tartuntojen ja haittojen v hent mist erityispiirteisell ty ll n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TARTUNTOJEN JA HAITTOJEN VÄHENTÄMISTÄ ERITYISPIIRTEISELLÄ TYÖLLÄ PowerPoint Presentation
Download Presentation
TARTUNTOJEN JA HAITTOJEN VÄHENTÄMISTÄ ERITYISPIIRTEISELLÄ TYÖLLÄ

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 14
cairo-michael

TARTUNTOJEN JA HAITTOJEN VÄHENTÄMISTÄ ERITYISPIIRTEISELLÄ TYÖLLÄ - PowerPoint PPT Presentation

94 Views
Download Presentation
TARTUNTOJEN JA HAITTOJEN VÄHENTÄMISTÄ ERITYISPIIRTEISELLÄ TYÖLLÄ
An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. TARTUNTOJEN JA HAITTOJEN VÄHENTÄMISTÄ ERITYISPIIRTEISELLÄ TYÖLLÄ YTM Anne Arponen

  2. Sosiologian pro gradu -tutkielma • Aineisto kerätty terveysneuvontapäivillä Tampereella 2008 • Vastaajia noin 40 • Työntekijöiden tulkinnat terveysneuvonnan lähtökohdista ja sisällöstä sekä työn kuvailu

  3. Tulkinta terveysneuvontatyön ensisijaisesta lähtökohdasta • Tartuntatautien ehkäisyä (TT) • Haittojen vähentämistä (HR) • Omaksuttu tulkinta näkyy siinä, miten terveysneuvontaa kuvaillaan ja omaa työtä halutaan tehdä • TT lähtökohdassa työtä rajataan • HR lähtökohdassa työtä laajennetaan

  4. Tartuntatautien ehkäisyn näkökulma • Terveysneuvonta on ensisijaisesti tartuntariskien ehkäisyä. Siitä hyötyy sekä riskiryhmä että koko väestö • Keskiössä ruiskujen ja neulojen vaihto sekä muut konkreettiset toimenpiteet. • Terveysneuvonnan selkeimmin määriteltävissä oleva alue • Autetaan siinä, missä varmasti voidaan • Ongelmien medikalisoitumisella positiivinen funktio: keskitytään terveydellisten ongelmien hallintaan ja pidetään oma työ hallittavana • ”Työn tavoite on lääketieteellinen, ei psykososiaalinen”.

  5. Rajaava työorientaatio TT ehkäisyn pohjalta • Muu asiakkaiden tarvitsema terveydellinen ja sosiaalinen apu on saatava muualta • Muiden toimijoiden on hoidettava oma osansa matalalla kynnyksellä • Terveysneuvonta ei saa olla kokonaisvaltainen palveluasema, se on epärealistista ja epäreilua • Taustalla halu pitää terveysneuvonta hallittavana palveluna ja oma työ selkeänä • TT-näkökulma ei ole asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia vastaan • Kyse siitä, kuinka suuren roolin TN-piste voi realistisesti ottaa • Miten palveluiden tuottamisvastuu tulisi jakaa?

  6. Haittojen vähentämisen näkökulma (HR) • Terveysneuvonta on asiakkaan kokonaisvaltaista auttamista • Tartuntatautien ehkäisy on vain yksi osa palvelua ja haittojen vähentämistä • Haittojen vähentämisen orientaatiolla/TN-työllä on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus • Empowerment, dialogi, moralisoimattomuus • Vaikeammin määriteltävissä oleva päämäärä suhteessa annettuihin palveluihin • Periaatteessa minkä tahansa palvelun voidaan katsoa olevan haittojen vähentämistä

  7. Laaja työorientaatio HR-näkökulmasta • Terveysneuvonnan palvelukokoelma on pidettävä laajana, ja sitä on tarvittaessa laajennettava entisestään • On hyvä, että TN on kokonaisvaltainen palvelu • Miksi ei hoitaa kaikkea ”saman katon alla”? • Luottamus on jo syntynyt ja vältetään asiakkaiden seilaamista palvelusta toiseen • Muiden palveluiden koettu toimimattomuus, asiakkaiden toiveet ja vilpitön halu auttaa. • Varmistetaan, että edes joku hoitaa • Mitä on HR terveysneuvontatyössä konkreettisesti? Asenne ja työorientaatio vai lisäksi laajat palvelut?

  8. Summa summarum • Tartuntatautien ehkäisy ja haittojen vähentäminen eivät sinänsä ole vastakkaisia lähtökohtia työlle • Toisaalta painopiste on erilainen ja se näkyy siinä, miten työn perimmäistä tarkoitusta kuvataan ja siinä, mihin suuntaan työtä halutaan viedä, erityisesti palveluiden suhteen • Tulkinnat muuttuvat ajan myötä, se on inhimillistä • Koulutustausta ei selittänyt eriäviä tulkintoja • Voivatko kirjava palveluvalikoima ja työn ”rajattomuus” osaltaan lisätä työssä koettavaa kuormitusta? • Työn itseohjautuvuus hyvässä ja pahassa • Voidaanko TN-työtä standardoida ja rajata?

  9. Miksi terveysneuvonta on erityispiirteinen työ? • Vuorovaikutus muun palvelujärjestelmän kanssa ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa • Ammatillinen ja eettinen tasapainoilu sekä vahva tilannetaju opitaan työssä • Huumeiden käyttäjät kohtaavat ennakkoluuloja, mutta aineiston perusteella myös käyttäjien kanssa työskentelevät • Kohdataan ”normaalin” ja ”epänormaalin” rajoja, samalla myös henkilökuntaan kohdistetut asenteet ulkopuolelta voivat valua ”epänormaalin” puolelle • ”Eikö sairaanhoitajalle todellakaan löydy muuta työtä?” • Arvostuksen puute, suoranainen vähättely • Wrede (2010) toteaa Everett C. Hughesin ajatuksia mukaillen, että puhe työstä on aina sosiaalista, kulttuurillista ja moraalista. Ihmisen kertomus työstään kohdistuu aina jollekin yleisölle ja työstä käytetyt käsitteet pitävät sisällään pyrkimyksiä. Jokainen haluaa tulla tunnustetuksi ihmisenä, jonka työpanoksella on yhteiskunnallista arvoa. (Wrede 2010, 57.)

  10. Erityispiirteinen, jopa poikkeava työ • Lähellä sosiaalityötä, mutta TN-työssä valta riisuttu minimiin • Erilaista kuin perinteinen auttamistyö • Annetut palvelut ainutlaatuisia, turvallinen pistäminen, korvaushoitoon pääsyä edeltävät seulat, asiakkaiden anonyymius • Asiakkaiden monimutkaiset ongelmat ja marginaalisuus • Esim. asunnottomuus, häpeä, pelko, nälkä, rikollisuus, terveys, lastensuojelun tarve, psyykkiset vaivat, päihtyneisyys • Moninaiset ongelmat ja olemisen tapa uuvuttavat ja stressaavat myös henkilökuntaa. • Moneen ongelmaan ei kerta kaikkiaan ole vastausta, haasteet auttamisessa • Käyttökulttuurin tuntemus on tärkeää, mutta toisaalta kuluttavaa

  11. Oikeutuksen vuoksi saatetaan korostaa TN tärkeää roolia, mielenkiintoista ja arvokasta työtä sekä heikompien puolustamista ja auttamista, jaksavat pioneerit • Aineiston perusteella henkilökunta on kautta linjan henkisesti kovilla • Yli puolet harkinneet työpaikan vaihtoa, ”myötätuntouupumus” ja työn ”rajattomuus” • Kertooko stressi ja uupumus pikemmin työn hallinnan vaikeudesta ja rajattomuudesta, kuin työntekijän ominaisuuksista? • Ulkopuolelta tulevat ristiriitaiset odotukset ja vaatimukset voivat myös kuormittaa. Asiakkaita ”palautetaan” TN-pisteeseen • Toisaalta TN-työ katsottiin erityisosaamiseksi ja ammatilliseksi pääomaksi • Työtä tehtiin suurella antaumuksella, inhimillisyyttä ja luottamuksellisuutta korostaen

  12. Lopuksi • Olisiko syytä määritellä, mitä haittojen vähentäminen tosiasiassa pitää sisällään, kun puhutaan terveysneuvontapisteessä annetuista palveluista? • Ovatko työn rajat kaikille selvät? • Terveysneuvontapisteet ovat vaarassa ylikuormittua, mikäli muiden (päihdehuollon) palveluiden määrää, laatua ja saavutettavuutta ei paranneta

  13. Kevyt sosiologinen lopetus • Konstruktionismin mukaan asiat ovat sellaisia, minkälaisiksi ne määritellään • Ilmiöt ja instituutiot rakentuvat vuorovaikutuksessa kielen, tiedon ja vallan kautta • Todellisuus rakentuu, konstruoituu puheessa • Huume vs. lääke, TN rikollista vs. hyväksyttyä • Miten puhutte terveysneuvonnasta? • Minkälaisia vaikutuksia sillä on? • W. I. Thomasin sosiologian peruslausuma: ”Ifmendefinesituations as real, theyarereal in theirconsequences”

  14. Kiitos! Anne Arponen 040-555 0919 anne.arponen@saunalahti.fi