Katariina Warpenius Marja Holmila Christoffer Tigerstedt

1. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle STM:n& EHYT:nPäihdehaitat muille -seminaari 12.6.2013,Kansallismuseon auditorio, Helsinki Katariina Warpenius Marja Holmila Christoffer Tigerstedt Alkoholi- ja päihdehaitat muille

2. Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja • Katariina Warpenius, Marja Holmila, Christoffer Tigerstedt. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL:n Teema 14/2013. • Verkkojulkaisu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-519-2. • Raporttia voi tilata THL:n kirjakaupasta osoitteesta http://www.kauppakv.fi/sis/THL. • Artikkelikokoelmassa esitellään laajasti alkoholin ja muiden päihteiden käytön haittavaikutuksia muille kuin käyttäjälle itselleen Suomessa: Läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnan instituutioille. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

3. Esityksen rakenne 1. Taustaa: Mitä uutta haitat muille -näkökulma voi tuoda päihdetutkimukseen ja -politiikkaan? 2. Suomalaisia tutkimustuloksia: Mitä opimme haitoista muille? 3. Päätelmiä: Millaisia haasteita haitat muille -näkökulmaan sisältyy? Alkoholi- ja päihdehaitat muille

4. 1. Haitat muille -näkökulma • Alkoholi- ja päihdehaitat nähdään usein vain yksilön omaa hyvinvointia uhkaavana terveysriskinä. • Valtaosa alkoholin/päihteiden käytön haittoja käsittelevästä tutkimuksesta keskittyy käyttäjälle itselleen koituviin terveydellisiin haittavaikutuksiin. • Haitat muille -näkökulma korostaa alkoholinkäytön haitallisten seurausten sosiaalista ja yhteiskunnallista luonnetta. (Katariina Warpenius & Christoffer Tigerstedt 2013: Miten alkoholitutkimus käsitteellistää haitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle?) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

5. 1. Haitat muille -näkökulma • Haitat muille on pitkään ollut “kätketty” tai “hyljeksitty” tutkimusnäkökulma. • Taustalla on mm. pyrkimys alkoholinkuluttajien ja päihteiden käyttäjien moraalisen leimaamisen ja syyllistämisen välttämiseen. (Klingemann & Gmel 2001; Laslett et al. 2010) • Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on ollut hyvinvointieettisiä perusteluja keskittyä väestötasoiseen kansanterveysnäkökulmaan alkoholihaittojen ehkäisyssä: “Strategies which single out individuals ... also [carry] social costs in that [they tend] to be applied to those with the least social resources to protect themselves” (Bruun et al., 1975, 67). Alkoholi- ja päihdehaitat muille

6. 1. Haitat muille -näkökulma • Alkoholi- ja päihdepoliittisessa keskustelussa on alettu kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten alkoholi- ja päihdehaitat vaikuttavat muihin kuin käyttäjään itseensä eri elämänalueilla. • Näkökulma on linjassa ehkäisevän politiikan kanssa, jonka yhtenä perusteena on muiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden suojelu ja yhteiskunnan kantokyvyn takaaminen. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

7. 1. Haitat muille -näkökulma • Ei kuitenkaan uusi aihealue alkoholipolitiikassa ja -tutkimuksessa: • Raittiusjärjestöt perustelivat aikoinaan rajoittavaa alkoholipolitiikkaa muille ihmisille ja yhteiskunnalle koituvien haittojen torjumisella. • Myös tutkimuksessa on erotettavissa kaksi perinnettä: kyselytutkimusten ja kustannuslaskelmien (rekisterit) perinteet. (Laslett et al. 2010) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

8. 1. Haitat muille -näkökulma • Alkoholin haittavaikutukset muihin kuin käyttäjään itseensä heijastuvat laajalti yhteiskunnassa: A. Yksilöiden väliset päihdehaitat: syntyvät yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa tilanteissa yksityisellä ja julkisella elämän alueella. B. Institutionaaliset päihdehaitat: aiheuttavat kustannuksia, kestävyysvajetta ja kuormittavat sosiaalisia instituutioita ja edelleen koko yhteiskuntaa. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

9. 1. Haitat muille -näkökulma • Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa alan terminologia vaihtelee tutkimusalan ja myös poliittisten ambitioiden mukaan: ”Harmsto/fromothers”, ”passivtdrickande”, ”passivedrinking”, ”the secondhandeffects”, ”tredjepartsskador” ”externalities”, ”collateraldamage”, ”social problems”… ”Haitat muille” –termiä on ehdotettu kattokäsitteeksi ja se on äskettäin vakiintunut avainsanana tutkimustietokannoissa (Laslett et al. 2010; Room et al. 2010). Alkoholi- ja päihdehaitat muille

10. 1. Haitat muille – näkökulma: Määrittelykamppailu ja poliittiset intressit • Käsitteiden selkeyttämisessä ja juurruttamisessa tutkijoilla näyttää olevan tutkimuksellisten intohimojen lisäksi vahvoja poliittisia intressejä: • ”Collateraldamage” -käsitettä ehdottava Thomas Babor toteaa, että ”tarvitaan termi, joka kansanterveysnäkökulmasta onnistuu tarttumaan ihmisten ajatuksiin siitä, miten [juomisen haitat muille kuin juojalle itselleen] leviävät yhteiskunnassa” (Babor 2011, 1612). • Sotaisa ”collateraldamage” voidaan suomentaa vaikkapa siviiliuhreiksi tai oheisvaurioiksi. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

11. 1. Haitat muille – näkökulma: Määrittelykamppailu ja poliittiset intressit • ”Passiivisen juomisen”-käsite puolestaan on jo tarttumassa joidenkin rajoittavaa alkoholipolitiikkaa puoltavien toimijoiden retoriikkaan. • Kyse on pyrkimyksestä problematisoida juominen samaan tapaan kuin tupakointi aikanaan kyseenalaistettiin passiivisen tupakoinnin vastaisissa kampanjoissa, jotka saavuttivat hyvin tavoitteensa. (Burgess 2009) • Jotkut tutkijat: Kansanterveyden edistämiseksi alkoholiin tulisi alkoholipoliittisessa sääntelyssä suhtautua yhtä tiukkaan sävyyn kuin tupakkatuotteisiin. (Caswell et al. 2011) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

12. 1. Haitat muille – näkökulma: Määrittelykamppailu ja poliittiset intressit • Vaikka siis haitat muille -termiä on alettu käyttää vasta hiljattain, sen tarkoittamia ilmiöitä on tutkittu jo aiemmin. • Haitat muille -tutkimusnäkökulman vahvistuminen voidaan nähdä osana alkoholiasioiden uudenlaista yhteiskunnallistumista ja politisoitumista. • Tilanne on auki: Miten ja minkälaisessa tutkimuksen ja politiikan voimainmittelössä aihepiirin terminologiaa lähivuosina koetellaan ja mihin suuntaan se kehittyy? Alkoholi- ja päihdehaitat muille

13. 1. Haitat muille: Uutta näkökulmaa? • Haitat muille -näkökulman taustaksi voidaan hahmottaa kolme aikaisempaa alkoholitutkimuksen lähestymistapaa: - yksilöllinen haittanäkökulma (lääkäri – yksilöpotilas), - kansanterveysnäkökulma (kansallinen politiikan vaikutus väestöön), - yhteisönäkökulma (paikallisten toimijoiden vaikutus paikalliseen väestöön). • Haitat muille -näkökulmalla on sekä eroja että yhtäläisyyksiä verrattuna aikaisempiin tutkimuksen lähestymistapoihin, mutta… Alkoholi- ja päihdehaitat muille

14. 1. Haitat muille: Uutta näkökulmaa? • …näkökulman erityisyys piilee alkoholihaittojen muodostumisen sosiaalisessa luonteessa: Alkoholinkulutuksen muille ihmisille kuin käyttäjälle itselleen aiheuttamat haittavaikutukset ovat perustavalla tavalla vuorovaikutuksellisia (Room 2000). • Haittavaikutukset heijastuvat alkoholin ja päihteiden käyttäjien ympäristöön sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vaikuttavat yhteiskunnan rakenteisiin instituutioiden välityksellä. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

15. 1. Haitat muille: Suomalaista todellisuutta • Alkoholi on suomalaisten pääpäihde, jonka kulutus on kolminkertaistunut neljässä vuosikymmenessä (1968-2008) alkoholipoliittisten säännösten vapautumisen ja kulttuurin muutosten siivittäminä. • Naisten kulutus on miltei kuusinkertaistunut vastaavassa ajassa. (Mäkelä et al. 2010) • Alkoholinkäyttö on nykyään tavanmukaista ja liittyy hyväksyttävänä osana yhä useampiin sosiaalisiin tilanteisiin ja vapaa-ajanviettoon (Tigerstedt & Törrönen 2007). • Niinpä myös haittavaikutukset ovat lisääntyneet, ja ne koskettavat laajalti myös muita kuin käyttäjiä itseään. (Karlsson et al. 2013) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

16. 2. Tuloksia: Osa I Läheiset • Nuorten kokemuksia aikuisten alkoholinkäytöstä (Janne Takala & Mira Roine) • Päihdeongelmaisten äitien lapset (Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo, Ilona Autti-Rämö & Irma-Leena Notkola) • Läheisneuvonpito – vaihtoehtoinen tapa kohdata päihdehaitat lastensuojelussa (Tarja Heino) • Kotona asuvan ikäihmisen kohtuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisen hoivavastuu (Anni Vilkko, Harriet Finne-Soveri, BrittaSohlman, Anja Noro & Sari Jokinen) • Parisuhdeväkivalta ja alkoholi: uhrin vai tekijän ongelma? (Minna Piispa) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

17. 2. Tuloksia: Osa II Muut ihmiset • Päihtyneiden aiheuttamat häiriöt julkisilla paikoilla (Christoffer Tigerstedt & Petri Huhtanen) • Huumeiden käytön haitat muille ihmisille (Pekka Hakkarainen & Marke Jääskeläinen) • Öinen piikki – väkivaltarikokset yleisillä paikoilla anniskeluajan päättyessä (Katariina Warpenius, Thomas Karlsson, Elina Kotovirta & Esa Österberg) • Rattijuoppojen aiheuttamat haitat muille tielläliikkujille (Karoliina Karjalainen, Antti Impinen & Pirjo Lillsunde) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

18. 2. Tuloksia: Osa III Yhteiskunta • Miten palvelut vastaavat päihteiden käyttäjän läheisten avuntarpeisiin? (Maritta Itäpuisto & Jani Selin) • Päihdeasiakas sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena (Kristiina Kuussaari, Airi Partanen & Kerstin Stenius) • Alkoholikulutus ja sairauspoissaolot (Petri Böckerman & Antti Uutela) • Alkoholin liikakäytön heijastuminen työkyvyttömyyseläkkeisiin (Maarit Gockel, Reeta Pösö & Heidi Nyman) • Alkoholin aiheuttamat kustannukset Suomessa vuonna 2010 (Marke Jääskeläinen & Esa Österberg) • Suomen investoinnit huumehaittojen torjuntaan ja hoitoon vuonna 2010 (Marke Jääskeläinen & Pekka Hakkarainen) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

19. 2. Tuloksia: Sukupuolella on merkitystä • Vaikka naisten juominen Suomessa on lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, monet muille koituvista haitoista liittyvät vahvasti miehille ominaisiin juomatapoihin: Läheissuhteissa: • Parisuhdeväkivalta: alkoholilla on yhteyttä parisuhdeväkivallan esiintyvyyteen ja vakavuuteen. Naisille koitui yli kaksi kertaa useammin fyysisiä vammoja kuin miehille ja naisten kuolleisuus henkirikoksiin on eurooppalaisittain korkea. (Minna Piispa) • Omaisten hoidettavana olevista iäkkäistä runsaasti alkoholia käyttävät ovat useammin miehiä kuin naisia (Anni Vilkko et al.) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

20. 2. Tuloksia: Sukupuolella on merkitystä Julkisissa tiloissa: • Lähes puolet naisista ja vajaa neljännes miehistä ilmoitti, että he olivat pelänneet päihtyneitä kuluneen vuoden aikana. 20-29-vuotiaista naisista jopa 70 prosenttia. (Christoffer Tigerstedt & Petri Huhtanen) • Kaupunkien keskustojen yöaikaisissa väkivaltarikoksissa sekä tekijät että uhrit olivat pääsääntöisesti nuoria miehiä. Suurin ryhmä olivat varsin nuoret 18-24-vuotiaat miehet. (Katariina Warpenius et al.) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

21. 2. Tuloksia: Sukupuolella on merkitystä Työelämässä: • Alkoholinkulutus on yhteydessä erityisesti heikosti koulutettujen miesten sairauspoissaoloihin. (Petri Böckerman & Antti Uutela) • Yli kolme neljäsosaa työkyvyttömyyseläkkeistä, joissa alkoholisairaus on päädiagnoosi, myönnetään miehille. (Maarit Gockel, Reeta Pösö & Heidi Nyman) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

22. 2. Tuloksia: lapsiperheet ja nuoruus • Naisten päihteiden käyttö heijastuu koteihin: huostaanotot ja lasten myöhemmät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat liittyvät vahvasti äidin päihdeongelmiin. (Marja Holmila et al.) • Nuoret raportoivat kokevansa kodin alkoholinkäytöstä monia kielteisiä tunteita (ristiriidat, häpeä, ahdistus). (Janne Takala & Mira Roine) => Varhainen puuttuminen perheiden ongelmiin & tuki (Tarja Heino) (Janne Takala & Mira Roine) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

23. 2. Tuloksia: lapsuus ja nuoruus • Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suuri osa lasten liikennekuolemista on rattijuoppojen aiheuttamia. (Karoliina Karjalainen et al.) • Julkisten tilojen pahoinpitelyt ja koetut pelot, koskettavat ennen kaikkea nuoria aikuisia ja liittyvät humalahakuiseen juhlimiskulttuuriin. (Christoffer Tigerstedt & Petri Huhtanen) (Katariina Warpenius et al.) => Tilannekohtainen haittojen ennaltaehkäisy liikenteessä ja julkisissa tiloissa, humalahakuiseen juomiskulttuuriin vaikuttaminen. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

24. 2. Tuloksia: Institutionaalinen kuormitus ei ole vain kustannuserä • Alkoholihaittojen hoitoon, sosiaaliturvaan ja järjestyksenpitoon uppoaa runsaasti yhteiskunnan varoja (Marke Jääskeläinen & Esa Österberg) – ja kontrollipoliittisia toimia perustellaan usein kustannussäästöillä. • Mutta: Hoitopalvelut eivät ole vain kustannuserä vaan myös hyvinvointia edistävä sosiaalinen investointi.(Marke Jääskeläinen & Pekka Hakkarainen) • Tärkeä näkökulma: hoitajat – niin omais- kuin viranomaishoitajatkin – ovat ryhmä, jotka ammatissaan joutuvat inhimillisesti vaativaan tehtävään sitoutuessaan päihdeongelmista kärsivien auttamiseen. (Anni Vilkko et al.) (Kristiina Kuussaari et al.) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

25. 3. Päätelmiä ja haasteita • Perusopetus I: Alkoholi- tai päihdehaitat eivät ole ainoastaan yksilökuluttajan elämäntapariski, kuten haittavaikutusten kirjo tuo esiin, vaan yhteinen riski. • Perusopetus II: Katseen kääntäminen alkoholin ja päihteiden käyttäjien lähipiiriin, muihin ihmisiin ja yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin avaa lukuisia tutkimuksellisia, eettisiä ja poliittisia haasteita. • (Katariina Warpenius, Marja Holmila & Christoffer Tigerstedt 2013: Johtopäätöksiä) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

26. 3. Päätelmiä: Syyt ja seuraukset • Tutkimuksen pulma: Miten määritellä kulutuksen ja haittojen välinen kausaalisuhde tai alkoholin ja päihteiden osuus haittojen muodostumiseen, kun vaikutussuhteet ovat sosiaalisesti välittyneitä? • Haittoja voivat selittää monet muutkin tekijät, kun kyse on monitahoisista ilmiöstä (mm. kasautuvat sosiaaliset ongelmat; mielenterveyden ongelmat tai rikollisuuden yleinen korkea aste). • Toinen pulma: Yksilöiden kyky ja valmius sietää häiritsevää käytöstä ja tulkita haitat alkoholin syyksi vaihtelevat kyselytutkimuksissa, ja rekisteriaineistot ovat usein puutteellisia päihdemerkintöjen osalta. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

27. 3. Päätelmiä: Uhrit ja syypäät • Haitat muille -keskustelussa asetetaan usein vastakkain haitan aiheuttaja ja haitasta kärsijä. Todellisuus on mutkikkaampi. • Mutta: Mikä on juojan seurassa tai lähipiirissä olevien henkilöiden ”sivullisuuden” aste? - syytön uhri, - sivustaseuraaja - osallinen haittojen syntyyn, osasyyllinen? • Haitat syntyvät sosiaalisissa juomistilanteissa, joten haitat ”itselle” ja ”muille” eivät aina ole jyrkästi erotettavissa toisistaan esimerkiksi pahoinpitelytilanteissa. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

28. 3. Päätelmiä: Sääntely ja hoito • Käytännön kysymys: Millaisia tuki- ja hoitopalveluita päihteiden käyttäjien lähipiiri tarvitsee ja pystyykö palvelujärjestelmä vastaamaan tähän tarpeeseen? (Maritta Itäpuisto & Jani Selin) • Jos lähipiirikin kärsii ja on tuen tarpeessa, voidaanko lähiyhteisöjen ja omaisten toiminnan varaan rakentaa myös haittoja puskuroivaa ehkäisevää toimintaa? • Mikäli haittoja ainoastaan hoidetaan ja häiriöitä kontrolloidaan, voi muodostua hyvinvointijärjestelmän kuormitusta lisäävä kehä. Tämä puhuu ehkäisevän toiminnan puolesta. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

29. 3. Päätelmiä: Arvot ja oikeudet • ”Haitat muille” on alkoholi- ja päihdepoliittisesti latautunut tutkimusaihe: viattomia ja sivullisia pitää suojella (Fekjær 2011). Entä alkoholia ongelmallisesti käyttäviä? • Tässä tulevat vastaan modernin yksilöllisyyden ja kuluttajavapauden rajat: • Yksilön alkoholinkäytölle on voitava asettaa rajat, eikä hänen oikeutensa vapaaseen kulutukseen saa loukata muiden ihmisten oikeutta koskemattomuuteen (Fekjær 2011). • Keskeinen kysymys on, missä määrin ja millaisia alkoholi- ja päihdehaittoja kukin yhteiskunta on valmis ja halukas sietämään. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

30. Lopuksi: Varoitus ja toive • Yhteiskunnallisten arvojen koventuessa uhkana on, että koko väestön hyvinvointia edistävät toimet korvataan alkoholin ja päihteiden käyttäjiä syrjivillä ja jopa marginalisoivilla kontrollitoimenpiteillä. • Ja toisinpäin, toiveikas kysymys: Voivatko haittatutkimuksen tulokset vahvistaa poliittista tahtoa puuttua yleispätevin keinoin alkoholinkäyttöön ja – tarjontaan – tarvittavien hoitopalveluiden lisäksi? Alkoholi- ja päihdehaitat muille