luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus PowerPoint Presentation
Download Presentation
Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 147

Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus - PowerPoint PPT Presentation


  • 161 Views
  • Uploaded on

Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus. Prof. Jarno Tepora Helsingin yliopisto 2012. Eri rahoitusmuodot ja vakuus –luentosarjan sisältö. Varallisuusoikeuden ominaisuudet Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema Yrityksen rahoitusmuodot Kuluttaja-asiakas luotonsaajana ja vakuusjärjestely

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus' - chill


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus

Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus

Prof. Jarno Tepora

Helsingin yliopisto

2012

eri rahoitusmuodot ja vakuus luentosarjan sis lt
Eri rahoitusmuodot ja vakuus –luentosarjan sisältö
  • Varallisuusoikeuden ominaisuudet
  • Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema
  • Yrityksen rahoitusmuodot
  • Kuluttaja-asiakas luotonsaajana ja vakuusjärjestely
  • Vakuusoikeuksien systematisointi ja olennaiset tunnusmerkit
  • Sopimukseen perustuvien saatavien panttaus
  • Osakesalkun (portfolion) panttaus
  • Arvo-osuusjärjestelmä ja arvo-osuuden panttaus
eri rahoitusmuodot ja vakuus luentosarjan sis lt jatkuu
Eri rahoitusmuodot ja vakuus –luentosarjan sisältö (jatkuu)
  • Rahoitusyhtiön tarjoamat rahoitusmuodot
  • Omistuksenpidätys (osamaksurahoitus)
  • Factoringrahoitus (laskusaatavien rahoitusta)
  • Myyntikomissio (ostokomissio) -> vaihtoehto luottokaupalle om.pid.
  • Konsignaatio -> vaihtoehto luottokaupalle omistuksenpidätysehdoin
  • Leasingrahoitus
  • Kiinteistöleasing eli kiinteistörenting
  • MK 14 luvun mukaiset vakuusjärjestelyt
  • Arvopaperistaminen (saatavapoolin / liiketoiminnan)
  • Projektirahoitus (elinkaarirahoitus infran toteuttamisessa)
  • Yrityskiinnitys
varallisuusoikeuden ominaisuudet
Varallisuusoikeuden ominaisuudet
  • Varallisuusoikeuden ominaisuudet pääsäännön mukaan:
    • Luovutuskelpoinen / siirtokelpoinen
    • Ulosmittauskelpoinen -> ei merkitystä panttausvaiheessa
    • Varallisuusarvoa realisointivaiheessa -> pantinsaajan arvioitava
  • Pääsäännöstä on lukuisia poikkeuksia eri laeissa ja asiasta voidaan sopia toisin (vrt. kuitenkin MK 2:11 kielletyt ehdot)
  • Poikkeuksia ovat mm.:
    • Sosiaalisaatavat -> kun rahat tilillä -> ulosmitattavissa
    • immateriaalioikeudet ks. PatL 43 §, TekL 28, 42 § -> suojasäännöksiä esim. tekijänoikeuden haltijan tai hänen läheisenä hyväksi
    • Käyttöoikeudet -> usein eivät ole siirtokelpoisia
pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema
Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema

T

X -------- A --------- B ------- C

Y käyttövalta - lainsäädäntö (KK 10:3)

- sopimus

X = ns. oikea omistaja

A = pantinantaja

B = pantinsaaja (sekundus) (KK 11:4 ja 12:4)

Y = pantinsaaja (primus) (KK 1:5)

T = tertius, yleinen sivullistaho

C = edelleenpantinsaaja (KK 10:6)

pantinsaajan pantinantajan oikeusasema
Pantinsaajan/pantinantajan oikeusasema
  • Käyttövalta (primäärioikeus)
    • Lojaliteettivelvollisuus (esim. KK 10:3)
  • Kompetenssimuodot (sekundäärinen oikeus)
    • Luovutuskompetenssi
    • Reaaliluottokompetenssi
    • Henkilöluottokelpoisuus
    • Testamenttauskompetenssi
    • Perittävyyskelpoisuus
    • Erityisen oikeuden perustamiskompetenssi
  • Tietynasteinen dynaaminen suoja
    • Edellyttää normaalisti julkivarmistusta: traditio, kirjaaminen tai denuntiaatio eli panttausilmoitus
yrityksen rahoitus ja vakuusmuodot
Yrityksen rahoitus- ja vakuusmuodot

optiolaina osakkeet jvk

vaihtovk

YRITYS OY

osamaksuk.-> kiinteistön omistusmaanvuokra

* * kiinteistökiinnitys * käyttöoikeuskiinnitys (laitoskiinnitys)

leasing -> - ulottuvuus - ulottuvuus (MK 14:4 ja 5)

ainesosa/tarpeisto

* MK 14:4 ja 5

irtain om. Ajoneuvot

  • Yrityskiinnitys * autokiinnitys (ei henkilöauto eikä pakettiauto)

- käyttö-,vaihto- ja * aluskiinnitys (myös rakennusaikainen)

rahoitusomaisuus * ilma-aluskiinnitys

  • SaatavatOsakkeet ja arvo-osuudet
  • - yksittäisen saatavan panttaus
  • - saatavakannan käyttö vakuutena (= factoring)
  • - saatavien kokoaminen -> arvopaperistaminen -> myynti erillisyhtiölle <- jvk sijoittajilta rahaa
  • Immateriaalioikeudet
  • - patentti-, tavaramerkki- ym. teollisoikeudet pantattavissa rekisteröinnin avulla
  • - tekijänoikeus ei kirjattavissa erikseen -> kuuluu yrityskiinnityksen piiriin, jos oikeus elinkein.harj.
rahoitusyhti n palvelut
Rahoitusyhtiön palvelut
  • Rahoitussopimus

Investointi-Factoringrahoitus

rahoitus (saatavien organ.rahoitusta)

(om.pid.) YRITYS

LeasingrahoitusMyynnin(tuki)rahoitus

(kauppa+vuokra) (osamaksukaupan rahoitus)

-------------------------------------------------------------------------------

  • Projektiyhtiön hyv.käyttö Erillisyhtiön hyväksikäyttö

ProjektirahoitusArvopaperistaminen

syndikoitu luotto saatavapoolin myynti

yksityishenkil n rah vaihtoehdot
Yksityishenkilön rah.vaihtoehdot

Verotus julkinen sektori

Yksityishenkilö

RahalaitoksetRahoitusyhtiöt

  • Käteispanttaus - osamaksukauppa
  • Kiinnitysvak. - leasingrahoitus
  • Henkilötakaus

PanttilainakonttoritKulutusluottorahoitus

  • käteispantti yhtiöt
  • reaalies./osake - luottokorttirahoitus
  • ei henkilökoht.vastuuta
luotto ja vakuussuhteet
Luotto- ja vakuussuhteet

luottosuhde

  • Velallinen < --------------> Velkoja

- luottosopimus/vk -> henkilökoht. saamisoikeus

panttaussuhde

  • Omistaja < ----------------- > Panttivelkoja

- panttaussopimus -> esinekoht. saamisoikeus

takaus-/panttaussuhdetoisenvelasta

  • Sivullinen < ----------------- > Vakuusvelkoja

- vierasvelkapanttaus-> esinekoht.saamisoikeus

- takaus -> henkilökohtainen saamisoikeus

vakuustyypit
Vakuustyypit
  • Henkilövakuudet -> kaikki sitoumukseen perustuvia
  • Takaus / pankkitakaus -> palkkiota ja vastavakuutta vast.
  • Luottovakuutus -> vakuutuslaitokselta luotonantaja ostaa vakuuden vastiketta (vakuutusmaksua) vastaan
  • Takuu eli garantia -> sitoumus, jolla joku ottaa vastatak-seen taloudellisen tappion vaarasta, joka voi aiheutua hankkeeseen lähtevälle kolmannen kanssa
  • Del credere-sitoumus -> asiamies antaa päämiehelleen valitsemiensa ostajien maksukykyisyydestä (KK 18:6)
  • Remburssi-järjestely -> ulkomaankaupassa käytetty -> ostajan pankki avaa remburssin
  • First demand –takuusitoumus -> perittävissä suoraan antajalta
esine eli reaalivakuudet
Esine- eli reaalivakuudet
  • Rasitusvakuudet
    • Panttioikeus -> realisointioikeus panttiobjektin arvosta
    • pidätysoikeus (ei realisointioikeutta) / pidätyspanttioikeus
    • Legaalinen erityinen etuoikeus (esim. meripanttioikeus; ML)
    • Funktionaalisesti arvioituna myös:
    • Kuittausoikeus -> Suomessa konkurssilainsäädäntö myöntää varsin laajan kuittausoikeuden käytön -> vastakkaiset saamis-oikeudet kuittaantuvat (KonkL 6 luku)
    • velvoiteoikeudellinen takaisinotto-oikeus-> konkurssilain myötä takaisinotto-oikeudella on sivullissitovuus konkurssivelkojia kohtaan (KonkL 5:7)
2 omistusvakuudet
2. omistusvakuudet
  • Omistuksenpidätys (esim. osamaksukauppa)
  • Vakuusluovutus (esim. sale and lease back)
  • Funktionaalisesti arvioituna myös:
  • Rahoitusleasing (vuokralleantaja on vuokraes. omistaja)
  • Myyntikomissio (komissionantaja on esineen omistaja)
  • Konsignaatio (konsignaationantaja on es. om. , kunnes tallettaja ostaa myytävän kohteen)
panttikelpoinen omaisuus
Panttikelpoinen omaisuus
  • Jokainen omaisuusobjekti pääsääntöisesti panttikelpoinen, jos se on
    • yksilöitävissä ja on myös riittävästiyksilöity ja
    • luovutuskelpoinen (ulosmittauskelpoinen)
  • Lisäksi käytännössä edellytetään, että objektilla on vaihdannallistaarvoarealisaatiovaiheessa ja erotettavissa
  • Panttaustavat:
    • käteispanttaus (sopimus + traditio), esim. asunto-osake
    • panttaussopimus + panttauksen rekisteröinti, esim. patentti, tavaramerkki, mallisuoja (= teollisoikeudet)
    • hypotekaarinen panttaus (kiinnitys + panttaus + pantti(velka)kirjan hallinnan luovutus), esim. kiinteistö, alus, ilma-alus, kuorma-auto
    • denuntiaatiopanttaus (sopimus + panttausilmoitus; VKL 31.1 § ja KK 10:1.2), esim. saatava tai panttiobjekti kolmannen hallussa
omaisuuden tehokas panttaus edellytt
Omaisuuden tehokas panttaus edellyttää:
  • Varallisuusoikeus on panttikelpoinen; ja lisäksi
  • Panttaussopimus pantinantajan ja pantinsaajan välillä (kaksipuolinen oikeustoimi; OikTL 1 luku soveltuu); on myös jäsennettävissä yksipuoliseksi määräämistoimeksi, panttaus-sitoumukseksi, jonka pantinsaaja voi torjua
  • Saamissuhde (causa) vakuusjärjestelyn tarpeen perustana
  • Panttauskompetenssi (+ oikeuskelpoisuus)
  • Julkivarmistus (=julkisuutta luova lisäakti) oikeussuojan varmistamiseksi kollisioiden varalle: (a) traditio= hallinnan luovutus; (b) kiinnitys = kirjaus julkiseen rekisteriin , (c) rekisteröinti= panttaussopimuksen kirjaus julkiseen rekisteriin ja (d) denuntiaatio = panttausilmoitus saamisvelalliselle tai kolmannelle, jonka hallussa panttiobjekti on
irtaimen omaisuuden panttikelpoisuus
Irtaimen omaisuuden panttikelpoisuus
  • Irtaimen omaisuuden käsitteestä
    • tarkoitetaan oikeutta
    • omistusoikeus ymmärrettynä laajasti (esim. ”omistusoikeus saatavaan”; ”omistusoikeus immateriaalioikeuteen”)
    • rajoitetut esineoikeudet (erityiset oikeudet), esim. siirtokelpoinen maanvuokraoikeus, MK 19:1
  • Kohteet:
    • Reaaliesineet
    • - kiinnityskelpoiset (esim. kulkuvälineet: laivat, lentokoneet, kuorma- ja linja-autot)
    • - ei kiinnityskelpoiset (esim. tietokone, vene)
    • epätyypilliset objektit: saatavat, yhteisöosuudet, kuten osakkeet, ja immateriaalioikeuksista teollisoikeudet
irtain omaisuus kiinnityksen kohteena
Irtain omaisuus kiinnityksen kohteena

Yksittäinen esine

  • Kiinnitys vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella oleviin vuokramiehen rakennuksiin (ns. laitoskiinnitys; käyttö- oikeuskiinnitys; MK 19 luku; vuokraoikeus siirtokelpoinen)
  • Kiinnitys tontinvuokraoikeuteen, joka on merkitty tontinvuokrarekisteriin (MK 19 luku) -> itse tonttiin ei saa vahvistaa kiinnitystä tontinomistajan toimesta
  • Aluskiinnitys (AlusKiinL) -> 15 m alus /rakennusaik.
  • Ilma-aluskiinnitys (L kiinn.ilma-aluksiin)
  • Autokiinnitys (AutoKiinL) ; ei henkilö- eikä pakettiauto

Elinkeinonharjoittajan elink.toimintaan kuuluva irt.om.

  • Yrityskiinnitys (YrKiinL)

- vaihto-, käyttö- ja sijoitusomaisuus; ei veronpalautus

kiinte omaisuus vakuuskohteena
Kiinteä omaisuus vakuuskohteena
  • Yksilöity varallisuusarvoinen kohde -> tila, tontti, määräosa tilasta/tontista ja määrä-ala -> lainhuudatettu
  • Panttauskompetenssi
  • Panttaussopimus
  • Saamissuhde (causa) -> olemassa tai tulevaisuudessa -> ei fiktio
  • Kiinnitys em. kohteeseen -> määräytyy etusija -> todistus kiinnityksestä = panttikirja (MK 16:5)
  • Panttioikeus saadaan, kun panttikirja luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi (MK 17:2)
  • Etusija kiinnityksen hakupäivän mukaan (rasitustodistus) -> jos useita samana päivänä, voidaan pyytää etusijaa kiinnitysten numerojärjestyksessä-> panttikirjat n:ot 1-5
  • Sähköinen panttikirja -> luovutettu sille, joka on kirjattu lh- ja kiinnitysrekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi -> kirjaus korvaa kirjallisen panttikirjan tradition -> panttikirjan haltijana pidetään sitä, joka viimeksi on kirjattu sähköisen panttikirjan saajaksi
  • Sähköinen panttikirja on vaihtoehto kirjalliselle panttikirjalle -> otetaan koemielessä käyttöön 2013 ja lopullisesti 2015
kirjaamiskelpoisuuden erityiset edellytykset
Kirjaamiskelpoisuuden erityiset edellytykset
  • Tyyppipakkoperiaate
  • MK:ssa luetellaan kirjaamiskelpoiset oikeudet

2) Oikeussuojaperiaate

  • Voidaan kirjata vain oikeuksia, joiden haltijoiden asemaa kirjaus parantaa
  • Informatiivinen kirjaus

3) Täsmällisyysperiaate

  • Sekä kirjaamisen kohteet että kirjattavat oikeudet on yksilöitävä riittävästi

4) Surrogaattiperiaate

  • Oikeudenhaltijan oikeus siirtyy koskemaan alkuperäisen kohteen sijaan tullutta omaisuutta
sopimukseen perustuvien saatavien panttaus
Sopimukseen perustuvien saatavien panttaus
  • Saatavan pantiksi kelpaavuudesta
    • Yksilöity; esim. kustannussopimukseen per. saatava
    • luovutuskelpoinen (ks. UK 4:8: ei tarvitse olla lopullinen)
    • Vaihdannallista varallisuusarvoa ainakin erääntymisvaiheessa

2. Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen julkivarmistus

    • Arvopaperisaatavat (asiakirjan hallinnan luovutus eli traditio)
    • Saatavat, jotka liittyvät saamisoikeuden osoittavaan asiakirjaan todistelun helpottamiseksi (denuntiaatio saamisvelalliselle)
    • Vailla asiakirjaliityntää olevat saatavat (denuntiaatio saamisvelalliselle)
  • Merkitys
    • suoja saatavan velkojanvaihdosta vastaan
    • suoja pantiksipanijan myöhempiä ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan
    • suoja pantiksipanijan myöhempää toiskertaistapantinsaajaa vastaan (kaksoispanttaus)
esimerkkikuvaus
Esimerkkikuvaus:

V velallinen

VKL 31 §

perussuhde -> 50 000 € urakkasaatava

2. oik.toimi

velkoja A ------------- B pantinsaaja (bf/mf)

luovutuksensaaja

1. panttaus ulosmittaus-/kon-

denuntiaatio 30 000 € saatava kurssivelkoja

Y pantinsaaja/luotonantaja

saatavan panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys
Saatavan panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys

panttaus

Velkoja O ------------- P pantinsaaja / luotonantaja O:lle

perussuhde - denuntiaatio eli panttausilmoitus

V velallinen

  • P ei saa lähtökohtaisesti parempaa oikeutta kuin oli O:lla V:tä kohtaan
  • V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista

- kuittausväite

- maksuväite

- perussuhdetta koskevia väitteitä

  • Kuittauskysymys VKL 28 § / 18 §
  • Maksusuojakysymys VKL 29 §
  • P:n vaihdantasuoja O:n velkojia vastaan VKL 31.1 §
  • Saatavan kaksoispanttaus VKL 31.2 §
sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen denuntiaatiosta
Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen denuntiaatiosta
  • VKL 3 luku ex analogia
  • VKL 10 § Panttaus / luovutus; samat säännöt soveltuvat
  • Edelleenpanttaus KK 10:6 – reunaehdot samat kuin pantinsaajalla itsellään -> otettava huomioon edel.pant.
  • Panttausilmoitus velalliselle (V:lle)
  • Ilmoituksen tekee joko pantiksipanija (O) tai pantinsaaja (P)
  • Panttausilmoituksen (siirtoilmoituksen) toimittaminen
    • ei muotovaatimusta -> todistelun vuoksi kirjallisesti
    • velallinen on vastaanottanut -> ei velallisen hyväksymistä eikä selonottoa
  • Panttausilmoitus koskee vain jo tapahtunutta panttausta de facto
  • Saatavan ei tarvitse olla erääntynyt eikä edes ansaittu
  • Ei määräaikaa panttaussopimuksen ja denuntiaation välillä
    • panttausilmoitus on tehtävä viimeistään ennen pantiksipanijan konkurssiinasettamista/saatavanulosm.
jatkuu
jatkuu
  • - ennen kuin ulosmittauspöytäkirjan mukainen maksukielto on toimitettu velalliselle (UK 3:28,35 ja 39)
  • TakSL 14 § asettaa määräajan – ilmanaiheetontaviivytystä on tehtävä julkivarmistus panttaustoimesta -> muutoin oikeustoimi perääntyy, jos ilmoitus tehdään vasta takaisinsaantiaikana 3kk/2 vuotta läheinen
  • Panttausilmoitus on nimenomainen
  • Ilmoituksesta on käytävä ilmi:
    • saatavan panttaus;
    • uuden panttivelkojan nimi; ja
    • yksilöity saatava
pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito
Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito

velkoja pantinsaaja

O -------------------------- P

panttaussuhde 8000 e / denuntiaatio

Velkasuhde maksusuhde

10000 e

V

velallinen bf/mf

  • Velkojalla on lojaliteettivelvollisuus pantinsaajaa kohtaan
  • O ------ V relaatiossa tehtävät määräämistoimet:
  • Velan anteeksianto ei
  • Kuittaussopimus ei
  • Sopimus saatavan vähentämisestä ei
  • Vapaaehtoinen akordisopimus ei
  • Koron alentaminen kyllä, jos ei heikennä pantinsaaja
  • Saatavan kuoletuserien muuttaminen kyllä ”
  • Erääntymisajan muuttaminen kyllä ”
jatkuu1
jatkuu
  • Saatavan vanhentuminen
  • Toisin sanoen, kuka valvoo V Oy:n lakatessa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä

 lojaliteettivelvollisuus velkoja O:lla eli hän valvoo saatavansa tai toissijaisesti pantinsaaja P:llä vastuu -> koska hänellä on omaintressi valvottavana

  • Irtisanomisoikeus -> pantinantaja-velkojalla -> kuitenkin niin, että pantinsaajan oman saatavan erääntymisen jälkeen oikeus on pantinsaajalla
  • Kuvaus:

Velkoja O ----------------------- P pantinsaaja

panttaussuhde

velkomussuhde maksusuhde

V Oy saamisvelallinen

lopetetaan / konkurssi

kaksoispanttaus
Kaksoispanttaus

bf/mf 2. velkoja 1.

P2 ------------- O ----------------- P1

panttaus panttaus

denuntiaatio

V

velallinen

  • VKL 31.2 §

- aikaprioriteetti

- ekstinktio P2:n hyväksi, jos bf + denuntiaatio ensin V:lle

perussuhdetta osoittavan sopimusaseman luovutus
Perussuhdetta osoittavan sopimusaseman luovutus

2. luovutus velkoja 1.panttaus

T <------------------------ O ------------------------ P

- vuokra

- urakka tms.

Denuntiaatio denuntiaatio

V velallinen

hall./kirjaus

  • VKL 31.2 § panttaus 1. <> luovutus 2. mf/bf + denuntiaatio
  • LHVL 31 § liikehuoneiston vuokra /luovutus-> hallinta
  • AHVL 38 § asuinhuoneiston vuokra/luovutus -> hallinta
  • MVL 12 § maanvuokra / luovutus -> hallinta/kirjaus
  • Tavallinen irtain reaaliesine (laiva, lentokone) -> ”kauppa rikkoo vuokran”-periaate -> onko yhä voimassa?
w rtsil n meriteollisuuden konkurssipes n tapaus
Wärtsilän Meriteollisuuden konkurssipesän tapaus

P pankki

luotto 600 mmk

takaus telakka laiv.rak.sop. 650 mmk -> om.oik. alukseen sen valm.

W ---------------------------------------------- V varustamo

saatavan panttaus (saamisvelallinen)

vastavakuudeksi

denuntiaatio

T takauslaitos (pantinsaaja)

  • VKL 31.1 § -> denuntiaatio ennen pantiksipanijan (W:n) konkurssiin asettamista-> TakSL 14 § ilman aiheetonta viivytystä

panttauksesta (T  V)

  • KonkL 3:8 -> konkurssipesän oikeus sitoutua velallisen sopimukseen eli sijaantulo-oikeus jatkamaan sopimusta; ks. myös KauppaL 63 §

* Vaihtoehto / lisävakuus -> aluskiinnitys, joka on mahdollinen jo rak.vaiheessa

ansaitsemattoman saatavan panttaus
Ansaitsemattoman saatavan panttaus
  • Syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen

- urakkasopimus

- kustannussopimus

  • Panttaus on tapahtunut de facto
  • Pantinantaja-velkojan oma vastasuoritus on yhä tekemättä
  • Panttausilmoitus on mahdollinen, jos

- panttaus on jo tapahtunut

- saatava on yksilöity riittävästi

- määrältään rajattu

  • ns. ansaintaperiaate
    • Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635
    • saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan edellyttäen, että suoritus tapahtuu vaiheittain osissa (= jaettavissa osiin)
    • vrt. KKO 1976 II 69 irtaimistokiinnitystapaus ja KKO 2005:36 yrityskiinnityksen osalta (huom. 50 % sääntö)
jatkuu2
jatkuu
  • Wärtsilän konkurssitapaus -> laivanrakennussopimukseen perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus -> jos saatava on jaettavissa (urakkaerät) -> voidaan soveltaa ns. ansaintaperiaatetta -> konkurssi -> valmiusaste esim. 70 % -> jos konkurssipesä jatkaa sop. täyttämistä -> saa pesä 30 %
  • Ei-ansaitun saatavan ulosmittaus -> katsottu, että jos vielä ansaitsematonta saatavaa ei saa ulosmitata -> niin ei myöskään tällainen panttaus ole mahdollista
  • Ulosottolainsäädännössä vanhastaan mahdollistetaan palkan, eläkkeen ja elinkeinotulon ulosmittaus määrätyin edellytyksin -> ulosmittausvelallisen suojasäännökset
  • Jos omaksutaan ns. ansaintaperiaate -> niin ulosmittaus on mahdollinen
  • UK 4:8.2:n mukaan saatava voidaan ulosmitata, vaikkei velallisella vielä ole lopullista saamisoikeutta, jos saatava on riittävästi yksilöity sopimuksessa tai kun velallinen on vaatinut toiselta suoritusta sopimuksen tai lain perusteella
vuokrasaatavan panttaus
Vuokrasaatavan panttaus

Esimerkkitapaus:

P Pankki

panttaus

vuokrasaatavien maksaminen

Rahoitusyhtiö R

panttausilmoitus

kauppa leasingsopimus

tav.hall.luov.

A ------------------------ B

Kauppias Asiakas

  • VKL 31.1 § -> vapaamuotoinen panttausilm. saamisvelalliselle
  • KK 10:1.2 -> omistajalta vapaamuot./P:ltä kirjallinen omistajan tod.,jos pantataan myös itse objekti, joka on B:n hallussa
tapaus kko 1995 133
Tapaus KKO 1995:133

omistaja-vuokranantaja

K Oy --------- konk.velkojat

luotto

panttaus vuokra

R Oy kiinteistö x

vuokrien maksu

V Oy

vuokralainen

  • UL 4:29.2 ja UL 6:9.2; uusi ulosottokaari 1.1.2008; UK 4:8
  • Konkurssiin asettamisen jälkeen erääntyvät vuokrat tulevat konkurssipesälle, koska kiinteistön vuokra on ulosmitattavissa vain yhdessä kiinteistön kanssa
  • KonkL 5:1.3 ->pesään kuuluvan omaisuuden tuotto kuuluu konkurssipesään
  • KonkL 17:6-> panttiomaisuudesta (kiinteistö x) konkurssin ajalta saatava tuotto kertyy panttivelkojalle, jollei toisin ole sovittu-> jos vuokra pantattu erikseen kolmannelle -> tiedoksi kiinteistöpantinsaajalle?
ent jos kolmikantasopimus
Entä jos kolmikantasopimus?

K Oy ----------------- konkurssivelkojat

luottosopimus vuokrasopimus

R Oy

maksut

V Oy

  • Kolmikantasopimus K Oy – V Oy – R Oy
  • Jos sopimusjärjestely on tehty K Oy:n konkurssin varalta -> järjestely ei sido K Oy:n konkurssipesää
  • Mutta jos sopimusjärjestely on tehty aidosti alun alkaen kolmikantasopimuksena -> niin järjestely periaatteessa sitoo
oikeustapaus kko 2002 113
Oikeustapaus KKO 2002:113
  • Vrt. KKO 1995:133, joka koski kiinteätä omaisuutta
  • Tarkasteltava tapaus koskee osakkeita + niiden tuottoa
  • Tapauksen kuvaus:

23.6.92 konkurssi

Oy A Ab omistaja-pantinantaja

Liik.h.vuok.

4.7.91

Vuokralainen panttaus:osakkeet+tuotto

Den. 9.7.91 4.6.91

A-SSP Oy pantinsaaja

  • Osakkeet oli myyty 28.12.94 panttihuutokaupalla
  • Pantattu tuotto eli vuokrasaatavat kuuluivat pantinsaajalle
  • Ks. KonkL 17:6 panttiomaisuuden tuotto-> konk.ajalta pantinsaajalle
laivan rahoitus ja vakuusj rjestely
Laivan rahoitus- ja vakuusjärjestely
  • Rahoitusvaihtoehtoja on useita; perusratkaisuun vaikuttaa se, omistaako aluksen rakennusaikana telakka vai varustamo-tilaaja
  • Esimerkkitapaus:

rahoittaja luotto rakentaja laiv.rak.sop. Omistaja/tilaaja

R ------------------ Telakka <------------------- Varustamo -----– R1

takaus vastavakuus Aluskiinnitys

Takuulaitos

denunt.

TelakkaVarustamo

  • Vastavakuudeksi * luoton vakuudeksi

- laiv.rak.sop. per. - aluskiinnitys rakennusaikaiseen

saatava alukseen ja valmistuttua alukseen

- yrityskiinnitys

projektirahoitusmalli
Projektirahoitusmalli

Omistajia = sponsorit

Telakka Aliurak. 1 Aliurak. 2

luotto aluksen rak.sop.

R -------PROJEKTIYHTIÖ<----------------------- Varustamo

Alus

  • Vakuusjärjestelyt:
  • Projektiyhtiön osakekanta=alus -> vierasvelkap.
  • Aluskiinnitys
  • Yrityskiinnitys
  • Saatavien panttaukset
  • Arvon kaksoispanttaus? -> tässä tapauksessa samalle rahoittajalle voidaan antaa pantiksi sekä osakekantapantti että kiinnityspantit, jolloin lähtökohtaisesti kiinnitykset rasittavat osakepanttia
  • Ks. KKO 1997:146->arvon kaksoispanttaus-> osakkeet/kiinteistö
pantatun saatavan periminen ja realisoiminen
Pantatun saatavan periminen ja realisoiminen
  • Perimislegitimaatio on panttivelkojalla: eli V ----- P
  • Odotus- eli vakuusvaihe
    • perityt varat surrogaattina saamisoikeuden sijasta
    • Ylimenevä osuus pantinantaja-velkojalle, jos hän sitä vaatii jo tässä vaiheessa
  • Selvitysvaihe: P:n oma saatava O:lta erääntynyt ja maksamatta
    • Oikeus periä saatava ja käyttää se pääoman ja korkosaatavan kattamiseen (edellyttää, että V:n saatava on myös erääntynyt O:lle)
    • Irtisanomisoikeus
    • Panttivelkojan huolenpitovelvollisuus (lojaliteettiperiaate) -> johtaa yleensä perimään saatavan kuin että saatava myytäisiin
    • Pantatun saatavan realisaatiomyynti -> yleensä alle nimellisarvon
    • KK 10:2, sopimuksin voidaan sopia toisin
    • Ostajasta tulee saatavan (uusi) velkoja
saatavan panttaus ja yrityskiinnitys
Saatavan panttaus ja yrityskiinnitys
  • YrKiinL 3 § : käyttö-,vaihto- ja rahoitusomaisuus
  • Ansaintaperiaate
  • Ei vielä erääntynyt
  • Ennen yrityskiinnitystä perustettu irtaimen pantti on aikapriori-teettiperiaatteen mukaan yrityskiinnitysvelkojaa sitova -> esim. veneen panttaus, autokiinnitys ennen yr.kiin. hakemista ja teollisoikeuden panttaus
  • YrKiinL 4.3 §:n mukainen panttauskielto -> ei saa pantata kuin yrityskiinnitystä käyttäen (käteis-, denuntiaatio- ja rekisteröimis-panttauksen osalta kielto) yrityskiinnityksen voimassaollessa
  • Panttausoikeustoimi on sinänsä pätevä
  • Panttaus ei kuitenkaan sidoyrityskiinnitysvelkojaa
  • Poikkeukset kiellosta: arvopaperit, arvo-osuudet ja saatavat
  • Pantattu saatava, arvo-osuus tai arvopaperi kuuluu kuitenkin yrityskiinnityksen piiriin -> toissijainen oikeus yr.kiin.velkojalla
panttisaatavan ylij m arvon hy dynt misest
Panttisaatavan ylijäämäarvon hyödyntämisestä
  • Saatavan perintä ja ylijäämän tilittäminen pantinantaja-velkojalle

- lojaliteettivelvollisuus

- OikTL 36 §:n periaatteet -> tilitysvelvollisuus ylijäämän osalta pantinantajalle

2. Ylijäämän jälkipanttaus

- factoring-rahoituksen yhteydessä käytössä samaan konserniin kuuluvien P:n ja R:n kesken

- esimerkki:

P jälkipantinsaaja

ylijäämä

rahoitussopimus

Ensipantinsaaja R <----------------------------------------- M myyjä

laskusaatavien panttaus

maksu denuntiaatio laskussa -> maksettava R:lle

O1 O2 O3 On = ostaja--velallisia

  • VKL 31.1 § ja KK 10:1.2
  • KKO 1989:53

- jälkipantti-ilmoitus factoringrahoitusyhtiölle R:lle ensipantinsaajana ei riitä, vaan panttausilmoitus on tehtävä saamisvelallisille O1,O2 jne.

  • Ruotsissa toisin, vaikka lainsäädäntö samanlainen -> pantausilmoitus ensipantinsaajalle R:lle on riittävä -> tarkoituksenmukaista, koska rahavirta kulkee R:n kautta -> joka suorittaa P:lle
osakkeen arvo osuuden panttaus
Osakkeen / arvo-osuuden panttaus
  • Osakkeenpanttaus (esim. asunto-osake on aina nimetylle henkilölle)

siirtosarja + hall traditio

  • Omistaja A -------------- B Pankki ks. osakekirjat + isän.tod.

panttaus

  • ks. VKL 13 §, 14 § ja 22 §
  • ks. OYL 3:13, AsOyL 19 §
  • Hall. Panttaus

A -------------------------- B erit.yhtiö

pankki

  • huom! VKL 22.2 § -> panttaus on tehokas,vaikka osake jää pankille erotettuna

pankin muusta varallisuudesta

2 arvo osuuden panttaus
2.arvo-osuuden panttaus

* julkisen yhtiön osake ja/tai joukkovelkakirja -> arvo-os. järjestelmässä ei paperista arvopaperia -> sähköinen merkintä rekisterissä, ei numerointia

Arvo-os.rek. / tilinhoitajayhteisö

arvo-os.tili

om.kirj. Pant.kirj.

Asiakas A--------------------------- P pankki

panttaus 10000 Nokia

  • ks. ATL 26 ja 27 § -> panttaus tapahtuu kirjauksella arvo-os.tilille -> pantinsaaja hakee panttauksen kirjausta esittämällä panttaussitoumuksen + kirjall. luvan pant.
  • Panttauksessa arvo-osuustili (10000 Nokia) pantataan
arvopaperien arvo osuuksien panttauksessa olennaisia seikkoja
Arvopaperien/arvo-osuuksien panttauksessa olennaisia seikkoja:

1. Kohdeosake, hvk – on riittävästi yksilöity; sama vaatimus koskee arvo-osuutta

- kohteena voi olla paitsi itse arvopaperi, myös sen tuotto; arvo-osuuden kohteena pantinantajan tili

2. Yksilöinti tapahtuu panttaussopimuksessa, joka tulisi tehdä kirjallisena todistelun kannalta

3. Arvopaperi/arvo-osuus on luovutus- ja ulosmittauskelpoinen

4. Panttaukseen liittyvä julkivarmistus - traditio, kirjaus, denuntiaatio – tehdään ilman aiheetonta viivytystä panttaustoimen jälkeen (TakSL 14 §)

  • Julkivarmistuksella on useita funktiota täytettävänään:
      • osoittaa vakaata harkintaa pantinantajan puolelta
      • pantinantajalla ei enää disponointimahdol-lisuutta panttauskohteesta pantinsaajaa sitovalla tavalla
      • muiden velkojien osalta panttaustoimi osoittaa aitouden
osakesalkun portfolion panttaus
Osakesalkun (portfolion) panttaus
  • Vakuuskohde:
  • Panttaushetkellä olevat arvopaperit ja arvo-osuudet
  • Myöhemmin tulevat arvopaperit ja arvo-osuudet
  • Myyntisaamiset pantinantajan ostajilta
  • Pankkitilillä (ns. hoitotilillä) olevat jatkuvasti vaihtuvat varat (rahat)
kuvaus osakesalkun panttauksesta
Kuvaus osakesalkun panttauksesta

luotto + panttaus

asiakas A --------------------- P------------------- AV

salkunhoitosop. Toim.anto.sop.

Arvopaperit arvo-os. pankkitili

p a n t a t t u

* ns. pyörivänsalkunpanttaus tarkoittaa sitä, että panttauksen aikana pantinantaja (A) voi käydä kauppaa panttauksen kohteena olevilla arvopapereilla ja arvo-osuuksilla niin, että kohde on kuitenkin koko ajan panttauksen kohteena (surrogaattiperiaate)

osakesalkun hoitosopimus panttaus ja myynti
Osakesalkun hoitosopimus, panttaus ja myynti
  • Esimerkki:

Omistaja luotto myyntitoim.anto komissiokauppa ostotoim.anto

A <----------------- P -------------------AV1-----------------------AV2-------------B

------------ suostumus

panttaus

  • A omistaa osakesalkun, joka on pantattu P:lle (pankille)
  • Osakesalkku sisältää:
  • Osakkeita  hallinta P:llä
  • Joukkovelkakirjoja  hallinta P:llä
  • Arvo-osuuksia  panttauskirjaus A:n arvo-osuustiliin
  • Saatavat  denuntiaatio VKL 31.1 §:n mukaan AV2:lle ?
  • Pankkitillä olevat varat  denuntiaatio P:lle (saatava pankilta)
  • Ongelmana saatavien panttaus -> kenelle tehdään denuntiaatio?
oikeuskysymykset
Oikeuskysymykset:

1. Pantinantaja on selkeästi erotettu pantin hallinnasta

- pantinsaajan kontrollivalta panttiobjektiin tulee järjestää sekä juridisesti että tosiasiallisesti

- ns. Margin Lending –palvelu

2. Uusi vaihdettu pantti ei saa olla arvoltaan vakuutena suurempi kuin edeltäjänsä

- normaalit arvopaperin arvoon vaikuttavat suhdanteet eivät muodosta ongelmaa

- kyse on ennen muuta siitä, että takaisinsaantiaikana tapahtuu vakuuden vaihto (TakSL 14 §); erotus peräytettävissä

3. Edellytyksenä on, että ostajalle on toimitettu ilmoitus panttauksesta

- ongelmana on säännöllisesti, ettei ostaja ole tiedossa

- kysymys on siitä, voidaanko ilmoitus tehokkaasti tehdä ostajan arvopaperivälittäjälle

4. Pankilla on kuittausoikeus tilillä oleviin varoihin

- tili on pantattu pankille -> on luonnollista, että pankilla on oikeus pantinhaltijana kuitata pankkitiliä (ks. kuitenkin KonkL 6:5)

kko 1985 s 84 118
KKO 1985/s/84/118
  • Pankki pantinhaltijana velvollinen valvomaan myös pantin omistajan etua (KK 10:7)
  • Asunto-osakepantin arvo oli n. 138.000,- välittäjän mukaan
  • Myyty huutokaupassa 30.000,- ks. KK 10:2:n edellytykset ja L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine -> dispositiivista oikeutta -> voidaan sopia toisin
  • KKO:n mukaan alin hinta olisi ollut 80.000,- -> huoneisto oli vuokrattuna ja erinäisiä maksuja
  • Vahingonkorvausta 48.000,-
  • Pankki laiminlyönyt huolenpitovelvollisuutensa
kko 1990 73
KKO 1990:73
  • Kysymys pankin velvollisuudesta ilmoittaa yleispanttauksen merkityksestä ja tarkoituksesta pantattaessa asunto-osakkeet asuntolainan vakuudeksi
  • Pankin kerrottava yleispanttaussitoumuksen merkityksestä ; ks. KK 10:14 ja Takauslain 3 luku
  • Yleispanttauksesta huolimatta pantti oli vain asuntolainan vakuutena pankin laiminlyönnin vuoksi
  • Huom! Ks. TakausL 7 luku vierasvelkapantista, johon sovelletaan soveltuvin osin TakausL:n säännöksiä; esim. vierasvelkapantti on toissijainen ja jos se on luovutettu yleispantiksi -> rahamääräinen rajoitus ja aikarajoitus
arvo osuuden panttaus
Arvo-osuuden panttaus
  • Panttauksen peruselementit
  • Panttiobjektin panttikelpoisuus
  • Arvo-osuuden panttikelpoisuus
    • ATL 6.1 §
    • Yksilöitävyys
      • arvo-osuustilin sisältö yhtenä kokonaisuutena
      • elastisuus
    • luovutuskelpoisuus (ulosmittauskelpoisuus)
      • tahdonvaltaisia luovutusrajoituksia
      • luovutuskelpoisuuden rajoitus on kirjattavissa arvo-osuustilille
  • Varallisuusarvoisuus
jatkuu3
jatkuu
  • Panttioikeuden julkivarmistus
    • ATL 6.1 § kirjaus arvo-osuustilille
    • ATL 10 § pantattuja arvo-osuuksia ei saa siirtää tililtä ilman pantinhaltijan suostumusta
  • Sekundukselta edellytetään kollision voittamiseksi perusteltua vilpitöntä mieltä aikaisemman oikeusperusteen suhteen ja kirjausta
  • Suoja pakkotäytäntövelkojia vastaan
    • Arvo-osuuksien panttauksen kirjaus ennen pantinantajan konkurssiin asettamista tai arvo-osuuden ulosmitatuksi julistamista
  • Takaisinsaanti konkurssipesään
    • TakSL 5 § ja TakSL 14 §
arvo osuuden panttausta koskevat esineoikeudelliset kysymykset
Arvo-osuuden panttausta koskevat esineoikeudelliset kysymykset
  • Ks. ATL 26-29 §
  • Arvo-osuuden kaksoispanttaus ATL 26 §

Arv.os.rek.

kirjaus

A

panttaus panttaus

P1 P2

* Aikaprioriteetti P1/poikkeus P2 ensin tekee kirjauksen + bf

atl 27
ATL 27 §
  • Arvo-osuuden pantinsaajan saantosuojaan verrattava suoja 27 §

Arv.os.rek.

virhe panttaus

X -------------- A -------------- B bf/mf

Ns.oik.om. Rek.merk.

  • A:n rek.merk. -> positiivinen julkinen

luotettavuus

* B saa suojaa, jos pant.sop. tehdessään bf

pantin tuotto
Pantin tuotto
  • Hypotekaarinen eli hallinnaton panttioik.
    • Odotusvaiheessa
    • pantin tuotosta voidaan sopia
    • ellei asiasta ole sovittu, niin päälinjaukset ovat seuraavat:

(1) kiinnityspantti eli hallinta on pantinantajalla (omistajalla) esim. kiinteistö- ja kulkuneuvokiinnitykset

- omistaja saa tuoton

- esim. vuokratuotto ja luontoperäinen tuotto

(2) yrityskiinnityspantti

- YrKiinL 3 §: tuotto kuuluu pantinsaajan vakuuden

piiriin (yritys voi käyttää normaalissa liiketoiminnassa)

jatkuu4
jatkuu

B. Selvitysvaiheessa

  • Muuttunut intressitilanne
  • Pantinsaajalle kuuluu tuotto

2. Reaaliesineen käteispanttaus

  • Hallinta pantinsaajalla
  • Esim. ravihevonen; kysymys varsan kuulumisesta pantin piiriin vai ei
  • Ellei asiasta ole sovittu, niin tuotto kuulunee pantin piiriin
  • Tilitysvelvollisuus omistaja-pantinantajaa kohtaan
jatkuu5
jatkuu

3. Saamis- ja osakeoikeudet

    • Arvopaperi ja arvo-osuus
      • oikeus korkoon
      • oikeus osinkoon
      • oikeus osakeantiin tai osakepääoman palautukseen
  • arvo-osuustililaki 6.2 § (ATL)
    • jollei toisin ole sovittu tai määrätty, suoritetaan
    • osinko, korko tai muu sellainen tuotto tilinhaltijalle eli omistaja-pantinantajalle
    • lyhennykset, merkintä- ja optio-oikeudet, oikeus saada uusi osake ja muut sellaiset pantattujen arvo-os. pääomana pidettävät suoritukset pantinhaltijalle (tai ao. ulosottoviranomaiselle)
jatkuu6
jatkuu
  • Odotusvaiheessa pääomatuoton luontoiset erät (korko/osinko) kuuluvat panttirasituksista vapaina pantinomistajalle
  • Selvitysvaiheessa tilanne muuttuu; tällöin panttioikeus käsittää myös tuoton
  • KauppaL 80-81 §; ostajataho on oikeutettu tuleviin osinko- ja korkotuottoihin, jollei muuta ole sovittu
  • Panttivelkojalla on oikeus osakkeen pääoma-arvoon kuten rahastoantiin, pääomapalautuksiin
  • Informointivelvollisuus/myötävaikutusvelvollisuus
rahoitusyhti iden tarjoamat rahoitusmuodot
Rahoitusyhtiöiden tarjoamat rahoitusmuodot
  • Rahoitusyhtiötoiminnan kehitys
  • Toimintaa 1950-luvun jälkipuoliskolta
    • aluksi keskityttiin osamaksukaupan rahoittamiseen
    • 1960-luvulla aloitettiin leasing- ja factoringrahoitus
  • Rahoitusyhtiötoiminnan kasvuvuodet ajoittuvat 70-luvun lopulle ja 80-luvulle
    • uudet rahoitusyhtiöt
    • markkinarahajärjestelmän synty ja kehitys
    • likviditeettiylijäämät yrityssektorilta
    • asiakkaan tarpeista lähtevä tuotekehittely
  • Ala on pysynyt varsin keskittyneenä ja pankkikeskeisenä
  • Elinkeinonharjoittajien rahoitusta
  • Ehdotus rahoitusyhtiölaiksi (KM 1984:2) -> HE 1991:69 rahoitustoimintalaiksi
  • L luottolaitostoiminnasta 30.12.1993/1607 -> 2007/121
2 rahoitusmuodot ryhmiteltyn k ytt tarkoituksen mukaan
2. Rahoitusmuodot ryhmiteltynä käyttötarkoituksen mukaan

I investointien rahoitus

  • investointirahoitus, hankintarahoitus
  • Sopimusrahoitus

II Leasingrahoitus

  • Leasing
  • Autojen rahoitusleasing
  • Cross-border leasing

III Käyttöpääomarahoitus

  • Factoring
  • Vientifactoring
  • Luottosuhderahoitus
  • Ostolaskujen rahoitus; confirming
  • Varastorahoitus
  • Vuokrasopimusten rahoitus

IV Myynnin tukirahoitus

  • Osamaksukaupan rahoitus
  • luottosuhderahoitus
3 rahan hinta
3. Rahan hinta
  • Rahoitusyhtiöiden oman jälleenrahoituksen rakenne
  • Hinnoittelu on markkinapohjaista
    • markkinaraha
    • joukkovelkakirjalainat
    • optiolainat
  • Rahoitusyhtiöiden rahoitusmuodoille ovat ominaisia mm. seuraavat piirteet, jotka on otettava huomioon eri rahoitusmuotojen edullisuutta arvioitaessa:
    • ei leimaveroa tai vastaavaa
    • rahaa riittävästi
    • joustavat vakuusvaatimukset; yleensä ei erillisiä reaalivakuuksia
    • nopea käsittely
    • rahoitukseen liittyvä palvelu
    • joustavuus  räätälöidään yritykselle
    • veroetuja - haittoja kokonaiskustannus kalliimpi kuin pankkilaina
rahoitusmuodoille yhteisi erityispiirteit
Rahoitusmuodoille yhteisiä erityispiirteitä:
  • Elinkeinonharjoittajien rahoitusta
  • Ei normaalisti suoraa luotonantoa, vaan yleensä kolme osapuolta
  • Rahoitukseen liittyy yleensä palvelua
  • Yleensä ei vaadita erillisiä reaalivakuuksia
  • Joustavuus, asiakaskohtaisuus
  • Täydentävät pankkien yritysrahoituspalveluja
  • Tuote-/palvelukehitykseen panostetaan
  • Rahan ympärille rakennetaan räätälöityjä palvelupaketteja
  • Rahoitusyhtiöiden kannalta ao. kehitys merkitsee:
    • kalliita investointeja ATK-järjestelmiin, joihin asiakkaille annetaan käyttömahdollisuus omissa tiloissa verkon avulla
    • henkilöstön asiantuntemuksen lisääminen
    • konsultointitehtävän ottamista suhteessa asiakkaisiin
omistuksenpid tys
Omistuksenpidätys
  • Vakuuskeino
  • Hallinnoimiskeino (esim. perustajaurakointirakentaminen)
  • Ohjaamiskeino (esim. sukulaisten välinen kauppa)

Välitilailmiö

V konkurssivelkoja

kauppa om.pid. ulosmittausvelkoja

X -------------- A ------------------ B

Oik.om. Myyjä ostaja

* kauppahintasaatava * omistajanhallintaoikeus

* sopimuksen purkuoikeus * oikeus maksamalla loppukauppa-

* sivullisia sitova esineen hinnan kehittää oikeusasemaansa

takaisinotto-oikeus kohti täysin kehittynyttä omistusoikeutta (muotoamisoikeus)

  • A:n kannalta on tärkeää:

- sivullissitovuus purku- ja takaisinotto-oikeudelle

- aiemmin UL 4:9, poikkeus OsamKL 18 §; nyttemmin uusi UK 4:9 ja UK 4:15->ehdollisesti luovutettu saadaan ulosmitata -> myyjä A saa kauppahintasaatavansa päältäpäin hinnasta

- KonkL 5:1; KonkL 5:6 ja 7 -> myyjällä A erottamisoikeus

- konkurssipesän sijaantulo-oikeus KonkL 5:8; tilitys KonKL 5:9

om pid tak ottoehdon sivullissitovuuden yleiset edellytykset
Om.pid./tak.ottoehdon sivullissitovuuden yleiset edellytykset
  • Sovittu ehdosta selvästi osapuolten välillä
  • Sovittu ennen kuin myyty esine on tullut ostajan haltuun (Hgin HO 2.3.1983/S/1982/967)
  • Kohde on yksilöity riittävästi
  • Kauppahinnan + lisätoimitusten vakuutena (ks. KKO 1977 I 1)

----------------------------------------------------------------------------------------

5. Jos on kyse OsamKL:n alaisesta kaupasta -> käytettävä määrätynsisältöistä vahvistettua lomaketta -> edell. virka-avun saannille -> ulosottomies -> esineen takaisinotto + tilitys myyjän ja ostajan välillä OsamKL 3 §:n mukaan

osamaksukauppa a n omaan k ytt n
Osamaksukauppa A:n omaan käyttöön

Esimerkki:

vindikaatio / saantosuoja

Oik.om. Myyjä ostaja

X ------------------ A --------------- B

om. pid. hall. kauppa hall.+bf/mf

KK 11:4 ja 12:4

  • Ompelukone (uusi kone  maksukuitti)
  • Auto -> rek.ote (X om. / A haltija) B:n selonotto
oikeustapaus hgin ho 2 3 1983
Oikeustapaus Hgin HO 2.3.1983

K Kesko

R 1

R 2 L Lahden lasi-

R 3 tehdas

V konkurssivelkojat

  • Rahoitusjärjestelyä koskeva puitesopimus K-L -> sovittu om.pid.
  • Kaupat R1-n – L:n välillä -> tavarat L:lle, laskut K:lle
  • Osamaksukaupat K-L:n välillä sen jälkeen, kun K oli saanut laskut R:ltä
  • L:n konkurssi
  • Rahoitusjärjestely sitoi L:n konkurssivelkojia
oikeustapaus kko 1977 i 1
Oikeustapaus KKO 1977 I 1

Pankki

raha takaus laina

kauppa

Myyjä ----------------- Ostaja-----–Konkurssivelkojat

om.pid.

  • Kolme eri sopimusta

1. kauppasopimus M – O

2. lainasopimus P - O

3. takaussitoumus M – O

  • Tulisiko arvostella sopimuksia erikseen oikeusvaikutuksiltaan
  • Vai tulisiko arvostella sopimuskokonaisuutta yhtenä järjestelynä
  • KKO arvioi tapauksessa erikseen -> om.pid. ei sitonut O:n konk.vjia
investointirahoitus
Investointirahoitus
  • Tavoite:
    • Toteutetaan hankekohtaisesti osamaksusopimuksella tai muulla sopimuksella, johon sisältyy omistuksenpidätysehto
    • Tähdätään alun alkaen siihen, että ostajasta tulee kohteen omistaja
    • Ostajalla on käytettävissään heti poistomahdollisuus
    • Koron osamaksuerässä voi verotuksessa vähentää kuluna sikäli kuin se on sopimuksessa eritelty
  • Kohteena:
    • Yleensä tuotannolliset irtaimen luonteiset objektit
    • Sallii myös nk. ei-tuotannollisten hankkeiden rahoittamisen
investointirahoituksen toteutus
Investointirahoituksen toteutus

Rahoitusyhtiö

kauppa om.pid.

Myyjä -------------------------- Ostaja

  • Yrittäjä ostajana valitsee tavaran toimittajan ja kohteen - vastuu
  • Rahoitussopimus yrityksen ja rah.yhtiön välillä – edellyttää myyjää rah.sopimukseen
  • Kauppa om.pid.ehdoin myyjän ja yrityksen välillä – käsirahavaade
  • Myyjä siirtää kauppasopimukseen perustuvan kauppahintasaata-vansa ja om.pid. ehtoon perustuvan purku- ja takaisinotto-oikeu-den rahoitusyhtiölle vakuudeksi saamastaan maksusta (panttaus) ja perustaa lisäksi panttioikeuden kaupan kohteeseen rahoittajalle
  • Rahoitusyhtiö maksaa myyjälle lopun kauppahinnan sekä lähettää ostajalle maksulipukkeet (= siirtoilmoitus VKL 31.1 §)
  • Ostaja-yritys maksaa osamaksuerät rahoitusyhtiölle
vastuukysymykset ja perint
Vastuukysymykset ja perintä
  • Myyjällä on normaalikaupanvastuu kohteesta (laatuvirhe, oikeudellinen virhe, viivästys)
  • Myyjä kantaa viime kädessä myös taloudellisenriskin, jollei muuta ole sovittu
  • Jos ostaja joutuu maksuviivästykseen -> rahoitusyhtiöllä on oikeus parin turhaksi jääneen maksukehotuksen jälkeen vaatia myyjältä puuttuvia maksuja -> saatuaan myyjältä maksun -> rahoitusyhtiö siirtää kauppasopimuksen kaikkine oikeuksineen takaisin myyjälle -> myyjä ryhtyy varsinaisiin perimistoimiin ostajalta -> OsamKL 3 §:n mukainen tilitysmenettely, jos tapaukseen sovelletaan osamaksukauppalakia -> muutoin suoritetaan vapaamuotoinen tilitys myyjän ja ostajan välillä
osamaksukaupan rahoitus
Osamaksukaupan rahoitus
  • MYYNNINRAHOITUS

R

puitesop. denuntiaatio

M --------------------------------- > O --- V

osamaksusopimus

  • Diskonttaus = myyjän sopimukseen perustuvien saatavien siirto R:lle vakuudeksi M:lle annetusta luotosta eli saatavan panttaus + om.pid. perustuva sopimuksen purkuoikeus + es. takaisinotto-oikeus + panttioikeus esineeseen
  • M vastaa suhteessa R:ään O:n maksukyvystä
  • M vastaa suhteessa O:jaan, että suoritus on oikeassa ajassa ja on sopimuksen mukainen
  • O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 §) -> samat väitteet kohdistettavissa R:aan kuin M:ään nähden
  • Siirtoilmoitus eli denuntiaatio -> ei maksusuojaa (VKL 29 §)

- vaihdantasuoja (VKL 31.1 §)

- kuittausmahdollisuus (VKL 28 §)

  • om.pid. = sivullisia sitova sopimuksen purkuoikeus ja esineen takaisinotto-oikeus
2 ostonrahoitus
2. Ostonrahoitus

P pankki

takaus lainasopimus

luottorahat velan lyhennykset

M ---------------------- O --------- V

kauppa om.pid.

  • Kauppa M (yyjä) – O(staja)
  • Luotto P(ankki) –O(staja) -> luotolla maksetaan kauppa M:lle
  • Takaus M(yyjä) – P(ankki) -> om.pid.ehto takaussitoumuksen

täyttämisen vakuudeksi O:n

puolesta

  • Omistuksenpidätysehto ei sido O:n velkojia KKO 1977 I 1
  • Sitovuus rajoittuu sopimussuhteeseen KKO 1984 I 3
oikeustapaus kko 1984 i 3
Oikeustapaus KKO 1984 I 3

Pankki

Raha 1. lainasop. 1.

tak.sit.

M ---------------------- O ----------- U

kauppa om.pid.1. ulosm.3.

takaisinotto 2.

Y

  • Ostonrahoitusjärjestely takaussitoumuksineen ja om.pid.ehtoineen
  • Esineen (kuorma-auton) takaisinotto
  • Auton ulosmittaus

 takaisinotto sitoi O:n ulosmittausvelkojaa U:ta, koska se oli ajallisesti tapahtunut ennen ulosmittausta

luottokauppa om pid ehdoin j lleenmyynti varten
Luottokauppa om.pid.ehdoin jälleenmyyntiä varten

R

om.pid. Sop.

X --------------------- A ----------- B bf/mf

Maahantuoja piirimyyjä ostaja-asiakas

  • Useita eri vaihtoehtoja voi tulla kyseeseen; otetaan esim. uudet rekisteröimättömät autot ja niiden jälleenmyynti
  • om.pid. -> ei sido sivullista B, jos A:lla on ehdosta huolimatta oikeus jo luottoaikana myydä auto edelleen vapaasti -> sitovuus rajoittuu X – A
  • Om.pid. johdosta A:n kompetenssia on rajoitettu -> sitovuus B:n kannalta ratkaistaan KK 11:4 ja 12:4 säännösten pohjalta -> B:n selonotto + es.hall.+bf (X:n lunastusmahdollisuus)
  • Om.pid. johdosta A:n kompetenssia on rajattu -> sitovuuskysymys voidaan ratkaista A:n asemavaltuutuksen avulla -> OikTL 11.1 § sop.+bf (huom. merkitystä ei ole hallinnan saannilla; ei myöskään X:llä lunastusoikeutta)
  • KKO 1986 I 2 -> kielto-oikeus (eli X kieltää luottoaikana myöhemmin luovutuskompetenssin A:lta) -> sen käyttö ei saa aikaan velkojia sitovaa konversiota eli sopimussuhteen muutosta
oikeustapaus kko 1992 12 n
Oikeustapaus KKO 1992:12 ään.

vindikaatiovaatimus

om.pid. hall. kauppa hall.

X ------------------- A -------------------- B

autoliike käyt.autoja autoliike asiakas

  • B:llä ei erit. selonottovelv.,kun hän osti auton autoliikkeestä
  • B:n ei tarvinnut tarkastaa auton rekisteriotetta -> siitä huolimatta bf sop. tehdessään + auton hallinnan saadessaan (KK 11:4 ja 12:4)
  • Autot voidaan luokitella:
  • (1) rekisteröimätön uusi ajoneuvo (asiakirjat + kilvet);
  • (2) esittelyauto (rekisteröity)
  • (3) käytetty auto (rekisteröity)
luottokauppa om pid liitt mist tai valmistamista tms varten
Luottokauppa om.pid. liittämistä tai valmistamista tms. varten
  • Sopimussuhde
  • om.pid.ehto ei estä sinänsä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymistä -> koska lähtökohtaisena tavoitteena on omistuk-senyhteisyys pää- ja sivuesineen välillä -> kenen intressissä liittäminen / valmistaminen tapahtuu on oikeudellisesti ratkaisevaa
  • Esimerkki:

rautakauppias om.pid. Omakotitalon rakentaja

A ------------------------- B

-----------------------

erottamisoikeus

  • ainesosa/tarpeisto -> ei estä erottamisoikeuden käyttöä A – B relaatiossa
  • Aksessiosaanto -> estää esineen palauttamisen A:lle
2 sivullissuhde
2. sivullissuhde
  • Esimerkki KKO 1977 I 4 (ään.16-8)

V konkurssivelkojat

tav.toimittaja om.pid. konk. urakkasopimus

X -------------------------- A --------------------------- B

---------------------- rak.liike As.Oy rakennuttaja

palautusvaade

  • om.pid.ehdosta huolimatta oikeus liittää luottoaikana ->

* om.pid.ehto ei sido A:n velkojia (nyk. KonkL 5:7)

* irt.esine A:n hallussa -> ei palautettavissa -> kuuluvat konk.pesälle

* liitetyt objektit kuuluvat B:lle (ks. MK 14:4.1 1-kohdan muk.kirjaus)

  • Välivarastointi X:n lukuun -> ks. KKO 1990:43

* om.pid.ehto sitoo A:n velkojia -> edellyttää selkeää erottamista A:n muusta varallisuudesta -> es. otto vaatii maksua tai vakuutta

factoringrahoitus
Factoringrahoitus
  • Määritelmä: Yrityssaatavan organisoitua rahoitusta säännöllisesti rahoitusyhtiön tarjoamana palveluna -> rahoitussopimus (puitesop.)
  • Esimerkkikuvaus:
  • rahoittaja rah.sop. 1. myyjäyrit. Velkojat

R ------------------ M ------------ V

-------------------

laskujen kopiot 2. laskut + denuntiaatio leimasimella 2.

Maksut 3. O1 O2 O3 On

ostajia

  • M:n saatavat O1:ltä jne. siirretään R:lle rahoitettavaksi
  • Juridisesti kyse saatavanpanttauksesta rahoitusluoton vakuudeksi
  • M vastaa luottoriskistä eli ostajien maksukyvyttömyydestä R:aa kohtaan
  • Näin silloin,kun R eiosta laskusaatavaa, vaan ottaa sen vakuudeksi
esimerkki
Esimerkki:

tehdasyr. tilisuhde 1. konkurssi velkojat

T <--------------------- Y ----------- V

--------------------

rahoitussop.2. Laskuja 3.

maksut O1 O2 O3 On

ostajia

  • Saatavan siirto maksuksi TakSL 10 §
  • Vakuus vanhasta velasta, jonka yhteydessä ei ole sovittu vakuudesta TakSL 14 §
esimerkki1
Esimerkki:

rahoittaja 1. rah.sopimus myyjäyritys

R <---------------------------------- M

------------------------------ 2.kauppa

2. laskujen kopiot laskut reklam.

1M.euron siirtoilmoitus

laskuja O ostaja

konk.

  • R:n huolenpitovelvollisuus
  • O:n väitteentekomahdollisuus R:aa kohtaan VKL 27 §
  • O:n kuittausmahdollisuus R:aa kohtaan VKL 28 §
factoringrahoitus on erotettava
Factoringrahoitus on erotettava:
  • Laskusaatavankaupasta
    • Tällöin luovutuksensaajalla (R) on luottoriski

2. Saatavansiirrostamaksuksi

    • ks. VKL 9.2 § -> siirtäjällä vastuu saamisoikeuden pätevyydestä,ei hyvyydestä
    • Ks. TakSL 10 § -> epätavallinen maksuväline -> peräytettävissä
  • Saatavansiirtoperimistoimeksiantona

-> perintätoimisto suorittaa perinnän omissa nimissään päämiehen lukuun

siirtoilmoitus laskussa
Siirtoilmoitus laskussa
  • Laskussa leimasimella suoritettu siirto on hyväksytty KKO:n käytännössä (KKO 1982 II 77)
  • VKL 31.1 §:n mukainen laskusaatavien siirto R:lle sitoo M:n velkojia
  • O:n maksusuoja (VKL 29 §)
  • O:n kuittausmahdollisuus (VKL 28 §)
  • O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 §)
  • Takaisinsaantimahdollisuus ks.TakSL 14 §
vientifactoring
Vientifactoring
  • Rahoituksen kulku esimerkin avulla:

Suomi Ranska

viejä V 2.------------------------ ----------------------- O ostaja

3. ----------------------------------------------

1. 2. 3. 4.

5.

rahoittaja R 5.--------------------------------------------- RE rahoittajan edustaja

1. ------------------------------------------

  • V neuvottelee R:n kanssa ostajistaan. R selvittää ostajien maksukyvyn RE:n välityksellä.
  • R ja V tekevät vientifactoringsopimuksen. R myöntää V:lle euromääräisen rahoituslimiitin. V toimittaa tavarat O:lle.
  • V laskuttaa O:ia siirtoleimatuilla laskuilla ja lähettää laskujäljennökset R:lle.
  • R maksaa 80 % luottoriskirajan piiriin hyväksytyistä laskujen summista.
  • O:at maksavat laskunsa RE:lle, joka siirtää maksut R:lle.
  • R tilittää V:lle loput 20 % (väh.kulut + palkkio).Ellei O ole maksukykyinen-> ostajamaan RE maksaa summan R:lle ja tämä edelleen V:lle; ts. vientifactoringissä luottoriskinkantaa viime kädessä ostajamaan rahoittajayhtiö (RE) !
myyntikomissio 1 2
Myyntikomissio 1/2
  • Tavaran myyntiä komissionsaajan nimissä komissionantajan lukuun
  • Esimerkkikuvaus:

komissiosuhde konk. kauppa

M ------------------------ E ------------------ > A

maahantuoja piirimyyjä asiakas

komissiovarasto

myyntiin tarkoitettu tavara

palautuu ks. KonkL 5:6 ->sivulliselle kuuluva om.->ei konk.

  • M ---- E - ei kauppaa
  • E ---- A -> kauppa M:n lukuun E:n nimissä
  • M:llä on myyntitulosintressi -> raha ei liiku ennen kauppaa
  • E:llä on esineen palautusoikeus palautusvelvollisuus
  • M:n kannalta palautusoikeus on oltava todellinen (= palautusriski M:llä) -> ts. ei saa asettaa sopimuksessa sellaisia ehtoja, jotka estävät tosiasiallisesti palautuksen
  • Edustajalla on oikeus palkkioon (provisio) kauppahinnasta
myyntikomissio 2 2
Myyntikomissio 2/2
  • Päämiehen kannalta myyntikomission etuja:
  • Luottoriskinvälttäminen -> omistusoikeus myytävään esineeseen ei tule edustajalle-> kaupassa om.oik. siirtyy suoraan komissionantajalta asiakkaalle
  • Myytävien tuotteiden vapaaohjaaminen edustajalta toiselle
  • Edustajan kannalta etuja:
  • Myytäväksi tarkoitetun objektin palautusoikeus
  • Arvopaperien kom.kaupassa kurssiriskienvälttäminen
  • Käytetyn tavaran kaupassa estääryhtymästävarastetuntavaranmyyntiin (ks. RVA 11 §)
tanskalaismallinen konsignaatio
Tanskalaismallinen konsignaatio
  • Tanskalainen malli:
  • Syntynyt Saksan om.pid.ehtokäytännön johdosta

maahantuoja piirimyyjä asiakas

M-------------------------- O ----------- A

luottok.om.pid. Kaupintavarasto

KonkL 5:7.2

  • O:lla on oikeus myydä luottoaikana
  • Maksun tilitysvelvollisuus jälleenmyynnin jälkeen (M:n myyntitulosintressi)
  • M:llä tarkastusoikeus O:n kaupintavarastoon ja kirjanpitoon
  • O:lla on palautusoikeus
  • Palautusriski on todellinen M:n kannalta

 em. edellytyksillä om.pid. sitoisi sivullisia

 Suomessa on epäiltävää, sitooko om.pid.ehto sivullisia -> tulisi käyttää mieluummin myyntikomissiota

2 ruotsalaismallinen luottokonsignaatio
2. Ruotsalaismallinen luottokonsignaatio

maahantuoja/valmistaja (piiri)myyjä asiakas

M --------------------------- O ---------- A

1. toimitus (talletus) tilaus

-------------------------- ----------

2. osto-optio/-velv. kauppa

kaupintavarasto

KonkL 5:6

  • Ennen O:n osto-option käyttöä

 O:lla on palautusoikeus/-velvollisuus

 M:llä on erottamisoikeus O:n konkurssissa

* Epäilemättä ruotsalaismalli voidaan hyväksyä Suomessa

case tarkastelua
Case-tarkastelua
  • Myynninrahoituksen ja ostonrahoituksen erottaminen toisistaan silmällä pitäen sivullisia
  • selvitä: miten myyntikomissio ja konsignaatio eroavat luottokaupasta omistuksenpid.ehdoin?
  • Entä konsignaation ja myyntikomission erot
  • Luottokauppa om.pid. ostajan konkurssissa ja ulosotossa, joka kohdistuu em. esineeseen
  • Myyntikomissio/konsignaatio silmällä pitäen välihenkilön (kauppiaan) konkurssia
leasingrahoituksen k ytett vyys
Leasingrahoituksen käytettävyys
  • Lähtökohtia
  • Rahoitusyhtiöiden luottokanta 31.12.2011 14 miljardia euroa, josta leasingrahoituksen osuus vajaat 4 miljardia euroa
  • Perusfunktiota:
    • rahoitusmuoto, johon liittyy turvaava elementti
    • verosuunnittelun keino -> kuka tekee poistot ja kuka tekee verovähennykset; IFRS-kirjanpitokäytäntö
    • Joustavuus
    • Antaa mahdollisuuden keskittyä ydinosaamiseen ja sen rahoitukseen
    • kansainvälisessä yritystoiminnassa mahdollistaa turvaavat järjestelyt
2 leasingtoiminnan eri tyypit
2. Leasingtoiminnan eri tyypit
  • Investointipäätös -> rahoitusvaihtoehtojen valinta tapauskohtaisesti arvioiden:

Osto vai vuokraus ja mikä vuokrausmuoto

    • Operatiivinen leasing (tavallinen esinevuokraus)
    • Rahoitusleasing
      • sale and lease back
      • partner leasing
      • hyvitysleasing
      • cross-border leasing (douple-dip;triple dip)
rahoitusleasing
Rahoitusleasing

leasing(vuokra)sopimus

Leasingyhtiö ------------------------ Y yritys

rahoittaja R

kauppasopimus tavaran toimitus

M myyjä

  • Kolmikantajärjestely: M – Y - R
  • Ulkopuolinen rahoittaja/in house yhtiö
  • Yritys valitsee tavaran toimittajan ja vuokrausobjektin eli hankintaneuvottelut käydään M:n ja Y:n välillä
  • Myyjällä normaalivastuu KL:n mukaan
  • Yrityksellä tarkastus- ja maksuvelvollisuus
rahoitusleasing esimerkki
Rahoitusleasing-esimerkki:

rahoittaja es.om.oik. vakuus

vuokralleantaja

R

(2.tak.ostosop.) 3. vuokrasop. Oikeuskäytännöstä ks. KKO 1997:130 ja

2. kauppa 5. vuokraerät (2-10v) KKO 2008:53

Myyjä 1. hankintaneuvottelut Asiakas

M <------------------------------- Y Yritys

---------------------------------

4. tavaran toimitus

X V

Ns.oik.omistaja ulosm.vja/konk.vja -> R:n om.oik. -> esine erotettavissa Y:n

  • Kohde yleensä irtain esine konkurssissa eikä vuokraes. ulosmitattav.

- yksilöinti

- erotettavuus

- ainesosa/tarpeisto/aksessio

  • Laatuvirhe -> myyjän normaali vastuu Y:tä, jolle on vuokrasopimuksessa siirretty ostajan oikeudet
  • Oikeudellinen virhe -> vastuu rahoittajalla vuokralleantajana, jollei poissuljettu selkeästi
  • Laitteen vahingoittuminen -> vastuu asiakkaalla
  • Laite sopimaton -> vastuu asiakkaalla
  • Laite korjattavana -> vastuu vuokranmaksusta asiakkaalla
  • Vuokrasopimus ei ole purettavissa/irtisanottavissa perusvuokrakautena -> rahoituselementti
rahoitusleasingvuokrakauden p ttyminen
Rahoitusleasingvuokrakauden päättyminen
  • Vuokrakausi on kiinteä, esim. 2-10 v; eivuokrasopimuksenirtisanomisoikeuttaeikäpurkuoikeuttavuokralleottajalla -> vuokralleottajan on käännyttävä myyjän puoleen virhe-tapauksissa -> hinnanalennus, vahingonkorvaus tai kauppasopi-muksen purku, jos virhe on olennainen (KKO 1997:130 ja 2008:53-> KKO sovelsi irtaimen esineen vuokraa)
  • Vuokrakausipäättyy -> vaihtoehtoja:

(1) esineen palautus M:lle takaisinostosopimuksen nojalla

(2) jatkovuokraus huomattavasti alennetulla vuokralla (1/12 osa tai 1/6 osa tosin maksettuna etukäteen)

(3) osto-optio mahdollinen, jos se on aito; vrt. OsamKL 1.2 § peitelty osamaksukauppa

hyvitysleasing
Hyvitysleasing
  • Käytössä erityisesti kulkuneuvojen rahoituksen yhteydessä

Rahoittaja

R

26 000 e autoleasingsop.

2 v 10 000 e +

toimitus:auto rah.kulut

Myyjä M ------------------- V vuokralleottaja

  • Sovitaan 2 vuoden vuokrakaudesta
  • Jäännösarvo 16 000 euroa
  • 2 vuoden päästä auto myydään sivulliselle markkinahintaan 19500 e
  • 19500 e – 16000 e = 3500 e  V:lle
  • Jos hinta on 13000 e, niin V:n on maksettava R:lle 3000 euroa
rahoitusleasing kuluttajalle
Rahoitusleasing kuluttajalle

Rahoittaja

tak.otto kauppa

rah.sop. leasingsop.

Valmistajakuluttaja-asiakas

tav.toim. tav.toim.

vähittäiskauppias

Kuluttajansuojalaki 7 luku (KSL)

- säännökset kulutusluotosta

  • Jäännösarvo (esim. 7 % hankintahinnasta)
  • Ei tarkoitusta alun alkaen, että kuluttajasta esineen omistaja
  • Leasingsopimus täyttyy, jos

- vuokrakautta jatketaan halvemmalla (1/12)

- vuokraobjekti palautuu myyjälle tak.ostosopimuksen perusteella

- asiakkaalle myönnetään aito osto-optio käyvästä jäännöshinnasta

leasingsopimus ja sen panttaus rahoitusyhti n luotonantajalle
Leasingsopimus ja sen panttaus rahoitusyhtiön luotonantajalle

R rahoittaja

laina + vuokrasop.

panttaus R:lle maksuliikenne

denuntiaatio eli panttausilmoitus

leasingyhtiö

kauppa leasingvuokraus

M1-n ------------------------ asiakas-vuokralleottaja

  • Kokonaisvaltainen tarkastelu:Intressitahot ja riskipositiot
  • pantataan -> leasingsopimukseen perustuvat vuokrasaatavat + mahdollisesti itse vuokrakohde (VKL 31.1 § den. + KK 10:1.2) -> riittää, että sovelletaan denuntiaation osalta VKL 31.1 §:n säännöstä
vuokraussopimusten rahoitus
Vuokraussopimusten rahoitus

Rahoittaja

1. 3. 4. 5. 6.

Yr.kiin.vja ------- asiakas- --------------- vuokralle-

vuokralleantaja 2 . ottaja

  • Asiakas ja rahoittaja tekevät rah.sop.
  • Vuokralleantaja tekee vuokralleottajan kanssa vuokraussopimuksen
  • Vuokralleantaja siirtää sopimuksen rahoittajalle luototettavaksi
  • Rahoittaja maksaa vuokrasaatavan rahoitusosuuden korolla vähennettynä
  • Rahoittaja tekee vuokraussopimuksen siirtoilm.vuokralleottajalle
  • Vuokralleottaja maksaa vuokraerät sop. mukaisesti rahoittajalle
  • VKL 3 luku vuokrasaatavan osalta
  • Vuokrasaatavan panttaus + es. tak.otto-oik. ja pantti-/pid.oik.
  • Yrityskiinnityksen merkitys: YrKiinL 4.3 § panttauskielto -> on voimassa yrityskiinnitysvelkojan hyväksi vuokraobjektin osalta
cross border leasing
Cross-border leasing
  • Kuvio 1:

Suomi Kiina

leasingsop.

Rahoitusyhtiö ------------- Yritys B

kauppa

Yritys A toimitus

  • käytetään hyväksi eri valtioiden erilaista verolainsäädäntöä

- esim. poistot tehdään molemmissa maissa tai arvonlisäveroa ei peritä

kuvio 2
Kuvio 2:

Suomi Cayman Islands

1. kauppa

Yritys A ---------------------- Leasingyhtiö

2. leasing

----------------------

* Sale and lease back

  • Käytetään hyväksi eri valtioiden erilaista verolainsäädäntöä

- poistot tehdään molemmissa maissa

- arvonlisäveroa ei peritä

partnership tax shelter
Partnership (tax shelter)

Rahoitusyhtiö

laina

kauppa vuokra

Myyjä ----------- Yritys A -------- Yritys B

  • Yritys A ja B muodollisesti itsenäisiä yhtiöitä
  • A ja B kuuluvat samaan konserniin tai ainakin samaan taloudelliseen etupiiriin
  • Verosuunnittelu

- arvonlisäveron vähennykset

- investointivaraukset

- A: poistot + korkovähennykset

- B: maksetut vuokramaksut

  • Verottaja voi puuttua järjestelyyn, jos se on tehty vain verotusta varten
kansainv linen leasing
Kansainvälinen leasing
  • Suomi Ranska

kauppa leasing

Vientiyritys ----- Rah.yht. ------- yritys

  • Suomi Ranska

kauppa leasing

vientiyritys------------- Rah.yht. ---------- yritys

tr.yhtiö

  • Selvitettävää yksityisoikeus:
  • Onko erityislainsäädäntöä?
  • Kirjaamismahdollisuus/-pakko
  • Lupamenettely
  • Leasing/osamaksukauppa
  • Ainesosa-/tarpeistokysymys
  • Pakkotäytäntöönpano
jatkuu7
jatkuu
  • Rahoitusyhtiön omistajanvastuu
  • Tuotevastuu
  • Ympäristövastuu
  • Vuokralleottajan maksuvelvollisuuden laajuus ja sitovuus
  • Verolainsäädäntö ja käytäntö sekä kirjanpitolainsäädäntö; IFRS
  • Muodollinen / materiaalinen omistusoikeus/ poistot
  • Arvonlisäverokysymykset
  • Onko leasingvuokralleantaja vieraan valtion sisällä pysyvästi / veroetuja
  • Royalti / vero
  • Kahdenväliset verosopimukset
jatkuu8
jatkuu
  • Huomioon otettavia seikkoja:
  • Verotusta koskevat riskit:
  • douple-dip
    • kumpikin osapuoli kantaa oman riskin
    • Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden päätös nr 514-515-1994 ann. 24.6.1998 -> taloudellinen omistus
  • KHO 1990 T 692 -> juridinen omistus
  • Omistusoikeuden suoja / vakuusriski
  • Juridiset riskit:
  • rajanveto leasing / osamaksukauppa
    • osto-optio (Keskusveroltk 177/1997)
    • ostovelvollisuus
    • automaattinen omistajanvaihdos
    • alennettu vuokra (1/12)
  • Lainvalintakysymys (kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt)
  • Projektin riskit-> taloudelliset ja poliittiset riskit
leasingvaihtoehdon edut ja haitat
Leasingvaihtoehdon edut ja haitat
  • Ei omaa käsirahaosuutta
  • Ei erillistä reaalivakuutta
  • Joustavuus ja nopeus
  • Pääoman hankinta kalliimpaa
  • Leasingobjektin jälkiarvon hyödyntäminen
  • Yrityksen taloudellinen balanssi
    • likviditeetti
    • vakavaraisuus
  • Verotusvaikutukset
    • poistot / vuokranmaksut
  • Leasingsopimus ei irtisanottavissa eikä purettavissa kesken sop.
    • sopimusvapaus
  • Investointikohteen uusiminen
  • Yritystoiminta rationaalista käyttämällä standardisoituja leasingpalveluja
cross border leasing osana projektirahoitusta
Cross-border leasing osana projektirahoitusta

Vakuudet: - reaaliom. pant.

- urakka/kaup.sop.siirto

- leasingsop.siirto

vuokra- Joint venture

Rahoittaja -------- Leasing- <-------- Myyjä/

takaus antaja kauppa tehdas

leasingvuokrat

Takauksia

____________________ valtioiden raja

Projektin

osakkaatProjektiyhtiö

Vuokralleottaja

tuote

AgenttiOstajat

sale and lease back
Sale and lease back

1. kauppa

----------------

Leasingyhtiö 2. vuokra Yritys es.hallinta

/sijoittaja ---------------

(3. puitesopimus)

-------------

  • Yleensä kaksiasianosaissuhde: vakuustarkoitus / ulkoistamistarkoitus
  • Käyttöpääomanhankintaa silloin, kun järjestelyä käytetään vakuustarkoituk.
  • Verosuunnittelun väline esim. silloin kun ostaja on samaan konserniin kuuluva -> aito kauppa ja aito vuokraus -> ostaja tekee poistot ja myyjä vuokrien vähennykset
  • True sale -> omistajanvaihdos ja käypä hinta / vakuusluovutus -> ei omistajanvaihdostarkoitusta eikä yleensä käypää hintaa, vaan se määräy-

tyy yrityksen tarvitseman luoton määrän perusteella

- OikTL 37 § lex commissoria –kielto eli menettämiskielto

  • ainesosa/tarpeisto / MK 14:4.1->onko mahdollinen, koska es. on yrityksessä
  • Sovelletaanko panttausta koskevia säännöksiä? vai jäsennetäänkö vakuusluovutus itsenäiseksi vakuuskeinoksi -> merkitystä, jos Y konkurssiin
kiinteist leasing
Kiinteistöleasing

1. kauppa

-----------------

Rahoittaja 2. vuokra Kiinteistön

------------------omistaja/myyjä

( 3. osto-optio)

-----------------

  • Kiinteistöleasingrahoitusvaihtoehtona

- kauppa markkinahintaan -> ostajana rahoitusyhtiö tms.

- vuokra sisältää koron

- tak.osto myyntihintaan (MK 2:11 kielletyt ehdot)

- kiinteistö arvopaperistettava -> K Oy / As.Oy

  • Kiinteistöleasingulkoistamiskeinona

- kauppa markkinahintaan -> ostajana kiinteistösijoittaja

- vuokra käypään vuokratasoon pitkäaikaisella sopimuksella (10-25v)

- ei välttämättä sisällä osto-optiota

- juridiset kysymykset koskevat LHVL:n pakottavien säännösten soveltamista

esineoikeudellisia kysymyksi
Esineoikeudellisia kysymyksiä
  • Leasingvuokranantajan kannalta keskeisiä asioita ovat:
  • Vuokraobjekti on yksilöity
  • Vuokraobjekti säilyttää erotettavuutensa koko vuokrausajan vuokralleottajan muusta samanlaisesta varallisuudesta
  • Vuokraobjekti säilyy irtaimena esineenä; esine ei saa joutua aksessiosaannon kohteeksi
  • MK 14:4.1:n 1 kohta on asettanut leasingin samaan asemaan kuin luottokaupan om.pid.ehdoin taikka tak.ottoehdoin; tämä voi merkitä sitä,ettei leasingsopimus itsessään enää estäisi ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymistä kuten tähän asti KKO on käytännössään vahvistanut (ks. KKO 1996:130)
  • Leasingsopimus on laadittava huolellisesti niin, ettei sopimukseen sovelleta OsamKL:n säännöksiä (ks. OsamKL 1.2 §); ja
  • Vuokralleantajan omistusoikeus vuokraobjektiin on säilynyt muuttumattomana -> ”kauppa rikkoo vuokran ” –periaatteen merkitys
  • Ajankohtainen kysymys -> MK 14:4.1 1-kohta -> sale and lease back -> onkokirjausmahdollisuutta? -> onko kirjaus välttämätön? -> sivullissitovuus
case tarkastelua1
Case-tarkastelua
  • Kirjapaino Oy haluaa tehdä investoinnin uudesta kirjapainokoneesta
  • Se päättää hankkia koneen laitteistoineen rahoitusleasingjärjestelyin vaihtoehdon ollessa luottokauppa omistuksenpidätysehdoin
  • Laitetoimittaja Oy myy kirjapainokoneen Rahoitus Oy:lle, joka tekee koneesta normaalin rahoitusleasingvuokra-sopimuksen vakioehtoineen
  • Selvitä: onko sopimus kirjattavissa ja millä edellytyksillä
  • Selvitä: miten irtaimen vuokrasopimus eroaa rahoitus-leasingtarkoituksessa tehdystä vuokrasopimuksesta
  • Miten vuokralleottaja voi päästä oikeuksiinsa, jos hankittu kone ei ole sopimuksen mukainen
mk 14 luvun mukaiset vakuusj rjestelyt
MK 14 luvun mukaiset vakuusjärjestelyt
  • Lähtökohtia
  • Vakuusobjektin ulottuvuus
    • ainesosan ja tarpeiston määrittäminen (MK 14:5)
  • Määräalan hyväksikäyttö suoraan vakuutena (MK 16:1)
  • Maapohjan ja rakennuksen/rakennelman hajautus eri käsiin verotuksellisista ja/tai liiketaloudellisista syistä (MK 14:4.1 2k)
  • Kone-/laitetoimittajan oikeuden kirjaus kiinteistöön (MK 14:4.1 1-kohta)
  • Murto-osakiinnitysten vakuuspohjan määrittäminen ja parantaminen sallimalla yhteisomistajien /yhteishaltijoiden keskinäisten hallinnanjakosopimusten kirjaus (MK 14:3)
  • Kiinteistöllä ainesosa-/tarpeistosuhteessa olevan koneen/lait-teen sale and lease back –muodossa tapahtuva transaktio (MK 14:4.1 kohta)
  • Yhtymystilanteet yksiin käsiin (MK 19:6) -> omistusoikeus ja vuokraoikeus
keinovalikoima
Keinovalikoima
  • Ainesosan / tarpeiston määrittäminen (MK 14:4 ja 5)
  • Määräalan oikeudellisen statuksen tarkistaminen (MK 15:1 ja 16:1)
  • Erityisten oikeuksien laajentaminen (MK 14 luku)
  • Kirjaamisjärjestelmän hyödyntäminen
  • Tiettyjen toimintojen kieltäminen (MK 2:11)
2 erityisen oikeuden k sitteest maakaaressa
2. Erityisen oikeuden käsitteestä maakaaressa
  • Ei materiaalisia säännöksiä MK:ssa
  • Kirjaamiseen liittyvät normit
  • MK 10:2 -> sopimukseen perustuva oikeus käyttää toisen omistamaa kiinteistöä kirjataan erityisenä oikeutena
  • Erityisellä oikeudella tarkoitetaan:
    • MK 14:1:n mukaisia kirjattavia oikeuksia: vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus; eläkeoikeus; metsänhakkuuoikeus; ja oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin rinnastettava irrottamisoikeus
    • MK 14:2:n mukaisia kirjaamisvelvollisia oikeuksia: siirtokelpoinen käyttöoikeus, joka varustettavissa vuokra-laisen rakennuksilla
    • MK 14 luvun mukaan kirjaamiskelpoisiamuitakuin14:1:nmukaisiaoikeuksia ja
    • Muita MK:n mukaan kirjaamiskelvottomia oikeuksia
3 mk 14 1 n mukaan kirjattavat erityiset oikeudet
3. MK 14:1:n mukaan kirjattavat erityiset oikeudet

1. Vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus (määräaikainen max 100 v)

2. Eläkeoikeus (max eliniäksi)

3. Metsänhakkuuoikeus (max 5 v)

4. Oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus (max 50 v)

  • MK 3:7 -> MK 14:1:n erit.oik. sitoo myöhempää luovutuksensaajaa (pääsääntö) -> poikkeussääntönä luov.saajan vilpittömän mielen suoja + lh ja 14:7 -> lh:n oik.vaik.
  • Keskenään samanarvoisia oikeuksia omaisuuden vaihdannassa
  • Lähtökohtainensitovuussääntö MK 3:7
  • Ekstinktio MK 13:3 -> sekundus on bf + hakee lh ensin
  • Saantosuoja MK 13:4.2 -> lh luovuttajalla ja saaja on bf sop.
    • koskeeko kaikkia erityisiä oikeuksia?
    • vai ainoastaan MK 14:1:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia
4 mk 14 2 n mukaiset kirjaamisvelvolliset erit oikeudet
4. MK 14:2:n mukaiset kirjaamisvelvolliset erit. oikeudet
  • MK 14:2:ssa tarkoitetut oikeudet verrattavissa omistusoikeuteen esineoikeudellisen suojan saannin suhteen -> kirjaamisvelvollisuus määräajassa eli 6 kk
  • MK 14:2:n mukainen oikeus -> siirtokelpoinen vuokraoikeus ja vuokra-alueella olevat vuokramiehenrakennukset saavat saantosuojaa erityisen oikeuden oikeata haltijaa kohtaan (MK 14:7.3)
  • Varainsiirtovelvollisuus -> huom! myös rakennuksen osalta, vaikka se myytäisiin erikseen vuokramiehelle, koska rakennus jää paikoilleen
  • Vakuuskäyttö kuten kiinteistön omistusoikeuden osalta -> vuokraoikeus on ensin kirjattava ao. kiinteistöön -> sen jälkeen voi hakea kiinnityksiä vuokraoikeuteen -> panttikirjan hallinta luovutettava panttivelkojalle -> panttioikeuden kohteena vuokraoikeus rakennuksineen
  • Mahdollisuus sähköiseen panttikirjaan viimeistään vuonna 2015 vapaaehtoisesti ja vaihtoehtoisesti -> koekäytössä 2013 -> kirjaus saajasta korvaa panttikirjan tradition pantinsaajalle
5 vakuusobjektin ulottuvuus
5. Vakuusobjektin ulottuvuus
  • Kysymys ainesosan ja tarpeiston määrittämisestä

- ainesosan ja tarpeiston käsitteitä ei ole laissa määritelty, mutta edellytetään tunnetuksi tavanomaisoikeudellisesti

  • Kirjaamismahdollisuuden hyväksikäyttö
  • Uudet kirjaustyypit:
    • Sopimus kiinteistön hallinnan jakamisesta (MK 14:3)
    • Rakennusta tai laitetta koskevan oikeuden kirjaus (MK 14:4)
    • Ainesosan ja tarpeiston määritys (MK 14:5)
6 rakentajan ja kone laitetoimittajan oikeuden kirjaus
6. Rakentajan ja kone-/laitetoimittajan oikeuden kirjaus
  • MK 14:4.1 1-kohta X– om.pid. --> A ------ B konk.velkoja
  • Kirjauksella sivullissitovuus -> kirjauksen merkitys vain sivullissuhteissa
  • Selvitettävä: irtain esine vai ainesosa / tarpeisto faktisten edellytysten osalta (tekn.taloud. pysyvä) vaiko aksessiosaanto
  • Lainkohdassa on asetettu samaan asemaan omistuksenpidätys- ehto, takaisinottoehto ja leasing ja siihen verrattava
  • Kirjaus tuottaa hakemuspäivän mukaisen etusijan-> eiestäainesosa-/tarpeistosuhteen tai aksession syntymistä
  • KKO 1996:130 -> rahoitusyhtiölle kuuluva teollisuushalli ei kuulunut kiinteistöön -> ei kiinteistön huutokaupan kohteeseen kuuluva, vaan irtainta sivulliselle kuuluvaa
  • Ei mahdollista sale and lease back –kirjausta sananmukainen tulkinta -> reaalisetargumentit eivät aseta esteitä kirjaukselle
esimerkki mk 14 4 1 1 kohta
Esimerkki MK 14:4.1 1-kohta

Toimittaja om.pid. Yritys luov.saaja

leasing pantinsaaja tai A:n konkurssivelkoja

X -------------------- A ---------------- B

  • elinkeinotoim.käyt. Kirjattavissa
  • Kiint.käyttötark.palv. A A:n suostumuksella

rakennus, rakennelma A:n kiinteistön lh- ja kiinnitysrekisteriin

kone tai laite

  • Muulle kuin kiint.om.
  • kuuluva oikeus
  • Sov. ennen hall.luov.
  • X ----- A sopimussuhde -> kirjauksella ei merkitystä -> sop.rik. -> esine palautettavissa X:lle
  • Aksessiosaanto -> kirjaus ei estä aksession syntymistä -> liitetty esine kuuluu A:n kiinteistöön
  • Sivullissuhteet X ---- B  kirjauksella hakupäivän mukainen etusija, ellei muuta haettu ja saatu

esim. 1. velkoja V1 100 000 eur

2. velkoja V 2 200 000 eur

3. X:n hyväksi om.pid. kirjaus max 5 vuotta -> ei voi jatkaa

4. velkoja V 3 100 000 eur

jatkuu9
jatkuu
  • MK 14:4.1:n 1-kohdan mukainen oikeuden haltijan asema voi tosiasiallisesti muodostua pakkotäytäntöönpanossa heikoksi, jos etusijajärjestyksessä edellä on kiinteistön panttivelkojia
  • Kirjaus ei estä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymistä eikä myöskään suojaa aksessiosaannolta
  • Pyrittävä saamaan kirjaus ensimmäiselle etusijalle; tarvitaan muiden velkojien suostumus, joiden asema heikkenisi
  • Kirjaus sinänsä ei estä vilpittömän mielen saantoa KK 11:4 ja 12:4:n pohjalta pelkästään laitetta edelleen luovutettaessa
  • Kun kiinteistö luovutetaan -> sitoo kirjattu oikeus luovutuksensaajaa
  • X:n kirjaamiskelpoiseen oikeuteen sovelletaan MK 3:8:n säännöstä niin kauan kuin kirjausta ei ole tehty eli sivullisen tieto oikeudesta toimii sitovuusperusteena -> kyse ei ole siten vilpittömän mielen saannosta, jossa lähdetään siitä, että oikeus lähtökohtaisesti sitoo ja sivullisen vilpitön mieli voi katkaista sitovuuden eli tapahtuu ekstinktio (MK 3:7)
jatkuu10
jatkuu
  • Esimerkki MK 3:8:

X --------------- A --------------------------- B tosiallinen

1.om.pid./ 2. kiinteistön luovutus tieto/ei-tieto

leasing om.pid./

kirj.kelp. leasing

  • Kirjauksen merkitys -> vahvistaa X:n asemaa ks. MK 7:3 de facto -> luov.saajan (B) tiedossa seur. arkipäivänä
  • Teoreettinen ongelma MK:n systematiikan kannalta
  • Ks. MK 3:7 ja 3:8 sekä MK 14:7 ja 14:8
  • MK 3:7 ->lähtökohtainen sivullissitovuus/ ekstinktio bf
  • MK 3:8 ->lähtökohtainen sitomattomuus / tieto-> sitovuus
7 maapohjan ja siihen kuuluvan esineen hajauttaminen eri k siin
7.Maapohjan ja siihen kuuluvan esineen hajauttaminen eri käsiin
  • Vakuusobjektin ulottuvuutta koskevat kysymykset
  • VarVL 5.1 §:n 3-kohta
  • Elinkeinotoimintaan, kiinteistön käyttötarkoitusta palveleva rakennus, rakennelma, kone tai laite voidaan kirjata käyttöoikeuteen kuuluvaksi (MK 14:4.1 2-kohta ja 19:7)
  • Kirjauksella rakennuksen omistusoikeuden ja kiinteistön omistusoikeuden ainesosasuhde katkeaa ja syntyy ainesosasuhde rakennuksen omistusoikeuden ja maapohjan käyttöoikeuden välille
  • Luovutetun esineen osalta kirjaus tehdään vain parhaalleetusijalle kiinteistöön ja käyttöoikeuteen (MK 14:8.2)
  • Ongelmaksi muodostuu se, että käyttöoikeuden osalta kirjausta ei vaadita tehtäväksi parhaalleetusijalle, vaan normaalisti hakupäivän mukaiselle sijalle; luonnollisesti tulee vaatia myös käyttöoikeuden osalta samaa etusijaa
jatkuu11
jatkuu
  • Normaalisti syntyy kaksiitsenäistävakuuskohdetta:
  • Maapohjanomistajan käytettävissä:

(1) Kiinteistön omistusoikeus ilman luovutettua rakennusta

- kiinteistön omistaja voi rakentaa uusia rakennuksia, jos on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja maapohjaa käytettävissä (vuokra-alue ei käsitä koko kiinteistöä) -> kuuluvat kiinteistöön

Maapohjanvuokramiehen käytettävissä:

(2) MK 14:2:ssa tarkoitettu siirtokelpoinenkäyttöoikeusrakennuksineen, joka on kirjattu kuulumaan käyttöoikeuteen

  • Vuokraoikeuden kohteena joko kiinteistö tai lainhuudatettu määräala taikka MK 14:2:n mukainen käyttöoikeus
  • Käytännössä sanotunlainen järjestely on mahdollista juuri konsernisuhteessa olevien yritysten kohdalla, kun molemmilla on samarahoittaja, jonka suostumus tarvitaan järjestelyyn -> esim. yhtiö ja tämän eläkesäätiö -> verosuunnittelua ja liiketaloudellisia ratkaisuja -> maanvuokra + rakennus säätiölle ja säätiöltä takaisin liikehuoneiston vuokraus yhtiölle
esimerkki mk 14 4 1 n 2 kohta
Esimerkki MK 14:4.1:n 2-kohta

maapohjan vuokra

A -------------------------------- B

Maap. rakennuksen kauppa maapohjan

om. ------------------------------- vuokramies

> Lh MK 14:2

kiinnitys A Vuokraoikeus ja

kiinteistö- rakennuksen omistusoikeus

pantti > kirjataan parhaalle etusijalle (MK 14:8.2)

B > kiinnitys vuokraoikeuteen rakennuksineen

> panttikohde

  • Kirjaus katkaisee rakennuksen ainesosasuhteen maapohjan omistusoikeuteen
  • Ongelma vuokraoikeuden kirjauksen etusija
  • Ks. MK 14:8.2 ja 14:10 esim: 1. rakennuksen om.oik.kirjaus

2. kiinteistöpantti 100000 eur

3. vuokraoikeuden kirjaus

4. kiinteistöpantti 200000 eur

  • Kiinteistö (A) ja vuokraoikeus rakennuksineen (B) itsenäisiä ulosmittauskohteita
8 yhteisomistajien hallinnanjakosopimus
8. Yhteisomistajien hallinnanjakosopimus
  • Määräosan kiinnitys (MK 16:1 ja 2)->murtoluvun osoittamaan osuuteen koko kiinteistöstä -> ei reaaliseen alueeseen
  • Pakkorealisointivaihe - kohdentaminen
  • Hallinnanjakosopimuksen kirjaamismahdollisuus (MK 14:3)
  • Hallinnanjakosopimuksen sisältö:
    • Kiinteistön alueen hallinnan jako
      • riittääkö pelkän rakennuksen hallinnan jako? Esim. kaksikerroksinen omakotitalo, jossa talon hallinta on jaettu kerroksien mukaan maapohjan ollessa yhteishallinnassa
    • Muut määräykset
    • Sopimuksen voimaantulo, kesto, lopettaminen
  • Mitä kirjaus koskee?
  • Kirjauksen ulottuvuus -> oikeus / sopimus
  • Rakennusten jakaminen halutulla tavalla
  • Jätehuolto, teiden kunnossapito, leikkialueet, puiden kaataminen, hallinnon järjestäminen tms.
jatkuu12
jatkuu
  • Hallinnanjakosopimuksen laatimisesta
  • Ei pysyvä -> max 100 v / toistaiseksi
  • Määräys irtisanomisesta
  • Purkuperusteet
  • Voidaan kirjata vain parhaalle etusijalle
  • Kirjauksen edellytyksenä tarvittavat suostumukset
  • Koko kiinteistöön vahvistettujen kiinnitysten kohtalo
  • Kirjatun sopimuksen sitovuus -> sitoo sivullisia
  • Hallinnanjakosopimus -> väline suunnitella asemakaava-alueella tontin tehokasta käyttöä rakennustoimintaan asemakaavaa sivuuttamatta -> eivät saa olla keskenään ristiriidassa
kirvesvarsitontti
Kirvesvarsitontti

Esim. A ja B -> A:lla om.kotitalo -> myy rakennuspaikan tontin perältä + autopaik. kiinteistön murto-osakaupalla + hall.jakos.

B A B

esimerkki mk 14 3
Esimerkki MK 14:3

hallinnanjakosopimus

1/3 lh A ------------------------ B 2/3 lh

> kiin. A B > kiin.

> panttioik. > panttioikeus murto-osaan 2/3

murto-os.

  • Hallinnanjakosopimuksen kesto

- toistaiseksi / enint. 100 v ex analogia MVL 52.1 §

  • Maapohjan ja rakennuksen yhteys/ainesosasuhde
  • Hallinnanjakosopimuksen sisältö?

- kohde on oltava ainakin osaksi kiinteistö, määräala tai siirtokelpoinen ja kirjattu vuokraoikeus -> hallintarajasta voidaan määrätä sopimuksin (esim. ½ ja ½ eikä 1/3 ja 2/3, kuten omistus) sopimusvapauden perusteella

- kesto, irtisanomis- ja purkuperusteet, hallinto yms.

  • Kirjausmahdollisuus vain parhaalleetusijalle (MK 14:8.2)
  • Sitooko hallinnanjakosopimuksen kirjaus kaikki ehdot?
  • MK 3:8, vaikka oikeus on kirjauskelpoinen; lähtökohtana sitomattomuus-sääntö > tieto synnyttää sitovuuden > kirjaus vahvistaa asemia (MK 7:3)
9 kiinteist n omistaja m ritt vakuusobjektin ulottuvuuden
9. Kiinteistön omistaja määrittää vakuusobjektin ulottuvuuden
  • MK 14:5
  • Kirjauksen avulla kiinteistönomistaja voi määrittää kiinteistö-/yrityskiinnityksen vakuuspohjaa eli kuuluvatko tietyt yksilöidyt koneet ja laitteet kiinteistöön (kiinteistökiinnityksen piiriin) vai ovatko irtaimia (yrityskiinnityksen piiriin)
  • Kirjausperusteena:
    • Kiinteistön omistajan omistama tai myöhemmin saama
    • Elinkeinotoiminnassa käytettävä
    • Kiinteistöllä pysyvästi sijaitseva laite tai kone; eivät varaosat eivätkä kulkuvälineet, esim. trukit
  • Yksilöity tai lajiltaan määritelty
  • Esimerkiksi paperitehdas tai kirjapaino taikka saha, ylipäänsä prosessiteollisuudessa voi tulla käytännössä kysymykseen -> esim. paperikone kuuluu kiinteistöön ja kiinteistökiinnityksen piiriin taikka sahakiinteistöllä oleva iso vannesaha ei kuulu kiinteistöön ja kuuluu siten yrityskiinnityksen piiriin
jatkuu13
jatkuu
  • Kiinteistön omistajan ilmoitus siitä, että hänen omistamansa kone/laite
    • Ei kuulu kiinteistöön, vaikka se olisikin kiinteistön ainesosa / tarpeisto
    • Kuuluu kiinteistöön, vaikka se ei olisi kiinteistön ainesosa / tarpeisto
  • Omistaja toimii oman mielikuvan varassa
  • Aksessiosaanto -> kirjauseiestä -> kone/laite kuuluu kiinteistöön
  • Kirjauksen kohteena kiinteistö, lainhuudatettu määräala tai siirtokelpoinen kirjattu käyttöoikeus
  • Kirjaus vainparhaalleetusijalle (MK 14:8.2)
  • Kiinteistö-/yrityskiinnityksen haltijoiden suostumus, jos kirjaus heikentää oikeusasemaa
  • Kirjausei sinänsä estäluovuttamasta laitetta/konetta -> luo-vutuksen seurauksena vapautuu panttioikeudesta
9 yhtymystilanne mk ssa
9.Yhtymystilanne MK:ssa
  • Omistusoikeus ja käyttöoikeus kiinteistöön tulevat samalleomistajalle; esim. perimys tai yritysfuusio
  • MK 19:5.2 -> muuttumattomuusperiaate
  • Panttioikeus kirjauksen mukaiseen käyttöoikeuteen pysyy voimassa, kunnes kiinnitys on kuoletettu
  • Käyttöoikeuteen ei saa yhtymyksen jälkeen vahvistaa kiinnitystä eikä käyttöoikeuteen kohdistuvaa panttioikeutta saa luovuttaa vakuudeksi (staattisessa tilassa -> käyttöoikeus voi ”herätä henkiin” realisaation kautta jäljellä olevaksi ajaksi)
  • Pantinsaaja voi saada bf-suojaa, jos hän ei perustellusti tiennyt käyttöoikeuden lakkaamisesta (MK 19:5.3)
  • MK 19:6 -> laajenemisperiaate -> käyttöoik. vahv. kiinnitykset laajenevat koskemaan koko kiinteistöä -> etusijajärjestys
  • Kiinteistön omistajan hakemuksesta
  • Tarvitaan kiinteistöpantti-/erityisten oikeuksien haltijoiden suostumus, jos heidän asemansa sama tai huonompi
case tarkastelua2
Case-tarkastelua
  • Esimerkki monikerroksisesta vakuusobjektien samanaikaisesta käytöstä:
  • Maanviljelijä A vuokraa omistamansa tilan ja myy määräalan toisesta tilasta, pinta-alaltaan yht. n.60 ha yritys B:lle golf-kenttää ja muita siihen liittyviä oheispalveluja varten
  • A jatkaa elinkeinotoimintaansa jäljelle jäävällä kiinteistöllä
  • B hakee vuokraoik. kirjausta ja määräalan lh sekä rakentaa alueelle kentän ja klubirakennuksen ravintoloineen ja parkkialueineen
  • Sittemmin B rationalisoi yritystään ja ulkoistaa ravintolatoiminnan myymälläklubirakennuksen ravintoloitsija C:lle ja antaa tälle vuokral-le siirtokelpoisenalueen klubirakennuksen ympäriltä parkkialuei-neen,jotta C voisi rakentaa alueelle lisäksi suunnittelemansa motellin
  • C rakentaa motellirakennuksen niin, että D toimittaa rakennukseen sisäisen ATK-järjestelmän kuuden vuoden luottokaupallaom.pid. ehdoin
  • Kaikki eri tahot A,B,C ja D haluavat kehittää/turvata liiketoimintaansa
projektirahoitus projektiluototus
Projektirahoitus/projektiluototus
  • Kassavirtaan perustuvaa rahoitusta
  • Sopimuspohjainenriskinjako: kovenantit ja alisteinen luotonanto -> senior- ja juniorvelkojat
  • Projektikohtainenvakuusajattelu -> lähtökohtaisesti kokoprojektiyhtiönvarallisuus annetaan vakuudeksi pankki-syndikaatille (useamman rahoittajan muodostama koalitio) +sponsorit antavat vierasvelkavakuudeksiosakekannan
  • Tavoitteena riskienminimointiallokoimalla, siirtämällä ja jakamallariskit projektiin osallistuvien välillä; riskianalyysi -> riski kohdennetaan sille, joka sen parhaiten kykenee kantamaan
  • Tapahtuu projektiyhtiön kautta osakasyhtiöiden (sponsoreiden) taseen ulkopuolella
projektirahoituksen juridinen viitekehys
Projektirahoituksen juridinen viitekehys
  • Ei omaa erityislainsäädäntöä
  • Asiakirjoissa määrätään eri sopimussuhteissa sovellettavat lait ja riitojen ratkaisumenettelyt ja –paikat
  • Projektiyhtiön sijaintimaan pakottavat säännökset
  • Rahoittajan/vakuudenhaltijoiden kotipaikan säännökset
  • Yhtiölainsäädäntö
  • Rahoitusinstrumentteihin + vakuuksiin liittyvät säännökset
  • Rahamarkkinalainsäädäntö
  • Verolainsäädäntö
  • Erityislainsäädäntö
projektirahoituksen perusrakenne ja osapuolet
Projektirahoituksen perusrakenne ja osapuolet

projektinisäntävaltio

projektiyhtiönurakoitsija

- konsessio osakkaat - urakkasop.

-osakepääoma

Ostajatprojektiyhtiölaitetoimittaja

- pitkäaik.sop. - luotto - leasing,om.pid.

projektiluotonantajattoimittajat

- pankkisyndikaatti: senior-/junior -energia,raaka-aine

- alistussopimus - pitkäaikaiset sopimukset

projektin rahoitussopimukset
Projektin rahoitussopimukset
  • Oman pääoman ehtoinen rahoitus
    • Investointisopimus -> pääomasijoitus (ei osakkeina)
    • Välirahoitusinstrumentit (pääomalaina)
  • Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus
    • Projektiluottosopimus -> syndikoitu luotto
    • Vakuussopimukset
    • Takaukset ja takuut
    • Luotonantajien väliset sopimukset (intercreditor –sop.)
    • Suorat sopimukset
vakuudet projektirahoituksessa
Vakuudet projektirahoituksessa
  • Projektiyhtiön projektivarallisuus vakuusoikeuden kohteeksi siinä laajuudessa kuin mahdollista -> esim. kiinteistö- ja yrityskiinnitykset, sopimusperusteiset saatavat, sulkutilit
  • Vierasvelkapanttaus -> projektiyhtiön osakekanta
  • Vakuusjärjestelyn intressit:
    • Velan kattamisintressi
    • Projektivarallisuuden valvontaintressi
    • Poliittisen riskin eristämisintressi
    • Vakuuksien jakamisintressi ja lisäluoton hankkimisintressi
    • Suojausintressi
    • Projektin haltuunottointressi
kaikki mahdollinen varallisuus vakuutena
Kaikki mahdollinen varallisuus vakuutena
  • Otettava huomioon projektiyhtiön sijaintimaan pakottava lainsäädäntö
  • Kiinteä omaisuus
  • Irtain käyttö- ja vaihto-omaisuus
  • Arvopaperit
  • myynti.-, vakuutus- ja vah.korv.saatavat (tulevat saatavat + tuotto)
  • Projektiyhtiön tilivarojen panttaus ja sulkutilijärjestelyt
  • Selvitettävä mahdollisuutta trust-instituution käyttöön vakuuksien hallinnoinnissa
  • Sovellettavasta laista päättäminen -> rahoitus- ja vakuussopimuksissa käytetään yleisesti Englannin tai New Yorkin oikeutta eli anglosaksista oikeutta, joka myös tuntee trust-instituution hyväksikäytön sijoittajien edunvalvojana
arvopaperistaminen
Arvopaperistaminen
  • Homogeenisen laina-/saatavakannan kokoaminen yhteen => muuttaminen markkinakelpoiseksi arvopaperiksi => arvopaperin myynti sitä varten perustetulle erillisyhtiölle (SPV), joka kerää rahat mainittuun kauppaan laskemallaan joukkovelkakirjalla sijoittajilta => sijoittajille tapahtuu takaisinmaksu alkuperäisiltä saamisvelallisilta kerätyillä saatavilla alkuperäisten velvoitteiden mukaisesti
  • Periaatteessa saatava voi olla mikä tahansa saatava-> velkakirjalaina, osamaksusaatava, vuokrasaatava, vahingonkorvaussaatava, tilisaatava tms.
  • Erillisyhtiö on itsenäinen, yleensä osakeyhtiö, jonka voiomistaa esimerkiksi yleishyödyllinen säätiö
k yt nn n j rjestely kuvauksena
Käytännön järjestely kuvauksena

velalliset

- laina-/saatavapooli vakuuksineen

kokoaminen

pankki/yritys

raha kauppa (true sale)

erillisyhtiö

raha jvk rating-laitos

sijoittajat -jvk:n luokitus

arvopaperistamiseen liittyvi oikeudellisia kysymyksi
Arvopaperistamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä
  • Erillisyhtiön perustaminen / itsenäisyys originaattorista
  • Saatavan siirron (kaupan) pätevyys (true sale) ja sivullissitovuus - (VKL 9 § ja 31 §)
  • Vakuuksien siirron pätevyys ja sivullissitovuus
  • Erillisyhtiöön nähden sijoittajien asema ja vakuudet

- trust tai muu edunvalvonta, saatavan panttaus ja vak. edel.p.

  • Erillisyhtiön insolvenssitilanteet ja velkojien asema
  • Arvopaperimarkkinalakiin liittyvät seikat
  • Verotuslainsäädäntö
  • Pankkisalaisuuksiin liittyvä lainsäädäntö
arvopaperistamiseen osallistuvat tahot
Arvopaperistamiseen osallistuvat tahot

AsuntolainanRating-laitos

ottajat

-lainat - vk:t ja vakuudet - luottokelpoisuusluokitus jvk:lle

PankkiSijoittajat

Lainanantaja/ senior junior

hallinnoija -lainat -vak.jvk

-kauppa- Erillisyhtiö -kauppahinta

hinta lainakannan

ostaja/jvk:nliik.

laskija

-luottovak. Eurot dollarit Trustee

VakuutusyhtiöKoron- ja valuutanvaihtosop.vastap.

oikeudelliset riskit
Oikeudelliset riskit

Oikeudelliset epävarmuustekijät:

  • Esineoikeus
    • alkup.velkojan ja erillisyhtiön välinen oik.toimi
    • Kauppa / vakuusluovutus (true sale)
    • Tarvittavat julkivarmistustoimenpiteet
    • Yksilöintivaatimukset
  • Luottolaitos- ja arvopaperilainsäädäntö
    • Erillisyhtiön itsenäisyys
    • Vakavaraisuuskysymykset
  • Verotukselliset kysymykset
    • Arvonlisäverotus
    • Erillisyhtiön verotus
saatavan siirtoon liittyv t kysymykset
Saatavan siirtoon liittyvät kysymykset
  • Poolin myynti (siirto) erillisyhtiölle

=> velkojanvaihdos, ei velallisen suostumusta

V -------- P ----------- E ------------------------------ S

velka kauppa panttaus +edell.panttaus

  • Sopimussuhteessa

- pätevä siirto -> siirtosopimus -> saatavat yksilöity

  • VKL 9 § -> P vastaa saatavien pätevyydestä E:lle
  • Myös vakuudet siirtyvät kaupan yhteydessä
  • P ei vastaa V:n maksukyvystä E:lle (VKL 9.2 §)
  • P:n takaisinostovelvollisuus -> erittäin rajoitettu tai ei lainkaan -> jotta ei voida katsoa vakuusluovutukseksi, vaan aidoksi kaupaksi
vakuuksien siirto
Vakuuksien siirto
  • Saatavan siirron mukana siirtyy saatavan turvaava vakuus
  • Uudesta velkojasta (E) => saman pantti- ja saamisoikeudellisen oikeusaseman haltija kuin edeltäjänsä (P/Y)
  • Takausten osalta pääsääntö => seuraa siirrettyä pääsitoumusta
  • Sopimussuhde : siirtosopimus P/Y:n ja E:n välillä riittää
  • Sivullisuhteet: tarvittavajulkivarmistus
    • tav.saatava =>denuntiaatio VKL 31.1 §
    • panttiobj. => tradeeraus velkojalle VKL 10 ja 22 §
    • Jos pankki on luovuttaja, niin riittää, että arvopaperit (esim. asunto-osakekirjat) erotetaan pankin muusta varallisuudesta ja säilytetään pankissa turvallisesti E:n lukuun (VKL 22 §)
sijoittajien saatavan vakuus
Sijoittajien saatavan vakuus
  • Erillisyhtiön ostama saatavakantavakuuksineen eli tämä varallisuus annetaan pantiksi sijoittajille trusteen avulla
  • Saatavan panttaus ja vakuusobjektinedelleenpanttaus
  • Irt. esineen edelleenpanttausta koskee KK 10:6 -> Ex anal. KK 10:6 arvopaperin ja saatavan osalta -> otettava huomioon alkuperäiset panttauksen ehdot
  • Ilmoitus pantinomistajalle eli velalliselle vakuusobjektin edelleenpanttauksesta
  • Julkivarmistus samalla tavalla kuin ensipanttioikeuden perustamisen yhteydessä
  • Erillisyhtiö ei luottolaitos –> ei edell. pantinomistajan suostumusta (LuottolaitosL:ssa kielletään luottolaitokselta edelleenpanttaus ilman suostumusta)
  • Velallisenvakuusvastaavainomastaluotosta
  • Reunaehtoja => vastuuteivätlisäännyvelallisenosalta, erill.yhtiön liiketoim. rajoittuu ko. arvopaperisaatavapoolin hoitamiseen, erillisyhtiö on konkurssioikeudellisesti itsenäinen yhtiö
yrityskiinnitys
Yrityskiinnitys
  • Panttioikeuden sisältö =>elinkeinonharjoittajan kaikki elinkeinotoiminnassa oleva irtain omaisuus => käyttö-,vaihto- ja rah.omaisuus
  • YrKiinL 4.3 § => panttauskielto => kielto ei koske arvopa-pereita, arvo-osuuksia eikä saatavia => myös veronpalautukset jäävät ulkopuolelle
  • Jos irt.om. on muun lainsäädännön per. kiinnitettävissä = jää yrityskiinnityksen ulkopuolelle; esim. alukset ja ilma-alukset in abstracto ja autokiinnitys, jos vahvistettu ennen yrityskiinnityksen hakemista
  • myös immateriaalioikeudet kuuluvat yrityskiinnityksen piiriin -> teollisoikeus on mahdollista käyttää vakuudeksi erikseen rekisteröimällä ennen yr.kiin. hakemista
  • Haetaan kiinnitys => panttivelkakirja (YrKiinL 2 §) => ei käsitellä yrittäjän konkurssissa irtaimen pantin tavoin; kahden velkakirjan järjestelmä: kääre- ja panttivelkakirja
  • Yr.kiin.velkoja on valvottava saatavansa ja vaadittava etuoikeutta => etusija määräytyy maksunsaantijärjestyk-sestä annetun lain mukaan => 50 % etuoikeudella, muu osa tavallista etuoikeudetonta saatavaa konkurssissa
kiinnitetyn omaisuuden luovutus
Kiinnitetyn omaisuuden luovutus
  • YrKiinL 9 §
  • Jos on kyse elinkeinotoimintaan kuuluvasta säännöllisestätavaranvaihdosta tai om. tarpeellisesta uusimisesta tai muu normaaliliiketoiminta => yrityskiinnitys lakkaa luov. om. osalta (YrKiinL 9.1 §)
  • Jos ei normaalia liiketoimintaa => jos luov.saaja bf => niin yrityskiinnitys lakkaa (YrKiinL 9.2 §)
  • Jos yr.kiin. kohteena oleva om. kokonaisuudessaan tai pääosin luovutetaan => yrityskiinnitys pysyy voimassa (YrKiinL 9.3 §) luovutettuun omaisuuteen ennen luov.saajan kiinnitysvelkojia 6 kk tiedosta, enintään 2 v luovutuksesta
p osan merkityssis ll n vaihtoehtoja
Pääosan merkityssisällön vaihtoehtoja
  • Pääosa = enemmän kuin puolet (HE 1990:139 s. 5)
  • Mistä pääosa lasketaan?
  • Omaisuuden määrästä (mekaaninen)
  • Luovutetun om. merkitystä arvioidaan yrityksen elinkeinotoiminnan jatkamisen kannalta (on going –pe-riaate)
  • yrityskiinnityksen arvosta
  • Tasapainon etsimistä=> objektiivinen mittapuu -> yrityskiinnitetyn omaisuuden arvosta luovutushetkellä
yrityksen luovutus
Yrityksen luovutus
  • YrKiinL 10 §; vrt. YrKiinL 9.3 §
  • Kiinnitys pysyy voimassa yrityksen yritystoimintaan kuuluvan omaisuuden luovutuksesta huolimatta, jos uusi omistaja ottaa vastatakseen ja kiinnityksen haltijat suostuvat
  • Luovutuksen tulee koskea kaikkea elinkeinotoimintaan kuuluvaa om.
  • Kiinnityksen vastaanottamiselle täytyy saada luovuttavan ja vastaanottavan yrityksen kiinnityksenhaltijoiden suostumus ja sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä
  • 3 kk aikaa hakea vastaanottamista
  • Koko osakekannan luov.=> ei vaikutusta yr.kiinnitykseen