Download
slide1 n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
21th Century Tekno PowerPoint Presentation
Download Presentation
21th Century Tekno

21th Century Tekno

157 Views Download Presentation
Download Presentation

21th Century Tekno

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. 21th Century Tekno Klikkaa nuolta vasemmasta alareunasta TELEVISIO

  2. Valitse aihe, johon haluat tutustua: TOIMINTA HISTORIA UUTUUDET JA VISIOT TEKIJÄT, LÄHTEET JA YHTEYSTIEDOT

  3. HISTORIA • Ensimmäinen julkinen tv-lähetys Lontoossa v. 1925 • Säännölliset tv-lähetykset alkoivat: Saksassa v. 1935 Englannissa v. 1936 Yhdysvallat & Neuvostoliitto v. 1939 Klikkaa eteenpäin, niin saat tietää lisää television kehityksestä Suomessa ja muualla maailmalla! (tai jos kyllästyit, klikkaa kolmiota, niin pääset päävalikkoon)

  4. Näin tv toimii: Katso animaatio! • TV-lähetyssignaali saapuu tv:n antenniin radioaaltoina. • Signaali ohjataan tv:n sisällä olevaan katodisädeputkeen, jossa elektronisuihku pyyhkäisee fosforoitua kuvapintaa juova juovalta 25 kertaa sekunnissa • Kuvapinta loistaa elektronien pommituksessa sitä kirkkaammin, mitä voimakkaampi suihku on. • pyyhkäisynopeus on suurempi kuin silmän erottelukyvyn nopeus (16 krt/s)  Kuva vaikuttaa elokuvalta yksittäisten kuvien sijaan(jatkuu)

  5. Valitse aihe, johon haluat tutustua: Digitaalinen televisio Plasma-TV

  6. Portugalilainen de Paiva esitteli television periaatteet v. 1878 Mekaaninen kuvan skannaus v. 1884, Nipkow (saksal.). Katodisädeputki v. 1897, Braun (saksal.) Elektroninen kuvantallennus v. 1907, Rozing (venäl). jatkuu John Logie Baird - Puolimekaaniseen tallennukseen perustuva TV-järjestelmä. - Koelähetyksiä 1926. - Myöhemmin kehitti täysin sähköisen järjestelmän. - Kehitti myös väri-tv:n prototyyppejä 1940-luvulla. Television mahdollistaneet keksinnöt:

  7. Television katselu aloitettiin elokuvateattereissa ja muilla julkisilla paikoilla 1950-luvulla televisiosta markkinoitiin joka kodin tuote. Lähetysluvat myönnettiin suurille networkeille, joilla oli jo radiotoimintaa. Toiminta oli Yhdysvalloissa pääsääntöisesti kaupallista, Euroopassa valtiojohtoista. seuraavaksi Suomi!

  8. Töllö Suomessa: • 1. lähetyskokeilu Suomessa tehtiin 24.5.1955. • 1. toimilupa kanavalle TES 26.5.1956 (mainosrahoitteinen - sponsoroituja ohjelmia pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella) • Yleisradion televisiotoiminta käynnistyi 1958. • MTV osti ohjelma-aikaa Yleisradiolta ja tuotti mainosrahoitteisia ohjelmia. • Yleisradio osti TES:n 1964, jolloin syntyi TV 2. • MTV sai oman toimiluvan 1993 ja Nelonen (PTV) vuonna 1997. • TV1000 ja Canal +  Suomeen profiloituja satelliittilähetyksiä 1996-98

  9. Miten värit saadaan ruudulle? • Väritelevisiossa alkuperäisen kuvan värit analysoidaan tv-kamerassa ja muunnetaan sähköisiksi signaaleiksi ja lähetetään. • Vastaanottimessa on kolmea pää-väriä edustavia kuvapisteitä eri valoisuusasteissaan, joiden läpi elektronisuihku ”ammutaan”. • Kaukaa katsottaessa erilliset väripisteet eivät erotu, vaan kuva näyttää eri värisävyiltä pinnalta (Kuva: www.howstuffworks.com) Kuva TV:n sisältä

  10. digitaalinen televisio • v. 2001 aloitettiin digitaaliset tv-lähetykset • digitaalisessa kuvasignaalissa ääni ja valoisuus esitetään nollina ja ykkösinä • etuna on virheettömyys (ei enää lumisadetta tai pahasti vääristynyttä kuvaa) • voidaan käyttää internet- ja sähköpostisovelluksiin, kunhan käytössä on paluukanava (informaatiota liikkuu molempiin suuntiin) • vapautuminen ohjelma-aikatauluista (voidaan katsoa haluttu ohjelma milloin vain)

  11. Plasma-TV • Plasmanäyttö koostuu pikseleistä • Kukin pikseli sisältää 3 loistevalaisinpistettä (sin-pun-vihr) • värit ja kuva saadaan aikaan valaisinpisteiden voimakkuuksia vaihtelemalla • loistevalaisimen olennainen osa on plasma, joka on vapaasti liikkuvista ioneista muodostuva kaasu • kaasuatomien törmäyksissä syntyy fotoneita eli valoenergiaa, joka ohjaa pikselin toimintaa

  12. Tekijät: Animaatio ja suunnittelu: Vesa Kajavavesakaja@paju.oulu.fi Ulkoasu ja käyttöliittymä: Ville Tuovinen tuovivil@paju.oulu.fi Lähteet: www.howstuffworks.com www.internetix.fi www.lamevaweb.info/