1 / 23

STM:n työryhmä ja selvityshenkilöt

STM:n työryhmä ja selvityshenkilöt. STM:n maaliskuussa asettaman palvelurakennetyöryhmän toimiaika päättyi 31.12.2012. Ehdotuksen valmistumista hidasti ”vuoropuhelu” sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän kanssa

channer
Download Presentation

STM:n työryhmä ja selvityshenkilöt

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. STM:n työryhmä ja selvityshenkilöt • STM:n maaliskuussa asettaman palvelurakennetyöryhmän toimiaika päättyi 31.12.2012. Ehdotuksen valmistumista hidasti ”vuoropuhelu” sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän kanssa • Työryhmä alatyöryhmineen on kokoontui erityisesti loka-marraskuussa tiiviisti • Tehtävä oli vaikea, koska eri asiantuntijoilla ja intressitahoilla – myös ministereillä – on perusteltuja eriäviä näkemyksiä, eikä niistä ole helppoa muokata yhteistä näkemystä, myös poliittinen ohjaus on ollut aika ”konkreettista” viime aikoina • nimitettyjen selvitysmiesten työ alkoi käytännössä 8.1.2013, ja päättyy 28.2.2013

  2. On ristiriitaisia intressejä, myös sidonnaisuus kuntarakenteen uudistukseen on olennainen • Intressiryhmiä ovat esim.: • maakuntien keskuskunnat, muut suuret kunnat, sairaalapaikkakunnat, keskisuuret kunnat, pienet kunnat, terveyskeskukset, sosiaalihuolto, THL, Kela, yksityinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, aluesairaalat, keskussairaalat, yliopistosairaalat, suuret sairaanhoitopiirit, keskisuuret sairaanhoitopiirit jne. • puolueet hallituksen sisällä ja ulkopuolella • kuntarakenteen selvittely on sidottu sote-uudistukseen, mutta siten, että sote-uudistus ei voi poiketa – vai voiko ? – kuntarakenteen uudistuksesta, mikä näyttää olevan tärkein reunaehto !

  3. On oltava avoin erilaisille järjestelyille • Itse en lähde värikkäästi kuvaamaan eri intressipiirien näkemyksiä, enkä ”heittämään bensaa liekkeihin”, vaan yritän löytää mallin, joka olisi realistinen ja toimiva – olen avoin erilaisille järjestelyille ... mutta joistakinratkaisumalleistavaroittaa. • Päivystävällä monialaisella sairaalalla on tietty minimikoko, joka määrittyy erikoisalojen lukumäärästä (50) ja lääkärityövoimasta • Perusongelma on se, että on annettu lähes mahdoton tehtävä – oikeasti ei voi integroida kaikkea sosiaali- ja terveydenhuoltoa nykyiseen eikä ihan lähitulevaisuudenkaan kuntarakenteeseen !

  4. Kunnianhimoiset lähtökohdat • MITÄ PERIAATETASOLLA HAETAAN ? • demokraattisuutta = suorat vaalit • järjestämis- ja rahoitusvastuu samalla taholla • yhteiskunnallinen päätöksenteko ja sote-palveluiden järjestämisvastuu samalla taholla • horisontaalinen integraatio: sosiaali-terveys • vertikaalinen integraatio: perusth-erikoissh • kansalaisten yhdenvertaisuus •  toteutuu, jos koko maassa on 15 kuntaa vähintään 200 000 asukkaan väestöpohjilla ja vahva valtion valvonta

  5. Erikoissairaanhoito vaatii laajat väestöpohjat, peruspalvelut eivät • MISTÄ TÄLLAINEN LUKUMÄÄRÄ TULEE ? • jo melko yleisillä lääketieteen erikoisaloilla (neurologia, korva- nenä- ja kurkkutaudit, ortopedia-traumatologia, kardiologia) päivystys 24/7 vaatii vähintään 7-8 (10) erikoisalan lääkäriä, mikä vuorostaan edellyttää sairaalaa, jonka väestöpohja on vähintään 250 000 asukasta, mieluummin 400 000 • esimerkiksi sydämen päivystysaikaiset pallolaajennukset joudutaan nykyisin järjestämään hälytystyönä useimmissa suurissakin sairaaloissa, itse asiassa vain HYKS kykenee kaikkeen päivystämiseen, meilläkin on kriittisiä alueita

  6. Joudutaan joka tapauksessa kaksitasoiseen hallintoon • SELKEÄ JOHTOPÄÄTÖS: • joudutaan tinkimään täydellisestä vertikaalisesta integraatiosta ja järjestämään palvelut kaksitasoisesti, mikä olikin hallitusohjelman linjaus kesäkuussa 2011, työryhmän väliraportin linjaus ja ministerivaliokunnan linjaus kesäkuussa 2012 • mitkä palvelut perustasolle, mitkä kuntien välisen yhteistyön tasolle, riippuu perustason yksikön koosta: • 50 000 asukasta ei riitä erikoissairaanhoidon järjestämiseen kuin eräiden erikoisalojen poliklinikkatoimintaan, 20 000 asukasta ei riitä erikoispalveluihin ensinkään

  7. Kilpavarustelu on todellinen uhkatekijä: henkilöstö, laitteet, hoidot, sairaalat ... • 100 000 asukasta riittää jo pieneen sairaalaan, jos se on osa vahvaa verkostoa • 200 000 asukasta riittää jo suurilla erikoisaloilla päivystävään sairaalaan ja 400 000 asukasta pienemmilläkin erikoisaloilla • Kilpavarustelu on todellinen uhkatekijä, olen nähnyt sen useita kertoja: ”meidän sairaalaan” halutaan ”hienoja” ja vaativia hoitoja: lääkäreiden ja päättäjien kunnianhimo, paikkakunnan imago, hyvät veronmaksajat, virheelliset talouslaskelmat, osaoptimointi jne • Sairaanhoitopiiriorganisaatiokaan ei ole kyennyt tätä kokonaan hillitsemään, koska on haluttu toimia kuntakohtaisesti neuvotellen ja kunnat ovat vastustaneet ”omaan” sairaalaan kohdistuvia saneerauksia

  8. Järjestäminen - tuottaminen • Asian käsittelyä helpottaa kun erotetaan toisistaan järjestäminen ja tuottaminen, todellisessa elämässä nyky-Suomessa ne ovat pitkälti samoissa käsissä • Olen tutkinut tilaaja-tuottaja-mallin ”kaikilta eri puolilta” ja useimmiten se on kunnissa näennäinen, mutta toki se lisää toiminnan läpinäkyvyyttä (ja byrokratiaa), todellinen kilpailu silti puuttuu – ja se onkin ongelmallinen terveydenhuollossa: tiedon asymmetria ! • Järjestämisvastuu on nykyisin kunnilla ja sairaanhoitopiirillä • 80 % shpn palveluista on sellaisia, että kunta ei oikeasti voi tilata niitä ”kappaletavarana” – laskutus toki voi olla suoriteperusteista, vaikka sekään ei ole useimmiten järkevää.

  9. Vahvat peruskunnat ovat välttämättömiä • Tietenkin on edistysaskel jos järjestämisvastuu siirtyy 320 kunnalta alle 100:lle kunnalle: ne ovat isompia, osaavampia ja vahvempia • Mutta vaativan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuta (= 80 % erikoissairaanhoidosta rahalla mitattuna) ei suomalaisittain suurikaan kunta (50 000 – 200 000) voi hoitaa, se vaatii erikoisalakohtaistaerikoisosaamista, jota kunnilla ei ole, vrt. HUSin ja Kuhmon palveluseteli • En ota kantaa Uudenmaan tulevaan kuntarakenteeseen, mutta luulen, että emme ole 10 kunnassa kovinkaan pian

  10. Sote-alue ja Erva-alue – mitä ne ovat? • Jos muodostamme sote-alueita (tai vastuukunta-rakennelmia), olemme taas ylikunnallisissa malleissa • niitä kuitenkin tullaan esittämään ratkaisuksi kuntien jäädessä liian pieniksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta • Erityisvastuualue eli erva on toinen eli se ylempi sosiaali- ja terveydenhuollon taso. Mikä se on ? Nykyisin se on 2-5 sairaanhoitopiirin muodostama alue, jolla ei ole juridista asemaa eikä hallintoa, mutta alueella on yksi yliopistosairaala, uutena asiana on virallinen järjestämissopimus

  11. Vahva erva – heikko erva • Erva ei ole yhtä kuin tertiääritason erikoissairaanhoito eli se 10 %, jonka tavallinen suuri keskussairaala hankkii yliopistosairaalasta (vaihtelee 5-20 %) • Erva ei ole yhtä kuin yliopistosairaala • Se on tulevaisuudessa juridinen yksikkö, jolla on hallinto ja tehtävät, joiden laajuudesta käydään juuri nyt vaikeaa keskustelua: • ”erittäin vahva erva” = päivystävät sairaalat, n. 15 kpl • ”vahva erva” = vaativat toiminnot, 24/7 monialainen päivystys, viranomaistehtäviä

  12. Erva-alueella on merkitystä • ”Keskivahva erva” = vahvaa päätösvaltaa, mutta ei omaa tuotantoa • ”Heikko erva” = vain viranomais- ja koordinointitehtäviä • ”Olematon erva” = ei tarvita, vaan asiat hoituvat työnjaoilla harvojen ( alle 20 ) kuntien/sote-alueiden kesken • Nykyiset erva-alueet ovat hyvin erilaisia keskenään, HUS on iso itsekin, mutta ervalla on silti merkitystä. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat tärkeitä HYKSille, mutta niin on Päijät-Hämekin!

  13. Tuotannossa on etua koosta, erikoistumisesta, työnjaosta • Tuotannossa on vahva näyttö suuresta väestöpohjasta, työnjaosta, erityisosaamisesta ja keskittämisestä • Koko HUSin laajuisesti olisi voitu päästä pidemmällekin, mutta kuntien ja sairaaloiden yhteisesti kannattama ”IVY-malli” on tätä ehkäissyt • Selkeä tuotannon erikoisalajohtamis- eli divisioonamalli ja vain shp:lle betonoitu päätösvalta erikoissairaanhoidon järjestämisestä olisi vienyt rationalisoinnin pidemmälle. • Tämän hetkinen tilanne ei ole otollinen tästä keskustelemiselle

  14. Tilanne vielä tiivistettynä nelikenttään • (1) Pieni perustaso (20 000/50 000) + vahva erikoistaso: mahdollinen, mutta ei vertikaalista integraatiota • (2) Pieni perustaso + heikko erikoistaso: MAHDOTON, mutta siihen suuntaan tätä asiaa ajetaan !! • (3) Vahva perustaso ( 200 000 ) + heikko erikoistaso: monen mielestä paras • (4) Vahva perustaso + vahva erikoistaso: myös mahdollinen, selkeä kaksitasoisuus, hallitusohjelman mukainen

  15. Metropoliselvitys ? • Mitä HUS-alueella tapahtuu ? • Vaikuttaako metropoliselvitys asiaan ? • 14 kunnan metropolialue sisältää HYKSin ja Hyvinkään sairaalan, mutta jättää LUS:n (VNS), Lohjan ja Porvoon sairaalat ulkopuolelle. Lohjan ja Porvoon alueet käyttävät enemmän HYKSiä kuin Hyvinkään alue ! Terveydenhuollossa rajoitus 14 kuntaan on keinotekoinen • Raaseporissa pysyy sairaala vain suuremman yhteisön satelliittina – ja oikean kokoinen ( = pieni ) sairaala siellä tarvitaan !

  16. Tilanne nyt • HUS vastaa erikoissairaanhoidosta, Helsingillä on aikuispsykiatria (1,5 x kalliimpaa kuin HUSin !) ja kaupunginsairaala • Kansanterveystyö ja sosiaalipalvelut ovat peruskunnilla paitsi Vihti-Karkkila (Karviainen), Pornainen-Mäntsälä (Mustijoki), Lapinjärvi->Loviisa (isäntäkunta), siis 21/24 perustason järjestäjää • Monet maamme tehokkaimmista organisaatioista löytyvät Uudeltamaalta, viime vuosien kustannuskehitys on ollut maltillinen

  17. HUSilla on tehokkaat tukipalvelut – ja lautakuntia ... • HUSilla on tehokkaat ja hallinnollisesti keskitetyt tukipalvelut, joista osa palvelee suoraan myös jäsenkuntia, kuten HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen • Kellokosken sairaala on ”Hyvinkään alueella”, mutta potilaiden enemmistö tulee pääkaupunkiseudulta • Sairaanhoitoalueiden lautakunnat ? Onko niillä merkitystä ? Paikkoja jaetaan taas. Erityisesti HYKS-lautakunta on lähes päällekkäinen HUS-hallituksen kanssa: kahdet poliitikot – yksi virkamiesorganisaatio !

  18. Realismia vertikaaliseen integraatioon • Mitä kannattaa ”vertikaalisesti integroida” ? • vrt. Ylöjärven perusturvajohtaja Kari Virran esitys: n. 25 erikoisalan vastaanottokäyntejä + n. 20 eri diagnostista tutkimusta + n. 50 eri pienkirurgista toimenpidettä = alle 10 % erikoissairaanhoidon volyymista • jos HUSin 2500 lääkäristä 300:n htv siirrettäisiin tapahtumaan perusterveydenhuollossa, olisi sen kustannusvaikutus kaikkine mahdollisine oheiskuluineen n. 50 milj euroa = 3 % HUSin kuluista !

  19. Erikoissairaanhoitoa perusterveydenhuollossa • Perustasolle ”eteentyönnetty” erikoissairaanhoito on hyvä linjaus, mutta se tulee toteuttaa oikein, muutoin se ei vahvista, vaan jopa heikentää perusterveydenhuoltoa, joka perustuu yleislääkärin, hammaslääkärin ja terveydenhoitajan professionaaliseen osaamiseen • Ajatus, että perusterveydenhuolto vahvistuu kun päätetään esh:n ja pth:n resursseista yhdessä kuntatasolla, on idealistinen – suurena vaarana on, että tapahtuu toisin päin, koska esh:n paradigma on vahva ja ”päättäjiin vetoava”. Painopisteen siirtoon tarvitaan laajemmat hartiat = kansalliset ?

  20. Mitä siis tapahtuu HUS-alueella ? • Linjaukset ovat vielä auki. • Sairaanhoitopiirit lakkautetaan (?); 16/20 nykyisistä sh-piireistä on jo nyt yhden keskussairaalan organisaatioita – ratkaisulla olisi oikeastaan merkitystä vain neljässä suurimmassa, ja niistäkin eniten kahdessa eli HUSissa ja VS-shp:ssä. On vaara, että ”suuret” pilkotaan – mikä uudistus se olisi ? • Sairaaloiden hallintokysymys tulee ratkaistavaksi, vaihtoehtoja: • Laki koskee järjestämistä, tehokas tuotanto voi jatkossakin olla kuntien yhteistä toimintaa: yhtymä, liikelaitos, osakeyhtiö ?

  21. Porvoon ja Lohjan sairaalat • Porvoon ja Lohjan sairaalat: toiminnasta 2/3 on sisällöltään keskussairaalan satelliittitoimintaa, 1/3 integroitavissa hyvin terveyskeskukseen – kuka operoi mitäkin • ”Terveyskeskussairaalaksi” muuttuminen vähentää mahdollisuuksia rekrytoida erikoistunutta henkilöstöä, voi jouduttaa sairaalan alasajoa – huono vai hyvä asia ? • Toimintoja tulee siirtymään HYKSiin – tai niitä jatketaan HYKSin ”satelliitti-toimintana” Porvoossa ja Lohjalla • On myös avopalveluita, joita kannattaa hajauttaa nykyistä enemmän.

  22. Hyvinkään sairaala • Hyvinkään sairaala on alue- ja keskussairaalan hybridi, keskikokoisen keskussairaalan kokoinen, mutta alueen kuntien esh-euroista ohjautuu silti 35 % HYKSiin (keskussairaaloista tavallisesti 10-15 % yo-sairaalaan) • Pärjää varmasti ”omillaankin”, mutta sairaalan tulevaisuuden kannalta yhteys yliopistosairaalaan on ratkaiseva

  23. HYKS on pidettävä yhtenäisenä – se on Suomen terveydenhuollon selkäranka ! • Vahva, yhtenäinen HYKS tarvitaan • Ongelmana on opetuksen ja tutkimuksen valtion rahoituksen väheneminen • Hallinnoisiko HYKSiä yksi, kolme, kuusi, neljätoista vai 24 kuntaa ? Kaikki maksavat HYKSin käytöstä, mutta Helsinki, Espoo ja Vantaa yhdessä maksoivat 80 % HYKSin jäsenkuntalaskutuksesta ja 60 % HYKSin kaikista tuloista. • Toimisiko joku Uudenmaan alueen sairaaloista HYKSin satelliittina/”kumppanuussairaalana” • Yliopiston rooli on tärkeä HYKSin hallinnossa ! • En vastustaisi vahvempaa valtionkaan otetta

More Related