bolognan prosessi tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen

Loading in 2 Seconds...

  share
play fullscreen
1 / 12
Download Presentation

Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen - PowerPoint PPT Presentation

lorretta
142 Views
Download Presentation

Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen Riitta Pyykkö Turun yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvosto Oppimisesta osaamiseen, Turku 21.10.2009

  2. Miksi Bolognan prosessi? • Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen • Euroopan kilpailukyky koetukselle • ”Eurooppa maailman dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi” • Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus avuksi? • Koulutus ja tutkimus vahvistamaan osaltaan kilpailukykyä, toteuttamaan Euroopan uudistuksia • Taustalla myös koulutusmarkkinoiden kasvava kilpailu • European Higher Education Area + European Research Area

  3. Urbaania historiaa Sorbonne 1998 (Saksa, Ranska, Italia, Iso-Britannia) Bologna 1999 (29 maata, ml. Suomi, HUOM! sekä EU-maita että muita) Praha 2001 Berliini 2003 Bergen 2005 Lontoo 2007 (46 maata) Leuven/Louvain-la-Neuve 2009

  4. Alkuperäiset tavoitteet • Ymmärrettävät ja vertailtavissa olevat tutkintorakenteet • Yhdenmukaiset tutkintorakenteet (aluksi 1. ja 2. sykli) • Opintojen mitoitusjärjestelmä (ECTS) • Liikkuvuuden lisääminen (opiskelijat, tutkijat, muu henkilökunta) • Laadunvarmistusta koskevan yhteistyön lisääminen • Korkeakoulutuksen ”eurooppalainen ulottuvuus” • Elinikäinen oppiminen (alkuperäinen tavoite, palasi voimakkaammin Lontoossa) • HUOM! Suomessa kaksiportaisuus ja opintojen määrällinen mittaaminen ennestään tuttuja asioita > toteutus on poikennut monista maista

  5. Praha 2001 – ja Suomi 2002 • Kaupungin valinta korosti EU:n laajentumista • Elinikäinen oppiminen esillä • Korkeakoulujen ja opiskelijoiden roolia prosessissa korostettiin • Sosiaalinen ulottuvuus uutena asiana • Samoin uutena eurooppalaisen korkeakoulutusalueen houkuttelevuuden lisääminen Suomessa mm.: • Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano (OPM 39:2002) • Maisteriopista työuralle; Suomalaiset korkeakoulut eurooppalaisessa vertailussa (OPM 94:2002)

  6. Berliini 2003 – ja Suomi 2004-2005 • Maita jo 40 (mm. Venäjä uutena) • Korkeakoulutuksen laatu ydinkysymykseksi: • kansalliset laadunvarmistusjärjestelmät vuoteen 2005 mennessä, • laadunvarmistus korkeakoulutasolla, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla • Kolmas sykli mukaan: EHEA + ERA – tietoyhteiskunnan kaksi pilaria • Tutkintojen ja opintosuoritusten (DS) tunnustaminen, viitekehykset Suomessa mm. • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvitys (OPM 2004:36) • Korkeakoulutuksen laadunvarmistus (2004:6) • Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä (2004:27 • Elinikäinen oppiminen yliopistoissa (2005:38) • Korkeakoulututkintojen viitekehys (2005:4) • Tohtorit, tiedepolitiikka ja työmarkkinat (2005:21)

  7. Bergen 2005 – ja Suomi 2006-2007 • Standards and guidelines for quality assurance in EHEA • Tutkintojen viitekehykset, muu liikkuvuuden esteiden poistaminen • Kolmas sykli, koulutus ja tutkimus • Sosiaalinen ulottuvuus • ”Ulkoinen ulottuvuus”, Eurooppa – muu maailma • Valmistautuminen vuoteen 2010 ja sen jälkeiseen elämään Suomessa mm. • Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien aloittaminen • Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti (2006:13) • Tulevat tohtorit. Jatko-opiskelijoiden kokemukset ja arviot tohtorikoulutuksesta (2006:48) • Tohtorikoulutuksen kehittäminen (2006:3) • Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa (2007:4)

  8. Lontoo 2007 – ja Suomi 2008-2009 • Eurooppalainen laadunvarmistusorganisaatioiden rekisteri EQAR • Globaalin ulottuvuuden vahvistaminen (”strategy for the EHEA in a global context”), samoin sosiaalisen • Tutkintojen viitekehystyön jatkaminen • Työllistyvyys • Elinikäinen oppiminen jälleen vahvemmin esillä • Jatko vuoden 2010 jälkeen? Suomessa mm. • Neliportainen tutkijanura (2008:15) • Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet (2008:38) • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia (2009:21) • Opiskelijaperheet ja opintotuki (2009:14) • Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (2009:11) • Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla (2009:3)

  9. Leuven 2009 • Sosiaalinen ulottuvuus • Elinikäinen oppiminen (EUA: European Universities’ Charter on Lifelong Learning, viitekehykset, AHOT) • Työllistettävyys • Opetussuunnitelmien uudistaminen opiskelijalähtöisemmiksi • Maailmanlaajuinen yhteistyö • ”Läpinäkyvyyttä lisäävät työkalut” (transparency tools) • Bologna-juhlakonferenssi Wien-Budapest 2010 • Seurantakokous Bukarest 2012

  10. Missä olemme onnistuneet? • Olemme (Suomessa) edenneet ripeästi ja tehneet paljon ”ihan oikeasti” (koulutusalakohtainen suunnittelu ja yhteistyö, huomio opetussuunnitelmiin, kuormittavuuskartoitukset, ydinainesanalyysit, oppimistulosten, yleisten akateemisten ja työelämävalmiuksien pohdinta jne.) • Korkeakoulut ovat tehneet itse ja itsenäisesti, omaksi hyödykseen (ulkoa tullutta prosessia on pyritty hyödyntämään kansallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla) • Opiskelijat osallistuneet aktiivisesti • Kaiken kaikkiaan mukana niin hallitukset, korkeakoulut, henkilökunta ja opiskelijat, sekä jatkossa toivon mukaan myös muut sidosryhmät (top-down + bottom-up)

  11. Tulevaisuuden haasteita • Kovin paljon kehittämiskohteita: puuttuuko fokus? • 46 maata hyvin eri vaiheissa: onko fokus vaikea siksi löytääkin? • 2010 eteenpäin: miten motivoida kaikkia? • E4 ja monet muut tahot: yhteistyötä vai kilpailua? • EU-maat vs. muut: määrääkö tahdin komissio vai Bologna-seurantakokous? (> jatkossa Bolognan ”puheenjohtajamaana” ovat yhdessä EU:n puheenjohtajamaa ja jokin EU:n ulkopuolinen maa) • Euroopan korkeakoulutusalueen ja tutkimusalueen aidon yhteistyön kehittäminen • Liikkuvuuden tavoitteiden muuttaminen todellisuudeksi • Opetussuunnitelmien ja korkeakoulupedagogiikan kehittäminen

  12. Missä olisi parantamisen varaa Suomessa? • Koulutusalakohtainen yliopistojen suunnittelutyö ei johtanut yhteistyön tiiviyteen myös 2005 jälkeen • Anna aikaa ajatella –kuormittavuuspohdinnoissa ja muussa opiskelijan itsenäisen työn arvioinnissa liikaa idealismia? • Tiedotus erityisesti korkeakoulujen ulkopuolelle (työelämä, koululaitos, ”suuri yleisö”) ollut vähäistä • Liikkuvuus sektorien välillä etenee kovin hitaasti, edelleen ongelmia jopa formaalisti opitun tunnustamisessa • Kansainvälinen liikkuvuus ei ole lisääntynyt • Uudistusten johtamisessa ja niihin sitoutumisessa korkeakoulutasolla parantamisen varaa < uudistuksia ollut henkilökunnalle liian paljon yhdellä kertaa