon muutoksissa perusosan korotus heikon taloudellisen aseman kunnissa 100 euroa/asukas, enintään 1 milj. euroa Lisäosa Jos kuntien määrä vähenee kahdella: 0,7 milj. euroa Lisäksi 0,7 milj. euroa/kunta jokaista lisäkuntaa kohti Avustus 2008-2009 1,8 –kertaisena ja 2010-2011 1,4 -kertaisena Mukaan ei lasketa heikon taloudellisen aseman kunnan perusosan korotusta

    14. PARAS - hallituksen esitys 2006 Erityisen vaikeassa asemassa olevat kunnat (9 §) Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat alittavat kahtena perättäisenä vuonna valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot asetetaan arviointiryhmä (SM, kunta, puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen palvelujen turvaamistoimista. Valtuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa SM:n tietoon mahdollisia jatkotoimia varten: erityisen selvityksen tarve Jos toimet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto antaa vuoden 2009 alussa esityksen kuntajakolain muuttamisesta (edellä)

    15. PARAS - hallituksen esitys 2006 Henkilöstön asema (13 §) Uudelleenjärjestelyt ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Liikkeenluovutusperiaate Uudelleenjärjestelyissä irtisanomissuoja viideksi vuodeksi koko henkilöstölle Mukana kuntaliitokset ja yhteistoimintajärjestelyt (5 ja 6 §) Voidaan irtisanoa, jos kieltäytyy vastaanottamasta uutta (vastaavaa) tehtävää Viiden vuoden suojan tulkinta: Koskeeko kaikkia kuntaliitostapauksia – esim. osittaisliitoksia tai liitoksia, joissa henkilöstösiirrot ovat vähäisiä?

    16. PARAS - hallituksen esitys 2006 Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (10 §) Valtuuston hyväksymä selvitys kuntajakomuutoksista ja yhteistoimintarakenteista (yhteistoiminta-alue, laajan väestöpohjan palvelut) sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta valtioneuvostolle viimeistään 31.8.2007. Suunnitelmassa: Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 Kunnan taloussuunnitelma ja, jos alijäämää ei saada suunnittelukaudella katetuksi, toimenpideohjelma sen kattamiseksi Suunnitelma puitelain säätämien keinojen käyttämisestä Selvitys palveluverkon kattavuudesta Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä

    17. PARAS - hallituksen esitys 2006 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitu- ja valtionosuusjärjestelmä (11 §) Peruspalveluohjelman statusta vahvistetaan Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä kuntien veropohjaa vahvistetaan: vähennyksiä valtion rasitukseksi poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet tavoitteena on hallinnonalojen valtionosuuksien yhdistäminen valtionosuusjärjestelmän otettava huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet neutraali tasausjärjestelmä valtion ja kuntien kannalta ei muutosta valtion ja kuntien kustannusten jakoon

    18. PARAS - hallituksen esitys 2006 Määräaikainen verovapaus varainsiirtoverosta Veroa ei suoriteta kunnan/kuntayhtymän ja niiden omistaman kiinteistöyhtiön kiinteistön luovutuksista, jotka tehdään puitelain mukaisen ”toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi” Vastaavasti kunnan tai kuntayhtymän tiloja omistavan tai hallinnoivan yhtiön osakkeiden luovutus toiselle Verovapaus koskee laissa määritellyn palvelutoiminnan sekä yleishallinnon tiloja tietyin rajauksin (neutraliteetti) Vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita Määräaikainen verovapaus myös ammatillisen koulutuksen rakennejärjestelyissä Luovuttajana toimiluvan haltija, ei siis aina kunnallinen toimija Apporttiluovutus osakkeita vastaan

    19. Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009) Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009) Uudistuminen keskittynyt kuntarakenteisiin Kunnat taloudellisen tilanteen vuoksi tuottavuushaasteiden edessä ennakoitua nopeammin Paras-uudistusta onkin syytä jatkaa Rakenteista edettävä palveluiden kehittämiseen Kuntarakenteiden uudistuminen Kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen on ollut selkeä ratkaisu näkyviin ongelmiin Monimutkaisissa ongelmissa, kuten palvelutoiminnan kehittämisessä ratkaisuvaihtoehdot eivät hahmotu selkeästi On tarpeen tarkastella elinvoimaisen kunnan rakentamisen näkökulmaa sekä toiminnallisen strategian rakentamista Palvelujen tuottavuuden kehittämisestä saatavat hyödyt mitätöityvät, jos valtionohjauksessa ei onnistuta koordinoimaan kuntien velvoitteiden aiheuttamaa taakkaa.

    20. Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009) Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009) Kaupunkiseutujen kehittämisestä kokonaisvaltaisempaa Kaupunkiseutujen kehittämisen ohjaukseen kolme vaihtoehtoa Vapaa kehittyminen omilla valinnoilla Minimiehdot yhteistyölle määrittävä kaupunkiseutulaki Kaupunkisopimuskäytäntö Arvioinnin perusteella sopimuskäytäntö olisi tarkoituksenmukaisin kehittämisvaihtoehto mahdollistaessaan sekä kaupunkiseutujen tahtotilan että valtion intressien huomioinnin.

    21. Palvelusetelilainsäädäntö (1) Riitta Säntti 6.2.2009: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä Lakiesitys eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009 Tavoitteena lain voimaantulo 1.6.2009 Lain tavoitteena on: Asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden lisääminen Palvelujen saatavuuden parantaminen Kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyön lisääminen Palvelutuotannon tehostaminen Palvelutuotannon monipuolistaminen ja joustavuuden lisääminen

    22. Palvelusetelilainsäädäntö (2) Riitta Säntti 6.2.2009: Kunnat voivat itse päättää palveluseteleiden käyttöönotosta ja sen laajuudesta. Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat ja julkaisee niistä luetteloa. Kunta päättää palveluseteleiden muodosta ja arvosta. Asiakkaan mielipide on huomioitava palveluseteleitä käytettäessä. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta, jolloin palvelu on järjestettävä muulla tavoin. Asiakkaalle on selvitettävä eri palveluvaihtoehdot ja niiden hinnat.

    23. Terveydenhuoltolaki (Välimäki 1) Lainvalmistelun eteneminen Lainvalmistelulle aikalisä: yhteinen sote-laki + terveydenhuoltolaki + sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen HE:n esittely kevätistuntokaudella 2010 Lait voimaan porrastetusti 2011-2013 Terveydenhuoltolaki voimaan 2011 Sosiaalihuollon lait voimaan 2013

    24. Terveydenhuoltolaki (Välimäki 2) SOTE-lain sisältö (laki kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuita koskevat säännökset (Paras) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä hallinnollisia rakenteita koskevat säännökset Kehittämisohjelmaa koskevat säännökset (Kaste)

    25. Terveydenhuoltolaki (Välimäki 3) SOTE-lain sisältö... Terveydenhuoltolaki (THL) ja Sosiaalihuoltolaki (SHL) tulevat olemaan palvelujen “sisältölakeja” SOTE-laki sisältää säännökset palvelujen järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta Kotihoidonkokeilua jatketaan vuodeksi 2009 ja pysyvät lainsäädäntömuutokset valmistellaan SOTE-lain kanssa samanaikaisesti.

    26. Terveydenhuoltolaki (Risikko 1) Risikko 19.11.2008: Lähtökohdat valmistelussa Perustuslain mukaisesti turvattava kansalaisten yhdenvertaisuus Paras-puitelaki: Suunnittelua ohjaava määräaikainen puitelaki, tarkoituksena luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Terveydenhuoltolaki ohjaamaan palvelujen toteutusta. Täsmentää ja täydentää Paras-hankkeen tavoitteita ja uudistaa terveydenhuollon sisältöä.

    27. Terveydenhuoltolaki (Risikko 2) Risikko 19.11.2008 Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita: Asiakas- ja potilaslähtöisyys, ml. valinnanvapauden lisääminen Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö Hoitotakuu Järjestämisvastuu ja kunnan suhde yhteistoiminta-alueeseen ja piiriin

    28. Terveydenhuoltolaki (Risikko 3) Risikko 19.11.2008 Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita: Alueellinen ja toiminnallinen eheys Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako Kustannusten jako ja kalliiden hoitojen tasausjärjestelmät Valtioneuvoston valtuudet kuntien ohjaamiseen Voimaantulo, tarvittavat siirtymäajat Aikataulusta: Työryhmän esitys eduskunnalle keväällä 2009

    29. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 1) Kansanterveystyö (3 § 1 mom) Suunnitelmallista yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä sairauden tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia perusterveydenhuollon palveluja ja työterveyshuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja. Perusterveydenhuolto (3 § 2 mom) Väestön terveydentilan seurantaa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä potilaan hoidon kokonaisuuden koordinointia. Perusterveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevät palvelut, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä avosairaanhoito, kotisairaanhoito ja sairaalahoito.

    30. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 2) Kunnan vastuu (4 §) Kunta vastaa kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä, rahoituksesta ja kehittämisestä Kunta päättää siitä, kuinka kansanterveystyöhön kuuluvat palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan asukkaiden terveydentila ja …lääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät Kunta voi kuulua yt-alueeseen tai terveyspiiriin Esh järjestämiseksi kunnan tulee kuulua shp kuntayhtymään tai terveyspiiriin

    31. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 3) Yhteistoiminta-alue (5 ja 6 §) Kunnassa tai yt-alueella, joka vastaa kansanterveystyöstä on oltava vähintään noin 20000 asukasta. Yt-alueen tulee muodostaa alueellinen ja palvelurakenteeltaan toiminnallinen kokonaisuus Yt-alue vastaa palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan sekä siitä kuinka terveydenhuoltoon kuuluvat palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten terveydentila ja …lääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät

    32. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 4) Laajan väestöpohjan kuntayhtymä – kaksi mallia Terveydenhuollossa tarvitaan integraatiota Koko maata ei voida kattaa yhdellä mallilla MALLI A Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto säilyvät erillisissä organisaatioissa. Sairaanhoitopiirit säilyvät ennallaan tai pieniä yhdistetään, perusterveydenhuolto kootaan puitelain minimin mukaisesti MALLI B (terveyspiiri/sosiaali- ja terveyspiiri) Muodostetaan kuntayhtymä joka yhdistää pth:n ja esh:n sekä niihin liittyvän sosiaalitoimen (koko sosiaalitoimen)

    33. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 5) Terveyspiiri (7 §) Kunnat voivat muodostaa yt-alueen sijasta terveyspiirin kuntayhtymän Terveyspiiri vastaa kansanterveystyöstä sekä esh järjestämissopimuksessa sovitusta erikoissairaanhoidosta Terveyspiirin tulee muodostaa terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus ja alueen tulee maantieteellisesti muodostaa eheä kokonaisuus. Palvelut yhdenvertaisesti koko toiminta-alueellaan

    34. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 6) Sairaanhoitopiiri (8 §) Kuntien, jotka eivät kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua erikoissairaanhoidon kuntayhtymään Shp:ssä tulee olla vähintään noin150000 asukasta Shp vastaa erikoissairaanhoidosta Vastuu potilaan hoidosta siirtyy lähetteen tai kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta Jos kunnat eivät pääse sopimukseen… valtioneuvoston tulee määrätä…

    35. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 7) Sairaanhoitopiiri (8 §) Kuntien, jotka eivät kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua erikoissairaanhoidon kuntayhtymään Shp:ssä tulee olla vähintään noin150000 asukasta Shp vastaa erikoissairaanhoidosta Vastuu potilaan hoidosta siirtyy lähetteen tai kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta Jos kunnat eivät pääse sopimukseen… valtioneuvoston tulee määrätä…

    36. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (12 §) Erikoissairaanhoidon työnjako (52 §) Erityisvastuualueen palveluiden järjestämissopimuk-sen valmistelee erityisvastuualueen yhteistoiminta-elin Erityisvastuualue vastaa alueensa täydennyskoulut-uksesta sekä sopii työnjaosta terveyspiirin, sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden välillä Tavoitteena varmistaa erikoisosaaminen suomalaisessa terveydenhuollossa kehittämällä työnjakoa sairaanhoitopiirien välillä. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 8)

    37. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 9) Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma (11 §) Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien sekä sen alueella toimivien yt-alueiden on laadittava yhteistyössä… Terveyspiirin tulee yhdessä alueen kuntien kanssa laatia… Sovittava Pth järjestämisestä lähipalveluna Päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista Tarvittavasta yhteistyöstä esh ja sosiaalihuollon kanssa Hyväksytään piirin ja jäsenkuntien yhtäpitävin päätöksiin Valtuustokausittain

    38. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 10) Terveyden edistäminen (28 §, 38 § ja 47 §) Kunnan, yt-alueen tai terveyspiirin tulee järjestää asukkaiden terveyden edistämiseksi tarpeellinen terveysneuvonta ja terveystarkastukset Suun terveyden edistäminen sekä kunnan asukkaiden suun sairauksien tutkimus, ehkäisy ja hoito Sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtävänä on omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan sekä osana kaikkia esh hoitoprosesseja että tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea alueen kunnille alueellisessa suunnittelussa (koulutus, terveysseurantatiedot, toimintamallit ja ohjelmat)

    39. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 10) Hoitoon pääsy Kiireellinen hoito (sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki) potilaan asuinpaikasta riippumatta Perusterveydenhuolto – entisellään Kiireetön erikoissairaanhoito; 3vk, 3kk, kuuden kuukauden takaraja Aina yksilöllinen, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon perustuva arvio; potilaan terveydentilasta ja sairauden ennusteesta Yhtenäiset lääketieteelliset hoidon perusteet (18 §) STM ohjaa laatimista seuranta ja valvonta alueellisesti

    40. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 11) Laatu ja potilasturvallisuus (19 §) Terveydenhuollon toiminnan on oltava lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti asianmukaista, näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa Terveydenhuollon toiminnan tulee olla laadukasta ja turvallista Kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän tulee laatia laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta suunnitelma STM asetuksenantovaltuus

    41. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 12) Potilastietojen käsittely (24 §) Sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon potilastietorekisterin. Rekisterinpitäjinä ovat ne th palvelujen antajat, jotka ovat järjestämisvastuussa kyseisen kunnan asukkaiden pth:sta ja esh:sta Rekisterinpitäjien palveluksessa olevat saavat käsitellä salassapitosäännösten estämättä potilasrekisterin tietoja siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä sitä edellyttävät

    42. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 13) Valinnanvapaus (54 §) Terveydenhuollon kiireettömiä palveluja varten potilaalla on oikeus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan. Henkilöllä, jonka työpaikka sijaitsee toisella erityisvastuualueella kuin kotikunta on oikeus saada tarpeellisia terveydenhuollon kiireettömiä palveluja myös työssäkäyntialueellaan. Potilaalla on oikeus valita yhdessä hoitavan lääkärin kanssa se erityisvastuualueen toimintayksikkö, jossa hoito toteutetaan. Potilaalle on annettava mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri Palveluiden käyttö yli kuntarajojen on myös Paras-hankkeen tavoite.

    43. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 14) Ensihoitopalvelu (51 §) Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirretään kunnilta alueelliselle tasolle, sairaanhoito/terveyspiirille. Erityisvastuualueella on ensihoitokeskus: Huolehtii alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä Koordinoi lääkärihelikopteritoimintaa Koordinoi alueensa kiireettömät potilaskuljetukset ja hoitolaitosten väliset potilassiirrot yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa Vastaa sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän yllläpidosta

    44. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 15) Vastuu potilaan hoidosta (61 §) Terveydenhuollon toimintayksikössä annettavaa sairaanhoitoa ja sairauksien ennalta ehkäisyä johtaa ja valvoo kyseisen toimintayksikön vastaava lääkäri. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

    45. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (1) Ehdotus oikeansuuntainen - kuitenkin liian varovainen Ehdotus on oikeansuuntainen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistamiseksi Erityisesti potilaiden valinnanvapauden lisääminen, terveyden edistämisen vahvistaminen ja ensihoidon siirtäminen alueelliselle toimijalle koettiin positiivisiksi vaikutuksiksi. Myös mahdollisuutta erikoissairaanhoidon järjestämiseksi lähipalveluna terveyskeskuksissa pidettiin hyvänä. Myönteisenä pidettiin valtiovallan ohjaus-, valvonta ja ratkaisuvallan lisäämistä. Yhteinen näkemys siitä, että ehdotus lisää erikoissairaanhoidon johjausta ja koordinaatiota perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellyttää lisää konkreettisia toimenpiteitä.

    46. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (2) Palvelujärjestelmää ja järjestämisvastuuta selkiytettävä Huolestuneisuus siitä, että ehdotuksen mukaan maahan olisi mahdollisuus luoda erilaisia palvelujärjestelmiä Organisointimalleja olisi selkiytettävä ja yksinkertaistettava Monet toivovat yhteistä järjestelmää, mutta eräät peräänkuuluttivat kunnille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja Eräät totesivat, että terveys- ja sairaanhoitopiiriajatteluun perustuvat mallit eivät sovellu koko sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Kritiikkinä todettiin, että erilaiset ehdotetut suunnitteluelimet lisäävät hallinnollisen työn määrää ja jäykistävät toimintaa Lausunnoissa kannatettiin sekä terveyspiiriä että ns. yhteistoiminta-alue-sairaanhoitopiirimallia.

    47. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (3) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Puutteena pidettiin sitä, ettei ehdotuksessa ollut vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä. Sosiaalihuollon ja kehitysvammahuollon sivuuttaminen työryhmän ehdotuksissa oli valitettavaa. Koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa lakiuudistusta ei saa toteuttaa pelkästään terveydenhuollon näkökulmasta.

    48. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (4) Vaikutusten arviointi Todettiin, että keskeinen puute työryhmän ehdotuksissa on vaikutusarvioiden vähäisyys Ehdotuksissa ei ole riittävästi arvioitu uudistuksen vaikutusta kuntataloudelle Kahta järjestämismallia on ehdotuksessa arvioitu ilman laskelmia todeten vain, että kustannukset todennäköisesti alenisivat. Haasteena rahoituksen selkiyttäminen ja monikanavaisen rahoituksen tarkasteleminen.

    49. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (5) Jatkovalmisteluille riittävä aika Jatkovalmistelulle on syytä varata riittävästi aikaa, jotta voidaan ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset maamma kuntarakenteeseen ja palvelujärjestelmään.

More Related