Poliittinen sosialisaatio ja politiikan merkitykset perheissä (työotsikko)

1. Poliittinen sosialisaatio ja politiikan merkitykset perheissä(työotsikko) Tuukka Tomperi Kasvatustieteiden laitos Tampereen yliopisto

2. Taustat • Kasvatustieteen laitoksen aiemmat tutkimukset ja henkilökunnan tutkimusintressit (prof. Tuomas Takala, prof. Juha Suoranta, ass. Nelli Piattoeva, tutkija Tuukka Tomperi)  tutkimuskohteita mm. poliittinen sosialisaatio, koulutuspolitiikka, kasvatuksen poliittisuus, yhteiskunnallinen kasvatus, kansalaiskasvatus (citiz. ed.), kriittinen pedagogiikka • Oikeusministeriö, demokratian vastuualueen yksikkö  tehtävänä ”kansalaisvaikuttamisen edistäminen” (esim. hankkia tietoa kansalaistumisesta ja yht. kunn. osallistumisesta sekä tukea demokratian toteutumista)  ylläpitää portaalia www.kansanvalta.fi

3. Tiivistelmä TaY:n kasvatustieteiden laitoksella käynnistyy tutkimus lasten ja nuorten poliittisesta sosialisaatiosta perheissä. Tutkimuksessa selvitetään lasten ja nuorten kansalaistumista sekä poliittisia käsityksiä ja valmiuksia sen valossa, miten politiikka ja yhteiskunnallinen osallistuminen ilmenevät lasten ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus kohdistuu kahden tamperelaisen koulun 4.–9.-luokkalaisiin oppilaisiin ja heidän perheisiinsä. Menetelminä käytetään lomakekyselyä ja syventäviä haastatteluita. Teoreettisena taustana on poliittisen sosialisaation käsite ja tutkimusperinne. Tutkimusta rahoittaa Oikeusministeriö (Demokratian vastuualueen yksikkö).

4. Miksi sosialisaatio / poliittinen sosialisaatio? Sosialisaation käsitettä voi pitää kasvatuksen käsitettä osuvampana ja laajempana tutkimuksen kannalta, sillä tutkimuksessa ei ensisijaisesti pyritä tarkastelemaan vanhempien kasvatuskäsityksiä tai tietoista kasvatustoimintaa, vaan esim. • poliittista yhteiskuntaa ja kansalaistumista koskevia vuorovaikutuksen, kommunikaation ja toiminnan muotoja perheissä, • kokemuksia ja käsityksiä, jotka lapsille ja nuorille kehittyvät perheissä tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta, sekä • erilaisten muuttujien (perhekohtaisten, yksilökohtaisten) suhdetta lasten asenteisiin ja käsityksiin

5. Aineiston hankkiminen • Kohderyhmät esim. kahdesta tamperelaisesta koulusta, perusasteen ala- ja yläkoulu; tätä ennen kyselylomakkeen kysymysten testausta muualla • 1. vaihe: kyselylomake oppilaille + koteihin huoltajalle/vanhemmille (yhteensä max. n. 120 oppilasta + perhettä) • 2. vaihe: haastattelut  oppilashaastattelut (yksilöittäin tai ryhmässä) + mahdollinen perhehaastattelu/vanhempien haastattelu (n. 10–15 oppilasta/perhettä)

6. Tutkimuskysymyksiä (alustavasti) • Lasten/ nuorten yhteiskunnallisen minäkuvan muotoutuminen: käsitykset omasta osallisuudestaan yhteiskunnasta sekä poliittisen kansalaisuuden merkityksestä, omasta toimijuudestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. • Lasten/ nuorten yhteiskuntakuvan muotoutuminen: käsitykset yhteiskunnasta ja poliittisesta todellisuudesta. • Lasten ja vanhempien keskinäinen kommunikaatio ja toiminnallisuus yhteiskunnallisissa ja poliittisissa kysymyksissä: kotien keskustelukulttuuri ja poliittisen/ yhteiskunnallisen puheen tai toiminnan määrä ja laatu perheissä. • Lasten/ nuoret yhteiskuntakuvan/ poliittisen maailmankuvan lähteet: millä tavoin ja missä suhteessa tutkimushenkilöt saavat tietoa, taitoja ja asenteita erityisesti kotoa mutta myös ystäväpiiristä, mediasta ja koulusta.

7. Muita mahdollisia tutkimusaiheita (esim.) • merkittävät elämänkokemukset, joilla on vaikutusta poliittiseen tietoisuuteen ja näkemyksiin, • perheiden poliittinen aktiivisuus sekä keskustelun että tekojen tasolla, • huoltajien keskinäinen rooli ja merkitys, • muiden perheenjäsentenkoettu vaikutus, perheen muodon ja sisäisen hierarkian merkitys, • perheen sisäisen kommunikaation laatu ja vaikutus, • tiedon ja asenteiden sosiaalinen siirtyminen ja periytyvyys vanhemmilta

8. Mahdollisia vertailuasetelmia • Koska tutkimuksessa on mukana lapsia/nuoria kolmesta ikäryhmästä, avautuu samalla mahdollisuus vertailla perheiden keskustelu- ja toimintakulttuurin muutosta ikäkausien välillä. • Samoin aineisto tarjoaa alustavan mahdollisuuden vertailla sukupuolinäkökulmasta tyttöjen ja poikien poliittisessa sosialisaatiossa esiintyviä eroavuuksia. • Eräs kiinnostava lisä- tai jatkokysymys syntyy maahanmuuttajaperheiden lapsien yhteiskuntakäsitysten ja poliittisen sosiaalisaation vertailusta muuhun aineistoon nähden. (Riippuen kouluista, joista aineisto kerätään)

9. Rajauksia, huomautuksia, kritiikkiä • Pol. sosialisaation käsitteen ja näkökulman toimivuus? (Aineisto on yhden hetken läpileikkaus, sosialisaatio ajallinen prosessi; sosialisaatio ilmenee toiminnassa, aineisto koostuu puheesta; varhaisempi sosialisaatiotutkimus lopahti kausaalioletusten ongelmallisuuteen, joten niitä vältettävä, mutta miten sosialisaatioefektejä tällöin tulkitaan) • Tutkimuksen alan laajuus ja keston lyhyys  hahmotettava pilottitutkimukseksi, jossa kokeillaan lähestymistapaa mahdollisia jatkotutkimuksia varten • Aiheen hankaluus ja edeltävien esikuvien puuttuminen (ei aikaisempia vastaavia tutkimuksia, myös kansainväliset vertailukohdat harvassa) • Valtio/viranomaiset + tutkimus/yliopisto, kohteena perheiden yksityisyys ja vanhempien & lasten vuorovaikutus  riskinä ”tiedon, ideologian ja politiikan” sekoittuminen tavalla, jossa ”arveluttaviakin piirteitä” (Nätkin & Vuori 2007, 24)

10. Toteutuksen ongelmia • Aiheen sensitiivisyys: vanhempien halukkuus osallistua? (+ muut perheeseen liittyvät käytännön kysymykset: kuka ’edustaa’ perhettä/vanhempia, kuka vastaa?) • Oppilaiden ikä: vastausten luotettavuus, haastattelujen toteutustapa? • Sisällöllinen ja käsitteellinen rajaus: mitä tarkoitetaan kun etsitään yhteiskuntaa ja politiikkaa nuorempien ikäluokkien lasten käsityksissä?  Avainasemassa opettajat (ylipäätään koulu, rehtorit, opot), joiden kautta kontakteja luodaan: luottamuksellisuuden synnyttäminen ja käytännön järjestelyt