Laadullinen tutkimusmetodiikka: Grounded theory sekä Atlas-ti:n käyttömahdollisuuksia

1. Laadullinen tutkimusmetodiikka: Grounded theory sekä Atlas-ti:n käyttömahdollisuuksia Outi Cavén LTY / TBRC Dosentti, tutkimusjohtaja

2. esityksen rakenne • Tiedonintressit ja laadullisen tutkimuksen perusteet • Tutkimusprosessin vaiheista ja työskentelyn ammatillisista kriteereistä • Gounded theory ja sijoittuminen eri tutkimusperinteisiin • Atlas-ti

3. tiedonintressit

4. tiedonintressit, Jürgen Habermans(vrt. Thomas Kuhn / tieteen paradigmojen synty) • tekninen (positivistinen tutkimusperinne) • hermeneuttinen (ymmärtävä tutkimusperinne) • emansipatorinen (vapauttava tutkimusperinne)

5. tieteellinen päättely

6. Arstoteleen käsitys tieteellisen päättelyn rakenteesta Ilkka Niiniluoto 1983: Tieteellinen päättely ja selittäminen induktivismi deduktio ensimmäiset premissit (aksiomat) teoreemat (tieteelliset syllogismit*) induktio aistihavainto (*syllogistiikka= teoriansa loogisesti pätevä deduktiivinen päättely)

7. rationalistinen tieteenkäsitys deduktio tieteen aprioriset peruslauseet teoreemat intuitio järjen ideat

8. hypoteettis-deduktiivinen menetelmä hypoteesi deduktio seuraukset - hylkääminen ratkaisu keksiminen testi + konfirmaatio ongelma havainto

9. kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonintressi • ymmärtävä • päämääränä hahmottaa merkityksiä, joita toimijat itse toiminnalleen antavat ja joiden avulla he jäsentävät toimintaansa ja elämäänsä • kvalitatiivinen tutkimus on voimakkaasti riippuvainen teoriasta (mikrotason teoriat ja teoreettiset käsitteet) • teorian korjaaminen vs. teorian rakentaminen

10. tutkimustehtävä: laadullinen tutkimus kieliopin etsimisenä Pertti Alasuutari 1995: Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla …äidinkielenään kieltä puhuva ei tee virheitä, vaikka ei tunnekaan kielioppia tai syitä siihen, miksi kieltä käytetään tietyllä tavalla. Tutkija pyrkii löytämään ja määrittelemään nämä säännöt… ”laadullisen tutkimuksen tarkasteleminen pyrkimyksenä määritellä kulttuurinen kielioppi”

11. aineisto(t) Aineiston on vastattava kysymykseen: mistä löydän empirian, jossa tutkimustehtäväni ratkaiseminen onnistuisi parhaalla mahdollisella (kohdennus, optimaalinen työ, todellinen jne.) tavalla

12. kvalitatiivisen aineiston luonne • tutkimusaiheen kannalta kiinnostavaksi arvioitu siivu • ”edustavuus” • siivussa oletetaan tiivistyvän tutkimusaiheen kannalta kiinnostavia piirteitä

13. kvalitatiivisen tutkimuksen aineistotyyppejä, esimerkkejä luonnollinen aineisto – tutkimusta varten kerätty aineisto puhe, kirjallinen, visuaalinen, havainto yksilöaineisto - ryhmäaineisto yksittäisaineisto – vertailuaineisto – kasautuva aineisto

14. laadullisen tutkimuksen validiteetista

15. validiteetti validiteetti eli pätevyys on teoreettinen ja monivaiheinen • kohderyhmän paikantamisen onnistuneisuus • tutkijan kyky rakentaa toimiva tutkimusasetelma • tutkimuksessa syntyvän tulkinnan paikkansapitävyys • tulosten yleistettävyyden laajuus validiteettikysymys kulkee koko tutkimuksen ajan mukana

16. sisäinen validiteetti • jatkuvan vertailun menetelmä:tutkija tarkastelee koko ajan kriittisesti ristiin eri tavoin aineistoansa (aika, tapaukset, yksilöt jne.) • poikkeavien tapausten analyysi: • periaatteessa samanlaisia kuin valtaosa, mutta pieniä poikkeamia • poikkeamia, jotka selittävät sen, että kaikki tapaukset eivät tue suoraan tuloksia • poikkeamia, jotka pakottavat arvioimaan hypoteesin uudelleen ja mahdollisesti käsitteellistämään hypoteesin tarkemmin

17. ulkoisen validiteetin vahvistamisesta • trianguaatio • eri metodien • eri lähteiden • usean analyysitavan • eri teoreettisten perspektiivien • palaaminen takaisin informanttien luo ja palautteen saaminen

18. laadullisen tutkimuksen reliabiliteetista

19. reliabiliteetti reliabiliteetti eli luotettavuus – aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuus • voi koetella esim. rinnakkaiskoodauksella • aineiston puolittaminen • yleisimmin koetellaan tutkimusryhmän keskusteluilla ja vertailuilla aikaisempiin tuloksiin

20. yleistettävyys

21. tulosten yleistettävyys representational generalisation: yleistettävissä siihen yhteyteen, josta aineisto koottu inferential generalisation: yleistettävissä laajemminkin eri yhteyksiin theoretical generalisation: tuottaa teoreettisia lauseita, periaatteita, väittämiä Ritchie & Lewis 2003: Qualitative research practice, SAGE

22. raportointi

23. raportointi IMRD introduction method results discussion Dekkarikertomus Pertti Alasuutari1996: Erinomaista rakas Watson, Hanki ja Jää

24. Grounded Theory

25. gounded theory -lähestymistapa • Glaser & Strauss • jatkuvan vertailun tekniikka • induktiivinen teorian tuottaminen

26. grounded theory ”discovery of theory from data” • fits empirical situations • understandable (even to layman) • most important: it works (provides us with relevant predictions, explanations, interpretations and applications • modifiable: based on ever-emerging notions from more data

27. sopia • teorian kategorioiden tulee sopia dataan • dataa ei tule käsitellä niin, että se pakotetaan tai rajataan ulos epäsopivana jos se ei näytä tukevan teoriaa • jos data ei ”sovi” niin kategoriaa on korjattava (..datassa ei ole vikaa)

28. toimia • teorian tulisi kyetä selittämään mitä tapahtui, ennakoimaan mitä tulee tapahtumaan ja tulkitsemaan mitä tapahtuu tutkittavalla alueella parhaillaan

29. relevanssi (merkitys) • relevanssia ei saavuteta automaattisesti • sen sijaan relevanssi unohdetaan valitettavan usein • grounded theory sallii keskeisten ongelmien ja prosessien nousta näkyviksi • tutkijan ei tarvitse käyttää aikaa tekemisensä fokuksen perustelemiseen muille • tutkija viettää suurimman osan ajastaan nöyrästi ja herkkänä aineistolleen etsien/löytäen datansa relevanssit (merkitykselliset) piirteet

30. muunneltavissa • teoria ei voi olla koskaan ”enemmän totta” kuin mikä on se kyky selittää todellisuutta • datan tuottaessa uusia ja ennen kokemattomia havaintoja, kategorioita ja samalla teoriaa on koko ajan mahdollista generoida tarkemmaksi ja paremmin todellisuutta kuvaavaksi

31. esimerkkinä aineistosta: strukturoimaton haastattelu • tutkijan esiymmärrys • millainen haastattelukysymys? • käytännön toteutus: • nauhoittaminen, kirjoittaminen • kuunteleminen, materiaalin purkaminen • ohjelmistot vs. keltaiset tarralaput • työskentelyn suunnittelu: aikataulu ja eri vaiheet

32. esiymmärrys Jokaisella meillä on tietoisuudessamme tai tiedostamattamme ajatuksia ja käsityksiä siitä, mitä tulemme tutkimaan. Tutkijan tulee prosessin alusta alkaen hallita ja analysoida omaa esiymmärrystään, sillä muussa tapauksessa hän on erilaisten tiedostamattomien ajatusprosessien ohjailema.

33. haastattelukysymys Avoimessa haastattelussa ajatuksena on, että jo pelkkä tutkimuskysymys voi olla maksimaalisen avoin ts. sen tulee antaa tilaa vastaajalle itselleen tuottaa tämän haluama vastaus ilman, että tutkija johdattelee vastaajan omaan käsitemaailmaansa ja oletuksiinsa.

34. työskentelyn suunnittelu ja käytännön toteutus • on hyvä työskennellä kurinalaisesti • aikatauluta • tee huolellinen perustyö • kerää itse aineistosi ja kirjoita esim. nauhoitteet itse puhtaaksi – saat suurimman osan aineiston eksploratiivista tarkastelua samalla tehtyä

35. analyysi aineiston keruun kanssa samanaikaisena prosessina • Aineiston keruu ja analyysi eivät ole toisistaan selvästi erotettavia vaiheita • Aineiston täydentäminen toisella, kolmannella aineistolla

36. theoretical sampling

37. theoretical and statistical sampling teoreettinen otanta: • tavoitteena löytää kategorioita ja niiden ominaisuuksia • tavoitteena löytää kategorioiden keskinäisiä suhteita, jotta voitaisiin muodostaa teoriaa tilastollinen (satunnais-) otanta: • tavoitteena on todentaa ilmiön esiintyminen ja jakaantuminen otos / populaatio • teorian ja hypoteesien verifiointi

38. theoretical sampling = prosessi, jossa tutkija samaan aikaan suorittaa • datan keruuta • teorian generoituminen analyysin kanssa samanaikaisesti • koodausta • kysyy, millaista aineistoa koota seuraavaksi • mistä löytää aineistoa • kehittää teoriaa koko ajan tarkentuen ja empiriaan nojaten

39. kategoriat

40. perusdatasta käsitteellistäminen • koodauksen kehittäminen konkretiasta kohti käsittellisiä rakenteita • keskustelu kirjallisuuden kanssa vasta kun rakennelma alkaa hahmottua • kirjoittaminen samaan aikaan kuin analyysi • seurustelu datan kanssa pääosin yksin

41. saturaatio

42. aineiston ”kyltääntyminen” • kuinka paljon aineistoa on ”riittävästi”? • teoreettinen saturaatio – ei löydy enää uutta aineistoa, joka kehittäisi kategorian (käsiteluokan) ominaisuuksia • kun samankaltaiset ominaisuudet alkavat toistua kerta kerran jälkeen uudessakin aineistossa, tutkija voi todeta, että kategoria ei enää kehity ominaisuuksiltaan • tutkija hakee vielä mahdollisimman laajasti erilaisia ”tapauksia” ja varmistaa, tuottavatko ne uusia ominaisuuksia kategoriaan – jos näin ei tapahdu – on kyseessä saturaatio

43. substantiiviset ja formaalit teoriat

44. teorian muodostaminen • on mahdollista muodostaa suoraan formaalia teoriaa, mutta suositellaan substantiivisen teorian muodostamista ensimmäisenä vaiheena • substantiivinen teoria liittyy johonkin tiettyyn tutkittuun alueeseen ja siksi kannustus pyrkimykseen muodostaa ko. teoriaa ensin on ymmärrettävä

45. käytännön työskentelystä

46. käytännön työskentelymalli • analyysikokoukset • pääteemat • selitysmallit, spekulaatiot, hypoteesit • vaihtoehtoiset selitysmallit • seuraava tiedonkeruun kerros • koodauksen muutosehdotukset • aineistoyhteenvedot • validiteetti • koodaajakollega, vertailut • palauttaminen takaisin tutkimuskohteille, keskustelut

47. kysymyksiä ja ajatuksia • oma rooli • raportointi • haasteet ja riskit • millaisiin asetelmiin sopivia keruu- ja analyysityökaluja

48. kirjallisuutta • Glaser & Strauss • Theoretical Sensitivity, 1978 • The Discovery of Grounded theory, 1967 ***** • Miles & Huberman • Qualitative data analysis, 1984 • Lincoln & Cuba • Naturalistic Inquiry, 1985