slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux PowerPoint Presentation
Download Presentation
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 36

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux - PowerPoint PPT Presentation


  • 178 Views
  • Uploaded on

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux marja-liisa.trux@aalto.fi. Kurssi Muuttuva työ -12. Agenda 11.10.2012 - Politiikasta moraaliin 1. Järjestelykysymykset Kirjoittaminen 2. Työn politiikka – mitä?

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux' - baby


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Johtamisen maisteriohjelma

Marja-Liisa Trux

marja-liisa.trux@aalto.fi

Kurssi Muuttuva työ -12

  • Agenda 11.10.2012 - Politiikasta moraaliin
  • 1. Järjestelykysymykset
  • Kirjoittaminen
  • 2. Työn politiikka – mitä?
  • Henkilöstöspesialistit ja johtajat - itsereflektio ja valta
  • Tauko
  • 3. Työn moraali – miksi?
  • 4. Valmistelutehtävä: esseen kysymys
slide2

Työn politiikka – kertauksena muutama seikka

Työn politiikka kiteytyy työn tavoitteisiin ja niiden asettamiseen

Kenen intressit toteutuvat?

Kuinka nämä intressit määritetään ja kuinka niistä neuvotellaan (tai

jätetään neuvottelematta)?

Poliittisen orientaation ja toiminnan kaksinaisuus

Aikaansaaminen ja työn sisäinen logiikka: mitä työ tuottaa?

Saavuttaminen ja tuotokset toisten arvioimina: mitä asemaa ’kentällä’

tavoitellaan?

Poliittiset strategiat: kentän uusintaminen vs. uudistaminen

Valta eli voima (power) sekä vastarinta (resistance) keskeiset käsitteet

Moninaiset tavat ymmärtää valta (ks. Fleming & Spicer)

Yksi käsitys: valta on käytänteissä, eikä yksilön ominaisuus/omaisuutta.

Operoi monin tavoin, myös meissä – tekee meistä tietynlaisia subjekteja.

Tarvitsemme voimaa tuottaaksemme jotain (hyvää?).

slide3

Valmistelutehtävä: henkilökohtainen reflektiopaperi

Lue

Berglund & Kallifatides:

Adequate and Inadequate Selves – Identity Positioning

Between Different Categories of Managers

ja

Fleming & Spicer: valta ja vastarinta,

ja mahdollisesti jotain muuta.

Kirjoita reflektiopaperi ensimmäisestä.

slide4

Reflektiopaperi (1C)

Tarina henkilöstöspesialistien asemasta ja identiteetistä

Harjoitellaan itsereflektiota

Oma spontaani reaktio –

sen ihmettely ja kyseenalaistaminen.

Tarvitaan lisäresursseja, jotta voi tulkita uudella tavalla

omia tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja.

Tarjolla teksti erilaisista tavoista ymmärtää valta

mm. subjekti – siis kukin meistä –

vallan ja erityisesti diskurssien tuottamana.

”Kuinkahan olen päätynyt tällaisiin

reaktioihin?”

Muutakin voi lukea ja käyttää apuna, mutta ei välttämätöntä.

slide5

Huomioita kokemuksesta –

itsereflektion mahdollisuus ja mahdottomuus

Miltä tehtävän suorittaminen tuntui?

Herättikö teksti reaktioita?

Mitä tapahtui kun yrititte harrastaa itsereflektiota?

slide6

Kolmikoissa

Kertokaa toisillenne ja keskustelkaa reflektointiyrityksen tuloksista

Millaisia olivat ensireaktionne tekstiin ja sen kuvaamiin

asioihin?

Millaisia oivalluksia omien reaktioiden reflektointi tuotti?

slide7

Kyseessä oli yksi ammattilaisten ryhmä, esimerkki.

Kaikissa töissä on omat ristiriitansa,

valo- ja varjopuolensa.

Kaikkien ammattilaisryhmien asema voidaan haastaa.

Ammattilaisuus on myös kykyä käsitellä näitä ristiriitoja

ja niiden vaikutuksia omaan elämään/minään.

Tarvitaan taitoa harjoittaa reflektointia – refleksiivisyyttä,

kriittistä ja

myös itseen kohdistuvaa.

Auttaa mm. erottamaan toisistaan yleiset, tavalliset ongelmat

ja itsestä johtuvat vaikeudet.

Jos homma ei suju tai maistu, niin syy voi olla tavallinen –

ko. työhön kuuluva (historiallinen, ei-välttämätön) ristiriita.

Jos kokee olevansa vahva, se voi johtua muustakin kuin itsestä.

Sitten voikin ratkaista mitä tekee (ks. poliittiset strategiat).

Tutkijat puhuvat jopa ”refleksiivisestä yhteiskunnasta” (Giddens),

mutta refleksiivisyyden kyky ja halu epätasaisesti jakautunut.

Siihen voi harjaantua, vaikka ”johtoismi” ei sitä suosi.

miten yhteiskunnassa vaikuttavat voimakkaat diskurssit ohjaavat ihmisi
Miten yhteiskunnassa vaikuttavat voimakkaat diskurssit ohjaavat ihmisiä?

Muidenkin kuin henkilöstöasiantuntijoiden odotetaan nykyisin ilmentävän yrittäjä-minän piirteitä. Keiden? Mitä tähän ihanteeseen oikeastaan kuuluu?

Miksi tieteellinen perustelu ei kelpaa? Mihin sitten bisneskoulujen valtavaa tutkimustuotantoa tarvitaan?

Sanojen ja tekojen välinen ristiriita. Missä/mistä vaietaan, siellä valta operoi.

Historiallinen tarkastelu paljastaa kunkin valtakauden ”totuuden” kulttuurisuuden.

Uusi diskurssi + rakenteelliset muutokset + instituutiotoimijat + avainasemassa operoivien toimijoiden kulttuuri ja habitus > uusi valtakausi

Ks. esim. Ho, Karen (2009) Liquidated. An ethnography of Wall Street. Durham and London: Duke University Press.

slide9

Kurssin ohjelma: temaattinen eteneminen ja kirjalliset tehtävät

13.9. Avaus

Kurssin tarkoitus ja toteutus

’Työ’ käytännöllisenä toimintana ja peruskategoriana

Työntutkimus

VT: kokkien työ

20.9.Alan tutkimus… (jatkuu)

Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt – yksi tulkintakehys

Referaatti (1A)

27.9. Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt… (jatkuu)

Työn taktiikka: keinoja, tekniikkaa ja taitoja

Reaktiopaperi (1B)

4.10. Työn taktiikka… (jatkuu)

Työn politiikka: tavoitteet ja valta

Reflektiopaperi (1C)

11.10. Työn politiikka… (jatkuu)

Työn moraali: motiivit ja oikeutukset

VT: esseen aihe

18.10. Yhteenveto: minä, työntekijä [työn subjekti]

Essee: suunnitelmat

Päätös

Essee (2)

1.11. Esseen palautus klo 23.59

slide10

Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite

Michel de Certeau

Taktiikka: Miten?

Alasdair

MacIntyre

Moraali: Miksi?

Subjekti: Kuka?

Dorothy Holland

Ole Dreier

Politiikka: Mitä?

Pierre Bourdieu

Lähteitä: www.hse.fi/meri

slide11

Käytännöllinen toiminta – kurssin käsitteellinen kehys

Peruskysymys Orientaatio ja ote Konkretisointi Käytäntöteoreetikkoja

Miten? Taktinen Keinot de Certeau (Goffman)

Mitä? Poliittinen Tavoitteet Bourdieu (Foucault)

Miksi? Moraalinen Motiivit/ MacIntyre (Taylor)

oikeutukset

Kuka? Persoonallinen Identiteetti Holland ym. (Dreier, Harré)

slide12

Käytännöllisen toiminnan peruskysymykset,

kun olet jo mukana tietyssä työssä:

Kuinka tämän työn teen?

Mitä yritän tässä työssä saada aikaan ja saavuttaa?

Miksi keinoni ja tavoitteeni ovat oikeutettuja ja jopa arvokkaita?

Kuka olen – tai keneksi olen tulossa, kun teen tätä työtä

näillä keinoilla, tavoitteilla ja motiiveilla/oikeutuksilla?

Nyt siirrymme käsittelemään työn moraalia:

viimekätiset motiivit

toisillekin kelpoiset oikeutukset

Kysymys ”miksi” toiminnan perustelun ja päämäärän hakuna,

ei ulkopuolisen asettamana selitystehtävänä.

slide13

Työn moraali –

miksi pyrkiä näihin tavoitteisiin, näillä keinoin?

Mistä nyt kyse?

Esimerkki: kokit

Työn moraali – yksi käytäntöteoreettinen tulkintakehys (MacIntyre)

Työn moraalia koskevaa, relevanttia tutkimusta

Opiskelijan ’moraalinen horisontti’ (Taylor), työelämä ja tärkeät kysymykset

Esseen kysymyksenasettelu?

slide14

Työ 09/kr

Kokin työ käytännöllisenä toimintana: 4 retoriikkaa (ks. Fine 1996)

Kuka

Kuinka

Mitä

Miksi

Ammattilainen Taiteilija Business-ihminen Työläinen

Paineen alla, valvottuna,

rationalisoidusti,

toisteisesti, määrätyillä

resepteillä, ruumiilli-

sesti raataen, ilman

arvostusta. Laitteet tunti-

en, likaista työtä pelkää-

mättä, fyysisillä taidoilla

ja kestävyydellä.

Kelloa kontrolloiden,

ottaen omaa aikaa.

Reilun työpanoksen

antaen.

Autonomisesti,

kurinalaisesti,

harjaantuen,

uutta luoden.

Alan kikoilla,

salatuilla resepteillä

ja tekniikoilla, näppi-

tuntumalla.

Tiedolla kuinka

suorittaa eri tehtävät.

Luovasti,

yksityiskohtaisesti,

huolella suunnitellen,

ekspressiivisesti,

esteettisesti.

Perinteen sekä

omien lahjojen,

taitojen ja mielikuvi-

tuksen avulla ruokia

muuntaen.

Työtä kontrolloiden,

suunnitellen,

ravintolan ulkoinen

ja taloudellinen tilanne

tuntien.

Tietoisena prosessista

ja kustannuksista: palkat,

ruuat, hinnat, asiakkaat,

hankinnat, (ketju ostoista

roskikseen). Säästäen,

työn tuottavuutta nostaen,

työntekijät säilyttäen.

Näyttävä kokkaus,

ja esillepano kulina-

risteille: muodoltaan

kauniit, innovatiiviset

ruuat.

Lahjakkaan maine.

Maksaville asiak-

kaille palvelua;

Kannattavaa ruokaa.

Hyvät ansiot, hallinta,

nousu johtajaksi tai

yrittäjäksi.

Ihmisten syöttäminen.

Työpaikan turvaaminen.

Työtoverien

kunnioitus.

Minä ≠ työminä

Erityiset,vaativat

ruuat.

Maine ammatti-laisena.

Minä = työminä.

Elämyksiä

kulinaristeille.

Perinteen

jatkaminen ja

uudistaminen.

Ravintolan maine

Ammattikunnan

arvostamat hyvät

asiat; ammattikun-

nan autonomia

Ravintolan ja

työsuhteen

jatkuvuuden

turvaaminen

tai jopa taloudellinen

menestys.

Ihmiset tarvitsevat

ruokaa päivittäin:

oikeaa, fyysistä työtä.

slide15

’Sosiaalisen käytännön’ määritelmä

moraalinäkökulmasta –

moraalifilosofi MacIntyre (1981, 175; suom. KR)

...mikä tahansa koherentti ja kompleksinen,

sosiaalisesti rakennettu, yhteistoiminnallinen

inhimillisen toiminnan muoto,

jonka kautta tämän toiminnan sisäiset hyvät (asiat) toteutuvat,

yritettäessä saavuttaa niitä erinomaisuuden standardeja,

jotka ovat tälle toiminnalle soveliaita ja määrittävät sen muotoa,

sillä tuloksella, että

inhimillinen kyky saada aikaan erinomaisuutta

ja ihmisten käsitykset tavoitteista ja keinoista

systemaattisesti laajenevat.

slide16

MacIntyre…

Kukin sosiaalisen toiminnan muoto (social practice) on

oma ’elämänmuotonsa’,

jossa toteutetaan sille erityisiä, ’sisäisiä hyviä’ asioita (internal goods),

joita ei voi muuten saada aikaan.

Esim. shakki, kansantaloustiede, sirkus

Instituutio välttämätön tuki toiminnan muodolle

mutta perustettu tuottamaan ’ulkoisia hyviä’ asioita (external goods)

kuten (raha, status, maine)

ja siten voi tukea tai korruptoida käytännöllisen toiminnan muotoa.

Esim. yliopisto vs. tietyn alan tutkimus- ja koulutus.

slide17

Käytäntöteoreetikkojen symposium

Dorothy Holland

Erving Goffman

Michel de Certeau

Alasdair MacIntyre

Rom Harré

Charles Taylor

Ole Dreier

Pierre Bourdieu

Michel Foucault

slide18

MacIntyre…

Praktiikkaan osallistujien hankittava hyveitä (virtue),

jotka välttämättömiä sisäisten hyvien asioiden tuottamisessa

ja joiden avulla kestetään vaikeuksia ja epäonnistumisia.

Huomaa, että ’hyvä’ (good) ja ’hyve’ (virtue) ovat eri asioita.

Kehkeytyvä elämäntarina

sitoo yhteen osallistumisen erilaisiin toiminnan muotoihin

’hyvän elämän’ määrittämisessä ja tavoittelussa.

Vähitellen laajeneva, syvenevä ja rikastuva moraalitaju -

taju ’hyvästä elämästä’.

Hyvin tekemisen tunne ja hyvien asioiden tunnistamisen kyky virtaavat

arkisista tilanteista kohti yleisempää käsitystä säällisestä elämästä.

Yhteiskunta saa moraalisen ilmastonsa sitä kautta, miten sen jäsenet osallistuvat

erilaisia hyviä uusintaviin käytäntöyhteisöihin.

slide19

Esimerkki: ’hyvä asia’ ja ’hyve’ työssä

Työn muoto: Kehittämistyö, erityisesti tutkiva kehittäminen

Hyvä asia:

Kehitettävää työtä tekevien mahdollisuus

itse kehittää työtään eli osallistua kehittämistyöhön

toimijoina eikä vain kehittämisen kohteina.

(vrt. ”osallistaminen”, joka on eri asia)

Sen aikaansaamisen vaatima kehittäjän hyve:

Rohkeus (kyseenalaistaa mm. muutosjohtamisen oppeja

ja tavallisia käytänteitä sekä kohdata eri osapuolet).

Kehittämistyötä tekevät erilaiset porukat, kukin omilla otteillaan.

Jaettua käsitystä tämän työn hyvistä asioista ja niiden aikaansaamisen

vaatimista hyveistä ei ole. Neuvottelun alla (ks. esim. Räsänen 2007).

slide20

Esimerkki tutkimuksesta: ”MacIntyre sirkuksessa…”

Tutkittu sirkusta elämänmuotona ja erityisesti sirkuksen johtamista

moraaliselta kannalta, Alasdair MacIntyren lähestymistavan avulla:

Beadle, R & Konyot, D. (2006)

The Man in the Red Coat – Management in the Circus.

Culture and Organization

12:2, 127-137.

Sirkuksessa esiintyminen ja esitysten tuottaminen praktiikkana, perinteineen.

Hyvät asiat: sisäiset ja ulkoiset

Sirkuslaisen hyveet

Tätä työtä tukevan instituution muutos

”Kehämestarin” työ ja teot

slide21

MacIntyre…

  • Kasvatuksen (education) tarkoitus: ’educated person’
  • ’Itsenäinen, praktinen päättelijä’ (independent practical reasoner)
    • Pystyy esittämään järkevät perusteet käyttämilleen keinoille
    • (joilla pyrkii saavuttamaan ulkoa määräytyvät tavoitteet).
    • Toimii sääntöjen mukaan.
  • ’Sivistynyt, koulutettu ihminen’ (educated person)
    • Kyky tunnistaa tietyn praktiikan sisäiset hyvät.
    • Tekemisen taidot.
    • Päättelytaidot.
    • Itsetuntemus (ja sen vaatima rehellisyys).
    • Tietämys tulevaisuuden (realistisista) vaihtoehdoista.
    • Pystyy kyseenalaistamaan ja uudistamaan sääntöjä
    • ja toimimaan yhteisössään älyllisenä johtajana.
    • Pystyy puolustamaan praktiikan sisäisiä hyviä
    • myös instituutiota vastaan silloin, kun instituution
    • ulkoisista tehtävistä koituvat paineet uhkaavat praktiikkaa.
slide22

Esimerkiksi akateemisen työn yleiset ’hyveet’:

yksi ehdotus (Nixon 2004)

Yliopisto sivistyspaikkana (civic place), jonne ihmiset tulevat

oppimaan yhdessä. (Vrt. managerialismi eli ”johtoismi”)

Oppimisen vaatimat hyveet (joihin pyritään kasvamaan):

Totuudenmukaisuus (thruthfulness)

Tiedon paikkaansapitävyys (accuracy)

Viestinnän rehellisyys ja avoimuus (sincerity)

Toisen kunnioitus (respect)

Erilaisuuden huomioonottaminen (attentiveness to difference)

Rehellisyys (kunnioittaminen kohtaamisvaikeuksien edessä)

(Empatia/sympatia – tunnistaminen – tunnustaminen)

Autenttisuus (suhteissa toisiin)

Rohkeus

Myötätunto

slide23

Hyviä asioita ja hyveitä OJ:n tutkija-opettajien käytännössä:

havaintoja yhdestä tutkimuksesta (6-vuotta sitten)

(Mäntylä & Päiviö, 2004; KR:n kiteyttämänä)

  • Oppiaineen hyvinvointi sekä opiskelijoiden että kv. tutkijayhteisön kentissä
  • Kuuluminen tähän erityiseen porukkaan
  • Yhteistoiminnallisuus (yhdessä tekeminen)
  • Tasavertaisuus (ja sen saavuttamisen ja kokemisen mahdollisuus)
  • Tutkijuus – erityisen, oman identiteetin hakuna
  • Oppimisen, uudistumisen, kokeilujen mahdollisuus ja mahdollistaminen
  • Pyrkimys pitkäjänteiseen työhön ja tämän pyrkimyksen tukeminen
  • Elämänmakuinen ja muista välittävä tutkimus
  • Nöyryys vaativan työn edessä ja hiljainen ylpeys tehdystä työstä
  • Itselle ja ryppyotsaiselle työskentelylle nauraminen
slide24

Vrt. johtoismi: yliopistosta yritys?

Voiton tuottamiseen perustuvan koulutuksen ”hyveet”

(Tooley 2000, 197-200):

talous päämääränä sinänsä

laajentamishalu

usko mielikuvien voimaan

alistuminen kontrolliin

välineellinen suhtautuminen tutkimukseen

opettajien kohtelu välineinä (“inhimillisinä resursseina” vrt. ihmisten resurssit)

opiskelijat välineinä (koulutuksen kohteita ja “tuotteita”)

Kritiikkiä (esim. MacGovan 2004):

”Higher education increasingly becomes valued only in so far

as it brings some tangible material benefit to the individual.

Education that provides more general benefits to the individual –

in terms of critical, intellectual, aesthetic and emotional abilities

that are hard to quantify –

is being increasingly sidelined,

as is education that brings benefits to society as a whole.”

slide25

Millaisia oikeutuksia omalle toiminnalle tai kannalle voi esittää?

Lamont & Thévenot (2000): ‘modes of justification’ used in arguments

market worth, markkina-arvo

(short-term monetary costs), “siitä maksetaan”

industrial criteria tuotannolliset kriteerit

(efficiency, reliability, long term planning goals), “se on tehokasta”

civic worth arvo kansalaisille

(collective welfare, solidarity), “se on ihmisille hyväksi”

domestic worth arvo lähipiirille

(esteem, reputation, local heritage etc.), “se on hyväksi meille”

inspirational values uutuusarvo

(creativity), “se luo uutta”

public opinion tunnettuusarvo

(renown) “se saa julkisuutta”

environmentalism ekologinen arvo

(health, uniqueness, ecological worth). “se on ympäristöystävällistä,

terveellistä”

Lamont, Michèle and Laurent Thévenot eds. (2000) Rethinking Comparative Cultural Sociology.

Repertoires of Evaluation in France and the United States. Cambridge, U.K.: Cambridge University Press.

slide26

1(3)

Työn moraalia koskevaa tutkimusta - muutama huomio

  • MacIntyre on moraalifilosofi, joka ajatukset koskevat elämää kokonaisuu-
  • dessaan, eikä vain työtä. Hän jatkaa aristotelisen ”hyve-etiikan” perinnettä
  • (vrt. kantilainen velvollisuusetiikka ja utilitaristinen seurausetiikka).
  • Charles Taylor on kehitellyt samansuuntaisen, käytännön käsitteeseen
  • perustuvan lähestymistavan.
  • Yksi hänen termeistään on ’moraalinen horisontti’.
  • Moraali on ensisijainen suhteemme maailman (eikä esim. politiikka),
  • ja samalla minuuden perusta.
  • Moraalinen horisonttimme määrittää, mitä pidämme tärkeänä
  • maailmassa ja itsessämme (ja minkä jätämme huomiotta).
  • Taylor on myös yrittänyt käsitellä kysymystä siitä, miten voimme asettaa
  • monia ja erilaisia ’hyviä asioita’ tärkeysjärjestykseen.
  • Termillä ’superhyvä’ hän viittaa kaiken muun hyvän lähteeseen.
  • Sen oivaltaminen ja valinta onkin sitten hankalampi (elinikäinen) tehtävä.
slide27

2

  • Työn moraalin kannalta relevantteja tutkimuskeskusteluja - esimerkkejä
  • ’Moraalijärjestysten’ (Harré) empiirinen tutkimus
  • ”The moral is in the practice” (Hansen)
  • Ks. kalvot kauppatieteen ylioppilaiden moraalijärjestyksestä
  • Oikeutusperustojen empiirinen tutkimus (ks. sosiologi Thévenot edellä)
  • Liiketoimintaetiikan ja yhteiskuntavastuun tutkimus (”CSR)
  • Voi auttaa löytämään suuren (elämän-) tehtävän itselleen.
  • Toisaalta osa tästä tutkimuksesta – kriitikkojen mukaan – pikemminkin
  • ylläpitää yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia kuin ratkaisee niitä
  • (siirtämällä vastuun etiikan asiantuntijoille ja järjestelmille ja estämällä
  • ”moraalisten tunteiden ilmaisun”).
  • Ammattietiikan tutkimus (eri ammateissa)
  • Etiikan tutkiminen eri toimialoilla ja eri maissa
    • Esim. ”suomalainen pärjäämisen eetos” (Kortteinen)
slide28

3

  • f) Moraalitalouden tutkimus
  • Taloudellisella toiminnalla on jokin moraalinen perusta, mutta millainen
  • se on (i) ollut eri aikoina, ja (ii) eri talousjärjestelmissä?
  • Ks. esim. Adam Smith ja nykyään Richard Sennett ja Andrew Sayer
  • g) Työn ja ammattien moraalin muutos historiallisesti
  • Ks. esim. seuraavan valmistelutehtävän artikkeli ’kutsumusammatin’
  • idean ja aseman muuttumisesta (Dawson)
  • Kauppakorkeakoulut ja niiden vaikutus opiskelijoiden etiikkaan
  • Onko niin kuin jotkut tutkimukset väittävät:
  • opiskelu business-koulussa heikentää opiskelijan
  • sitoutumista eettiseen toimintaan?
slide29

Katja Leppälä ja Hanna Päiviö (2001)

Kauppatieteiden opiskelijoiden moraalijärjestys:

narratiivinen tutkimus kolmen eri pääaineen opiskelusta

Helsingin kauppakorkeakoulussa.

HKKK:n julkaisuja B-23. (OJ:n pro gradu)

1 (2)

Herätti vilkkaan ja pitkään jatkuneen keskustelun.

Lähtökohtana ’moraalijärjestyksen käsite’.

Ks. Rom Harré

Oili-Helena Ylijoki (1998)

Narratiiivinen tutkimus: millaisia tarinoita opiskelijat kertovat toisilleen kauppiksessa?

Perusopintojen aikana omaksutut käsitykset hyvästä ja paheellista opiskelusta:

’mallitarina’ (ks. seuraava kalvo).

Näiden hyve- ja pahekäsitysten muuntaminen, jos pääaineen valinta siihen pakottaa:

Rahoitus

Kansantaloustiede

Organisaatiot ja johtaminen: 3 erilaista versiota

omaa juttua etsimässä; talous & inhimillinen yhteen; erilainen samoilija

slide30

”Ekonominoviisien yleinen moraalijärjestys”

(Leppälä & Päiviö 2001, 90):

2

”Hyveet” [ja hyvät asiat] ”Paheet” [ja pahat asiat]

Työelämä Tutkimus ja Tiedemaailma

Yritysmaailma Julkinen sektori

Kauppat. maisterin tutkinto Opiskelu opiskelun vuoksi

Suorittaminen Omistautuminen

Hyödyllisyys Hyödyttömyys

Käyttökelpoisuus Vaikea sovellettavuus

Ammatillinen osaaminen Klassinen sivistys

Käytännönläheisyys Teoreettisuus

Kova osaaminen Pyörittely

Haastavuus, vaikeus Helppous

Matemaattisuus Pehmeä osaaminen

Faktatietous Mielipiteisiin nojautuminen

Ajanhermolla oleminen Paikoilleen jääminen

Monitahoisuus, laaja-alaisuus Tiukka erikoistuminen

Tavallisuus Erikoisuus

Omista asioista huolehtiminen Radikalismi

Tehokkuus Pitkä opiskeluaika

Dynaamisuus Jumittuminen

Hyvä ura Työttömyys

Status Huono palkka

slide31

Kirjallisuutta työn moraalista:

MacIntyre, A. (2004). Hyveiden jäljillä: Moraaliteoreettinen tutkimus. (After virtue: A study

in moral theory, 1981/1984.) Suomentanut Niko Noponen. 2. painos 2007. Helsinki: Gaudeamus.

ten Bos, R. (1997) Essai: business ethics and Bauman ethics. Organization Studies 18:6,

997-1014.

ten Bos, R. & Willmott, H. (2001) Towards a post-dualistic business ethics: interweaving

reason and emotion in working life. Journal of Management Studies 38:6, 769-793.

Kortteinen, M (1992) Kunnian kenttä: suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Helsinki:

Hanki ja jää

Sennett, R. (2002) Työn uusi järjestys: miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta.

Tampere: Vastapaino.

Sennett, R. (2007) Uuden kapitalismin kulttuuri. Tampere: Vastapaino.

Sayer, A. (2007) Dignity at Work: Broadening the Agenda. Organization 14:4, 565–581.

Järvensivu, A. & Koski, P. (2009) Hyvä, parempi, innovaatio? Tutkimus organisatorisista

Innovaatioista, työelämän laadusta ja työn mielekkyydestä. Työelämän tutkimuskeskus,

Tampereen yliopisto, Työraportteja 84/2009. E-kirjana:

http://tampub.uta.fi/tyoelama/978-951-44-7722-5.pdf

(ks. esim. ’moraalinen sopimus’, jakso 3.3: Työelämän laadusta työn mielekkyyteen, 22-29.)

Ks. myös em. lähteet, valmistelutehtävän tekstit (Dawson 2005, Morgan 2006)

sekä kurssin kotisivuilta koko kurssin teemojen lähdelista.

slide32

Viimeinen valmistelutehtävä: Esseen kysymys?

  • Tehtävät:
  • Lue (ainakin) yksi seuraavista artikkeleista, jotka käsittelevät
  • työn moraalia. Virittää tuumimaan esseen aihetta moraaliselta kannalta.
  • a)Dawson, J. (2005) A History of Vocation: Tracing a Keyword of Work, Meaning, and Moral Purpose. Adult Education Quarterly 55:3, 220-231.
  • http://aeq.sagepub.com/cgi/reprint/55/3/220
  • b) Morgan, G. (2006) Work in Progress: Narratives of Aspiration from the New Economy. Journal of Education and Work 19:2, 141-151. (Helecon)
  • c) Brown, J.S. & Duguid, P. (1991) Organizational learning and communities of practice: toward a unified view of working, learning and innovation. Organization Science 2:1, 40–57.
  • d) Orr, J.E. (2006) Ten Years of Talking About Machines. Organization Studies 27:12, 1805-1820. (Forum “Talking About Machines - Tenth Anniversary”).
  • e) Beadle , R. & Könyöt, D. 2006. The Man in the Red Coat—Management in the Circus. Culture and Organization 12: 2, 127–137.
  • f) Itse etsimäsi tutkimusteksti, joka koskee työn moraalia tai sen sisäisiä hyviä kannattelevia yhteisöjä.
  • Voit lukea lähteenä myös Työkirjaa (Räsänen & Trux 2012) tai sen viitteitä.
slide33
Kirjoita lyhyt suunnitelma, jossa kerrot

(a) mistä aiheesta aiot kirjoittaa esseen

(b) mihin kysymykseen otat esseessäsi kantaa

(c) miksi tämä on Sinulle tärkeä aihe

(d) miten kiinnostuksesi kytkeytyy lukemassasi artikkelissa esitettyihin

teemoihin ja ajatuksiin (esim. eroaa niistä) – ja mitä muita lähteitä

olet jo löytänyt. Voit hyödyntää kaikkia kurssilla esiintyviä käsitteitä ja teorioita.

Jo esille tulleiden lähteiden käyttäminen EI ole kiellettyä!

slide34

Essee: alustavia ohjeita

Kirjalliset ohjeet 21.10. Paino 60%.

Tarkoitus: Henkilökohtainen yhteenveto kurssista, yhden teeman kautta.

Teeman ja kysymyksenasettelun valinta tärkeä osa tehtävää.

Tehtävä: Kirjoita argumentoiva essee, joka käsittelee valitsemaasi

kysymystä työstä laajasti ymmärrettynä: työntekijä,

(ei välttämättä palkka-)työ,

organisaatio ja työelämä;

taktiikka, politiikka, moraali, subjekti…

Ohjeellinen pituus on n. 8 sivua.

Palautus viimeistään 1.11.2012.

YKSI kysymys, johon otat perustellusti kantaa (dilemma/kiistakysymys).

Käytä myös ns. tutkimustekstejä lähteenä.

Akateeminen essee=? Ks. Ohjeet, kurssin kalvot, verkosta löytyvät oppaat sekä

OJ:n kotisivulta ”ohjeita esseetyöskentelyyn”:

https://into.aalto.fi/display/fimanagement/ohjeita+opiskeluun+%28KTM%29

slide35

1

Inspiraatioita esseen kirjoittamiseen

voi etsiä myös seuraavista julkaisusta

Räsänen K., toim. (2009) Tutkija kirjoittaa – esseitä kirjoittamisesta ja kirjoittajista

akateemisessa työssä.Helsinki: HSE:n julkaisuja, B-104. E-kirjana:

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/b104.pdf

Räsänen, K., ed. (2010) Joko tunnet tämän tutkijan? Esseitä akateemisesta työstä

Helsinki: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisuja, B:116.  E-kirjana:

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/b116.pdf

Räsänen, K., ed. (2011) Tutkijat kertovat - kymmenen esseetä akateemisesta työstä.

Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 9/2011. E-kirjana:

http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/Aalto_Report_KT_2011_009.pdf

Esseekokoelmat tehty jatko-opiskelijoille ja väitelleille järjestetyllä kurssilla

Ammattitaidon kehittäminen yliopistotyössä.

slide36

2

Ks. esim. seuraavia esseitä kirjoittamisesta vuoden 2009 kokoelmasta:

Eeva-Lotta Apajalahti: Haaveena hyvä kirjoittaminen - henkilökohtainen tarina

suhteesta kirjoittamiseen

Galina Kosonen:Lähelle on pitkä matka. Kirjoittaminen apuna oman äänen

etsimisessä

Susanna Kantelinen: Akateemisen kirjoittamisen mieli – habituskysymys?

Kirsi Korpiaho: Karkuun ja takaisin – eli miten kirjoittaa tutusta ja tavanomaisesta

kiinnostavaa tutkimustekstiä?

Marja-Liisa Trux: Yksin mutta yhdessä: akateeminen kirjoittaminen ja nerouden

haamu

Keijo Räsänen: Tämä ei ole essee. Millaisesta tilauksesta tämän kirjan esseet

ovat syntyneet?

… ja vuoden 2010 kokoelmasta:

Cecilia von Brandenburg: Vierailla mailla – kirjoittamisen tärkeydestä taiteen kentässä

Keijo Räsänen: Kuka näitä tarinoita tarvitsee ja kuuntelee?

sekä (esimerkkinä hyvin kirjoitetusta esseestä, vaikka aiheena ei ole kirjoittaminen):

Anna-Mari Huovinen: Kyllä töitä pian tekis, ajatukset ajan vie – akateemisesta työstä

ja ajanhallinnasta