Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu

1. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu Kuuma-johtokunta 4.6.2014 Osaston johtaja Sini Puntanen

2. HLJ2015 Perusstrategia lyhyesti: • Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden ja seudun kilpailukyvyn lisääminen • Hyödynnetään nykyrakenne täysimääräisesti, priorisoidaan uudet ratkaisut vaikuttavuusarviointien pohjalta ja rahoitusmahdollisuuksien raameissa. • Koko liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen • Kehitetään kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutasoa: sujuvuutta, täsmällisyyttä, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua. • Vastuullisuuteen ohjaaminen • Otetaan hinnoittelun, liikenteen hallinnan ja älykkyyden keinot tehokkaaseen käyttöön haittojen minimoimiseksi ja kestävyyden parantamiseksi. • Pitkäjänteinen ennakointi • Yhdyskuntarakenteellista kehittämistä suunnitellaan pitkäjänteisesti, ongelmia ratkaistaan ennakoiden. Toimenpiteet valitaan näiden periaatteiden mukaan.

3. Kasvuun varautuminen • Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina • Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti • Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu • Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta) • vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta) • Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta) • Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee. Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050

4. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaiheet (hankkeiden/toimenpiteiden ajoitus) • Pitäytymis-/tiivistymisvaihe • Hankkeiden ajoituksen painopiste jaksolla 2016 – 2025 • Hankkeet tukevat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä • Täydentämisvaihe • Hankkeiden ajoituksen painopiste jaksolla 2025 – 2040 • Hankkeet tukevat yhdyskuntarakenteen täydentymistä sisältäpäin • Laajentumisvaihe • Hankkeiden ajoituksen painopiste vuodesta 2040 eteenpäin kun kasvu vaatii • Hankkeet mahdollistavat uusien ratakäytävien kehittämisen

5. Rahoituksesta

6. HLJ 2015 Rahoituspohjatarkastelu Rahoituksen painopisteiden muutoksia HLJ 2015 RAHOITUSPOHJATARKASTELU |

7. HLJ 2015 Rahoituspohjatarkastelu Rahoituspohjan muutokset  2025 PERUSSTRATEGIA Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu 165 M€ Yht. 1590 M€/ v 2025 Nykyinen VERTAILUVAIHTOEHTO (nykytyyppinen rahoitus) Yht. 1415 M€/v Nykyinen 2025 HLJ 2015 RAHOITUSPOHJATARKASTELU |

8. Joukkoliikenteestä ja raidehankkeista

9. Joukkoliikenteen palvelut vuoteen 2025 mennessä • Toteutetaan liityntäpysäköintikohteita sovitun kustannus- ja vastuujaon mukaisesti. • Muodostetaan 14 kunnan yhteinen joukkoliikennealue ja lippujärjestelmä. • Laajennetaan joukkoliikenteen hyvän tarjonnan alueita erityisesti Kehä I:n sisällä sekä nykyisten raidekäytävien varrella. • Muodostetaan vahvat runkolinjat mm. Matinkylästä Espoonlahteen ja Pasilasta Meilahteen (linja 500). • Muodostetaan hyvän palvelutason liityntäyhteydet Nikkilästä Keravalle, Klaukkalasta Kivistöön (2015-2020) ja Hyrylästä Ruskeasantaan* (2020-2025). Liitynnän toimivuus kehyskunnista edellyttää yhteistä lippujärjestelmää. • * Edellyttää Ruskeasannan asemaa

10. Joukkoliikenteen palvelut vuoteen 2040 mennessä • Toteutetaan liityntäpysäköintikohteita sovitun kustannus- ja vastuujaon mukaisesti • Laajennetaan joukkoliikenteen hyvän tarjonnan alueita erityisesti uusien metrokäytävien varrella. • Muodostetaan vahva runkolinja Vantaalle Jokeri 3 -tasolle. • Muodostetaan hyvän palvelu-tason liityntäyhteydet Vihtiin ja Nurmijärvelle.

11. Raidehankkeita Metrohankkeet • Metro Matinkylä - Kivenlahti • Metro Mellunmäki – Majvik • Metro Majvik-Sibbesborg? Raitiotiehankkeet • Raide-Jokeri • Hgin kantakaupungin raitiotieverkko • Laajasalon raitiotieyhteydet • Tiederatikka • Helsingin yleiskaavan investoinnit? • Jokeri2 raide? • Espoo/ Vantaa pikaraitiotiet? Ratahankkeet • Pasila - Riihimäki -rataosuus 1. vaihe • Pasilan läntinen lisäraide • Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen • Kaupunkirata Leppävaara-Espoo • Pisara-rata • Pasila - Riihimäki –rataosuus 2. vaihe • Ruskeasannan asema • Kerava-Nikkilä • Kaupunkirata Espoo-Kauklahti? • Lentorata, Itärata? • Länsirata, Klaukkalanrata?

12. Tarkasteltavia tiivistymisvaiheen hankkeita Kustannusarviot tasolla MAKU 150 (2005 = 100)

13. Johtopäätökset • Hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys on muuttunut aikaisemmista selvityksistä MASU-maankäytön (ns. v1b) ansiosta. Taloudellisten vaikutusten (erit. maankäyttö) arviointi kuitenkin vielä menossa. • Raidejokerin liikenteellinen vaikuttavuus suurin vuonna 2025. Vaikutukset kohdistuvat laajalle alueelle. Tärkeä ytimen tiivistymiselle. • Espoon kaupunkiradan merkitys on perusstrategian kannalta suuri ja korostuu rantaradan käytävän maankäytön kehittymisen myötä. Edullinen suhteessa vaikuttavuuteen. • Länsimetro on toimiva ja hyödyt saadaan valmiista rakenteesta heti - mutta kallis. Maankäytön kasvattamista tulisi tarkastella lisää. • Pisara on iso kysymysmerkki erityisesti rahoituksen kannalta. Tarkastelut ja johtopäätökset on tehty olettaen että autoliikenteen taloudellinen ohjaus ja sen tuotot ovat käytössä.

14. Ajoneuvo- ja tavaraliikenteestä

15. Ajoneuvoliikenteen verkon luokittelu Ehdotus Valtakunnalliset väylät Seudun pääväylät Kaupunkimaiset väylät

16. Tavaraliikenteen verkon luokittelu Tärkeimmät kansalliset kuljetusväylät ovat omassa luokassaan E18 ja vt 25 muodostavat logistiikan laatureitit Seudun kuljetusten kannalta tärkeät väylät ovat kolmas luokka. Uusia yhteyksiä tutkitaan tarpeiden mukaan ja vaiheittain Keski-Uudellemaalle vt 4-vt 3 välille. VERKOLLISEN SELVITYKSEN ALUE JAKELU

17. Vuosirahoitus 30-50 M€ Linjauksista toimenpiteiksi • Joukkoliikenne (bussiliikenne) • Priorisoidaan bussiliikennettä parantavia hankkeita tie- ja katuverkolla. • Logistiikka • Varmistetaan logistiikan tärkeiden yhteyksien toimivuus ja varaudutaan tuleviin tarpeisiin. • Toteutetaan tavaraliikenteen palvelualueita. • Liikenneverkon käytön tehostaminen • Liikennejärjestelmän toimivuutta parannetaan älyliikenteen keinoja hyödyntäen. • Nykyistä verkkoa parannetaan pienillä ja keskisuurilla hankkeilla. • Ruuhkien hallinta • Hinnoittelu tehokkain keino • Priorisoidaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien toimivuutta ja parannetaan seudullisella verkolla pahimpia pullonkauloja. • Maankäyttö • MASU – asumisen seudullisten kehittämisvyöhykkeiden edellyttämät investoinnit

18. Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet Joukkoliikenne (bussiliikenne) • Rakennetaan puuttuvat vaihtopysäkit seudullisen ja pitkämatkaisen bussiliikenteen välillä (esim. Yhdyskunnantien vaihtopysäkit Tuusulanväylällä) • Parannetaan seudullisen ja pitkämatkaisen bussiliikenteen pysäkkejä ja yhteyksiä (esim. Vt 3:n ja Vihdintien pysäkit ja bussikaistat) • Parannetaan kehyskuntien liityntäbussiliikenteen edellytyksiä (esim. Klaukkalantien parantaminen välillä Klaukkala - Kivistö)

19. Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet Logistiikka • Parannetaan nykyisen verkon logistiikan kannalta keskeisiä yhteyksiä (esim. mt 148:lla ja vt 25:lla) • Toteutetaan puuttuvat tavaraliikenteen palvelualueet • Kaavavaraukset • Toiminta- ja rahoitusmalli • Laaditaan verkollinen selvitys logistiikan tarvitsemista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä vt 3:n ja vt 4:n välillä. • Priorisoidaan tärkein yhteys ja edistetään sitä liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja maakuntakaavassa. • Ensi vaiheessa parannetaan poikittaisyhteyksiä pienillä/ keskisuurilla toimilla

20. Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet Liikenneverkon käytön tehostaminen Liikenteen hallinnan toimenpiteet (NOPRA) 20 M€

21. Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet Ruuhkien hallinta • Valtakunnallisten väylien parantaminen • Kehä III sekä vt 1 ja vt 4 kehittämistä jatketaan vaiheittain • Kriittisin on vt 4 ja vt 7 yhtymäkohta • Seudun pääväylien parantaminen • Kehä I pullonkaulat

22. Toimenpiteiden ajoitus maankäytön suunnitelmien mukaan Maankäyttö • Priorisoidaan seudullisen maankäytön kehittämisen mahdollistavat hankkeet • Seudullisten asumisen kohdealueiden edellyttämät kynnysinvestoinnit ja niiden ajoitus • Hyrylän ja Klaukkalan ohikulkuteiden vaiheistus ja ajoitustarve • Meluntorjuntaa edellyttävät seudulliset maankäyttöalueet (nykyinen ja tuleva maankäyttö)

23. Vaikutusten arvioinnista

24. HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnin vaiheistus HLJ:n alustavan perusstrategian arviointi HLJ-luonnoksen alustava sisältö ja yhteensovitus maankäyttösuunnitelman kanssa HLJ 2015 -luonnoksen kattava vaikutusten arviointi huomioon ottaen maankäyttösuunnitelma

25. HLJ 2015:n ja MASU:n tavoitteiden kiteyttäminen keskeisiksi kehittämistavoitteiksi Asuntotuotannon valmiudet Kustannus-tehokkuus Sosiaalinen tasa-arvoisuus Luonnon-läheinen ympäristö Saavutettavuus Ekotehokkuus Kaupungin toimivuus Ympäristö-kuormitus Seudun kilpailukyky Rakenteen eheyttäminen Joukkoliikenteen kilpailukyky Luontoarvot Hyvin saavutettavien alueiden hyödyntäminen Solmukohtien ja keskusten sekä niiden välisten yhteyksien kehittäminen Sujuvat matka- ja kuljetusketjut Matka-ajat ennustettavissa, ruuhkat hallinnassa Liikkumisen tarve vähenee Kävely ja pyöräily Helppous valita terveellisiä ja vastuullisia kulkutapoja Turvallisuus

26. Miten MASU:n maankäyttö, HLJ 2015:n joukkoliikennestrategiatyö ja asumisen strategian aineistot tukevat toisiaan? MASU-maankäytön sijoittumisen tavoitteet 70/30 • Tavoite on oikeansuuntainen, mutta sen tulisi olla tiukempi. 30 % on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta liian iso osuus, seudullinen ote lipeää. • MASU:n seudulliselta vyöhykkeeltä (tumman ruskea alue) hyvä osoittaa olemassa olevat alueet, joissa tiivistämispotentiaalia. Rakentamisennusteen vaikutustarkastelut • Segregaation ehkäisyn ja joukkoliikennesaavutettavuuden suhde esiin. Hyvin saavutettavien alueiden hyödyntäminen • Poikittaisliikenteen ja verkostomaisuuden hyödyntäminen MASU-maankäytön kohdentamisessa. Seudullisesti tärkeimmät solmukohdat ja niiden hierarkia • Keskusten ja solmukohtien tavoitetila määritettävä: kehitetäänkö esim. maankäytöllä SOVA-työryhmän 8.5.2014 johtopäätökset suunnitelmien valmisteluun