slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Tutkija ja media PowerPoint Presentation
Download Presentation
Tutkija ja media

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 42

Tutkija ja media - PowerPoint PPT Presentation


  • 151 Views
  • Uploaded on

Tutkija ja media. Terttu Nurro/7.5.2010. Media tässä esityksessä:. Sanomalehdet (myös ilmaisjakelulehdet) ‏ Aikakauslehdet Nettilehdet Radio TV . Mediakenttä myllerryksessä. Uutiset luetaan yhä useammin verkosta (nopeus) ja ilmaisjakelulehdistä. Uutiskilpailu on rajua. Viihteellisyys!

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Tutkija ja media' - brice


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tutkijaja media

Terttu Nurro/7.5.2010

slide2
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Media tässä esityksessä:

Sanomalehdet (myös ilmaisjakelulehdet)‏

Aikakauslehdet

Nettilehdet

Radio

TV

slide3
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Mediakenttä myllerryksessä

  • Uutiset luetaan yhä useammin verkosta (nopeus) ja ilmaisjakelulehdistä. Uutiskilpailu on rajua. Viihteellisyys!
  • Perinteisten sanomalehtien tilaajamäärät ovat laskeneet, mutta ne ovat edelleen arvostetuin viestintäväline (Sanomalehtien liiton tutkimus 2009).
  • Aikakauslehdillä erittäin paljon lukijoita, uusia lehtiä syntyy, kilpailu kova.
  • YLEn TV menettää katsojia, uudet kaupalliset ja viihteellisemmät kanavat lisäävät katsojamääriään.
  • Suositaan lyhyitä uutisia, henkilökohtaisia kokemuksia.
  • Nettilehdissä lukijat keskustelevat uutisista (ihan kaikesta pääsee sanomaan mielipiteensä!)‏
  • Ns. sosiaalinen media (blogit, nettiyhteisöt, netin mediapalvelut yms.). Sisältö käyttäjien tuottamaa. Professori Pekka Aula: ”Sosiaalisissa medioissa organisaatioiden on lähes mahdotonta hallita itseään koskevaa keskustelua”.
slide4
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

”Tule mukaan tekemään Varttia!”

Toimittaja on menettänyt monopolinsa uutisten tekoon.

Voit lukea netissä uutisen yksikössäsi tai jopa

naapurihuoneessa tapahtuneesta onnettomuudesta tai

skandaalista ennen kuin ”virallinen” sisäinen tiedotus on

toiminut.

Kännykkäkamerat välittävät tapahtumasta kuvat, elävinä tai

stillinä, välittömästi koko maailmalle.

slide5
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Median peli

Media ei ole määräiltävissä eikä ohjailtavissa.

Mediassa yksilön ja organisaation suosio ja epäsuosio vaihtelevat ennustamattomasti.

Mediajulkisuus on mielikuvia, mutta ei välttämättä meidän mielikuviamme itsestämme.

Osmo A. Wiion viestinnän ensimmäinen laki: ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta”.

Mutta: Median kanssa voi ja pitää toimia.

slide6
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Median kanssa toimittaessa hyvä muistaa

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (1999)‏

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

1 § Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

  • Peruslähtökohtana aina julkisuus!

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460

- viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa

Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7.5.2010

66

slide7
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Onko tutkimuksesta kerrottava mediassa?

Tieteellinen julkaiseminen: julkaise tai tuhoudu.

Joukkotiedotusvälineissä esiintyminen: näy tai näivety?

Velvollisuus: koulutus ja tutkimus rahoitetaan pääosin julkisin varoin

Yliopistojen yhteiskunnallinen tehtävä. Tutkimuksessa syntyvä tieto on saatettava monin eri tavoin yhteiseen käyttöön.

slide8
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tieteenala ja tutkija myös hyötyvät julkisuudesta

Tieteenalan oikeanlaisella näkymisellä on merkitystä:

- opiskelijarekrytoinnit

- tutkijarekrytoinnit

- työn arvostus: aineellinen ja aineeton

- vaikuttaa alalle saatavaan tutkimusrahoitukseen

Yksityisen tutkijan näkymisellä on merkitystä:

- alan arvostus

- urakehitys

- tutkimusrahoitus

slide9
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Yleistä median kohtaamisesta

Pääsuositus HY:ssa: yliopiston tutkijoiden ja yksiköiden yhteydenotot mediaan työtehtäviä ja yliopiston yksikön toimintaa koskevissa asioissa on pyrittävä hoitamaan yhteisön tiedottajan kautta

Yksityishenkilönä, yksityisluontoisissa asioissa suorat yhteydenotot ovat tietenkin toivottavia (taustayhteisönä esim. mielipidekirjoituksissa ei tällöin käytetä yliopistoa)‏

Hyvä muistaa: On oltava oikeasti asiaa, uutinen, kun tiedottaa tai kutsuu toimittajan käymään (hyvä toimittaja haistaa markkinointiyrityksen)‏

slide10
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Milloin yhteys mediaan tutkimusasioissa?

Merkittävän tutkimushankkeen aloitus tai lopetus

Huomattava tutkimusrahoitus

Tutkimustulokset

Tutkijoiden saamat palkinnot

Merkittävä tieteeseen liittyvä tilaisuus

Julkisuudessa käytävään keskusteluun osallistuminen

slide11
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Väitöksestä tiedottaminen(HY)‏

Ohjeet Almassa: https://alma.helsinki.fi/doclink/160951

Koulutus väitökseen valmistautumisesta neljä kertaa vuodessa suomeksi, kaksi englanniksi.

Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7.5.2010

1111

slide12
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Mihin mediaan?

Kenelle, miksi? Eli: kenen halutaan lukevan, kuulevan, katsovan, kehen halutaan ”vaikuttaa” ja miksi.

Todella merkittävä uutinen: laajasti kaikkiin mahdollisiin.

Yhdelle lehdelle, yhdelle toimittajalle (uutisen kanssa ei voi usein tehdä näin!)‏

Kohdennettu: esim. omaa tieteenalaa lähellä olevat lehdet, TV:n ja radion tiedeohjelmat

Yleistiedelehdet

Naistenlehdet

Ammattilehdet

slide13
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Miten lähestyn mediaa?

Puhelinsoitto (juttuvinkki)‏

Tiedote

Kutsu tilaisuuteen (seminaarit, julkistamistilaisuudet yms.)‏

Oman kirjoituksen tarjoaminen julkaistavaksi (artikkeli omasta tutkimuksesta, mielipide, vastine tms.)‏

Lehdistötilaisuudet

slide14
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Uutisen läpimenoon vaikuttavat mm.:

Tärkeys: yhteiskunnallinen merkittävyys, tapahtuman näyttävyys ja yllätyksellisyys, tapahtuman seuraukset

Aiheen läheisyys median kohderyhmälle, samastumisen mahdollisuus

Epätavallisuus tai toistuvuus

Tapahtuman henkilöiden tunnettuus

Median julkaisupolitiikka

Uutisvalinta on aina median sisäistä (periaate)‏

slide15
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tiedote: mieti, kenelle, miksi

Miksi haluan tiedottaa?

Kenelle haluan tiedottaa? Kenen haluan tästä tietävän tai kenen pitää tästä tietää?

Kohderyhmä ja sille osoitettu sanoma pidettävä selkeästi mielessä, kun tiedotetta ryhdytään kirjoittamaan ja jakamaan (vaikuttaa siihen, mikä media valitaan).

On uskottava siihen, mistä tiedottaa.

slide16
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Hyvä tiedote

Mahtuu yhdelle A4:lle.

Tärkein asia sanotaan jo otsikossa ja ensimmäisessä kappaleessa.

Tutkijan yhteystiedot ja www-sivujen osoitteet selkeästi.

slide17
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tiedote

sisältää aina uutisen, tai ainakin uuden tavan tarkastella asiaa

sisältää valitulle kohderyhmälle (lukija, kuulija) tärkeän asian

kertoo asiasta olennaisimman

houkuttelee toimittajaa lähestymään tarkemmin asiaa, innostaa jutuntekoon.

Ei sisällä kirjoitusvirheitä!

slide18
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tiedotteen otsikko on erittäin tärkeä

Kauneus, valo ja kärsimys kohtaavat patristisessa tutkimuksessa

  • teologiaan perehtyneitä toimittajia on erittäin vähän
slide19

Keskeisin asia pyrittävä sanomaan jo otsikossa ja ensimmäisessä kappaleessa.

Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Geenien yhteensopimattomuus vaikuttaa kantasolusiirron onnistumiseen

Suomalais-amerikkalaisen tutkimusryhmän Nature Genetics -lehdessä

julkaistu tutkimus osoittaa, että yleisen UGRB17-geenin puuttuminen

luovuttajan perimästä lisää luuytimensiirtojen ja muiden

kantasolusiirtojen komplikaatioriskiä. Jos luovuttajalta puuttuu perimästään

UGTB17-geeni mutta siirteen vastaanottajalla se on,

käänteishyljinnän riski kasvaa merkittävästi. Tutkimustuloksesta voi olla

hyötyä esimerkiksi leukemian hoidossa.

slide20

(

(Ikään kuin vastattaisiin oletettuihin lisäkysymyksiin)‏

Joitakin vuosia sitten useat tutkimusryhmät - nyt julkaistun tutkimuksen

tehnyt suomalais-amerikkalainen ryhmä mukaan luettuna - tekivät saman

yllättävän havainnon: yksittäisen ihmisen perimästä saattaa puuttua

kokonaisia geenejä. Tällaisia toisilla ihmisillä esiintyviä ja toisilta

puuttuvia geenejä tunnetaan nyt muutamia tuhansia, eikä niiden puuttuminen

näytä vaikuttavan ihmisen elämänkaareen tai terveyteen.

Suomalais-amerikkalaisen ryhmän uusi tutkimus osoittaa, että joidenkin

geenien puuttumisella on kuitenkin merkitystä poikkeavissa tilanteissa,

kuten kantasolusiirroissa.

Kantasolusiirroissa potilaan sairas kudos - kuten leukeemiset solut -

poistetaan ja korvataan luovuttajan terveen kudoksen kantasoluilla.

Hoitoon liittyy kuitenkin komplikaatioriskejä, joista käänteishyljintä on

yksi vakavimpia. Käänteishyljinnän syynä ovat luovuttajan ja potilaan

väliset perimän erot: luovuttajan solut tunnistavat uuden isäntänsä

vieraaksi ja pyrkivät tuhoamaan potilaan omaa kudosta. Identtisten

kaksosten välisissä siirroissa ei käänteishyljintää esiinny.

On kauan tiedetty, että elimistön puolustusjärjestelmän kannalta

keskeisten ns. HLA-geenien samankaltaisuus on tärkeä edellytys elin- tai

kantasolusiirron onnistumiselle. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa

ensimmäisen kerran, että muidenkin geenien vaihtelut voivat olla

osallisena siirteen käänteishyljintäreaktioon.

Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Seuraavissa kappaleissa asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin.

slide21
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tiedotteessa asiat ovat totta. Sano suoraan!

Jos et ole aivan varma, älä käytä sanoja

maailman tai Suomen ainoa, ensimmäinen, paras, huomattavin…

Vältä liioittelua. Vältä itsestäänselvyyksiä.

Vältä mahdollisuuksiesi mukaan adjektiiveja.

Vältä vierasperäisiä sanoja.

Tiedote ei ole myyntiesite.

slide22
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Aina päiväys ja yhteystiedot

Muista päiväys.

Embargo, vapaa julkaistavaksi, julkaistavissa…

Tiedotteessa on aina oltava lisätietojen antajan ja lähettäjän yhteystiedot.

Varmista, että lisätietojen antaja on tavoitettavissa tiedotteen lähettämisen jälkeen!

slide23
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

MEDIA OTTAA YHTEYTTÄ SINUUN,

kun olet jo mediassa tuttu ”asiantuntija” (siis osaat ja tiedät)‏

kun sinä, tiedottaja tai joku muu on lähettänyt tarpeeksi mielenkiintoisen tiedotteen, juttuvinkin, kutsun tai suositellut sinua asiantuntijaksi

kun jossain vallitsee poikkeuksellinen tilanne, häiriötilanne ja tarvitaan jutun tueksi osallisen tai asiantuntijan sanaa

- jotain on sattunut omassa yksikössäsi, yleensä tällöin negatiivista

- jotain poikkeuksellista on tapahtunut yhteiskunnassa, maailmalla

slide24
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Poikkeustilanteet, häiriöt

Yksiköissä on mietittävä poikkeustilanteiden varalta jo etukäteen, kuka puhuu/vastaa medialle missäkin asiassa.

Medialle on vastattava, kun se kysyy.

Kun häiriö on päällä, on suunniteltava (tiedottajan kanssa), miten toimitaan (tiedottaminen, haastattelut, kuvaaminen jne.)‏

Vastata ei tarvitse heti; voidaan vastata esim. että otan selvää asiasta ja palata sitten asiaan mahdollisimman pian.

Jos tilanne on ryöstäytynyt kriisiksi, yliopiston viestintätoimisto/osasto yms. ottaa viestinnän hoitaakseen

slide25
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Kun olet itse tai tiedottajan kautta ottanut yhteyttä mediaan

tiedotteen lähettämisen jälkeen ole tavoitettavissa puhelimestasi vähintään pari päivää

jos haastattelusta sovitaan etukäteen, varaa aikaa ja valmistaudu haastatteluun hyvin (kiteytä sanomasi, hahmottele selkeitä, jäsenneltyjä vastauksia oletettuihin kysymyksiin). Kysymyksiä et saa etukäteen!

etsi ja sovi haastattelu- ja kuvauspaikat ja käyntikohteet etukäteen niin että otetaan huomioon median luonne (TV/printtimedia tai radio; mieti myös pukeutumista)‏

jos olet kutsunut toimittajan yksikköösi, pidä häntä myös vieraana: tarjoa edes kahvit ja pientä purtavaa.

slide26
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Kun media ottaa yhteyttä yllättäen (esim. sinua tarvitaan asiantuntijana, jotain on sattunut, jne):

Jos sinulle jää toimittajan esittäytyessä epäselväksi, kysy ystävällisesti, mikä on toimittajan kysymyksen/ haastattelun tarkoitus (julkaistaanko se vai onko se vain taustatiedoksi)‏

mihin viestintävälineeseen juttua ollaan tekemässä

missä laajemmassa juttuyhteydessä se julkaistaan (mikäli se ole kokonaan sinun haastattelusi)‏

jos olet epävarma, pyydä hieman aikaa koota tietosi

suhtaudu periaatteessa myönteisesti, mutta jos asia on kokonaan osaamisalueesi ulkopuolella, voit kieltäytyä kohteliaasti ja antaa enemmän asiasta tietävän kollegasi yhteystiedot

Keskustelu yleensä nauhoitetaan (toimittajan ei tarvitse sanoa sitä, jos et kysy).

slide27
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lehdistötilaisuus

Järjestetään, kun asia on niin paljon kysymyksiä ja yleistä mielenkiintoa herättävä, että on odotettavissa lukuisia median yhteydenottoja jopa usean päivän ajan.

Kun halutaan esitellä kiinnostavia uusia laitteita, uutta rakennusta, uusia toimintatapoja, eli kun asian ymmärtämiseksi on käytävä katsomassa paikan päällä.

Hyvin järjestetty, valmistautuneet esiintyjät.

Lehdistötilaisuus ei ole rupatteluhetki.

Kaikki lehdistötilaisuudessa sanottu on julkista.

slide28
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

HAASTATTELU

Toimittajalle tiedon hankintaa:

- uutisen, jutun taustoittaminen

- erilaisten kantojen, mielipiteitten ja näkökulmien esiin tuominen

- henkilökuva (esim. syntymäpäivähaastattelut)‏

Jos asia on kannaltasi arkaluontoinen, sovi ennen haastattelua, saako tiedon antajan nimen sanoa. Kaikki toimittajat eivät noudata.

Kaikki haastattelut lyhennetään.

slide29
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Haastattelu

Kuuntele tarkkaan kysymys ja vastaa kysymykseen.

Vältä monimutkaisia lauseita, sivistyssanoja ja ammattitermejä.

Puhu asiallisesti tavalliselle ihmiselle.

Älä intä.

Älä puhu asioista, joita et halua julkisuuteen!

Muista: toimittaja kuuntelee ja katselee (kehon kieli).

slide30
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Media julkistaa saamansa tiedon, salaisenkin

  • Täysin julkista on kaikki se:

- mitä sanot lehdistötilaisuudessa

- henkilökohtaisessa haastattelussa

- tiedotteessa

  • off the record: tiedon voi julkistaa, mutta tiedon antajaa ei,

- sovittava ennen haastattelua. (Kaikki toimittajat eivät noudata!)‏

- toimittajalla lähdesuoja: laissa säädetty oikeus salata luottamuksellinen

lähde

  • Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä

16 § Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä.

slide31
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tarkistusoikeus

Mikäli kysymyksessä ei ole suora TV- tai radiolähetys, voit halutessasi tarkistaa osuutesi jutusta (sähköpostilla tai puhelimessa esim.)‏

jos haluat tarkistaa, muista sopia siitä haastattelua tehtäessä

Muista kuitenkin: voit korjata jutusta vain asiavirheet ja omat suorat sitaattisi, jos niissä on oikeasti virhe.

Et voi puuttua jutun yleissävyyn ja rakenteeseen.

Et voi korjata otsikkoa.

Hyvin etukäteen valmistautumalla saat keskeisimmän viestisi parhaiten esiin.

slide32
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Oikaisu ja vastine

Julkisen sanan neuvosto ja journalistin ohjeet:

Oikaisulla tarkoitetaan tiedotusvälineessä julkistetun virheellisen asiatiedon

korjaamista. Virheellinen asiatieto on oikaistava. Tiedotusvälineen tulee

julkaista oikaisu heti joko oma-aloitteisesti virheellisyyden havaittuaan tai

kun tieto osoitetaan virheelliseksi.

Vastineella tarkoitetaan arvostelun tai loukkauksen kohteeksi joutuneen

oikeutta vastata julkistettuun tietoon. Selvästi tunnistettavissa olevalle

yksityiselle tai oikeushenkilölle, johon on kohdistettu asiatonta tai

perusteetonta arvostelua, tulee myöntää oikeus vastineeseen.

Kun yliopistotehtäviä hoitaessasi tarvitset näitä, ota yhteyttä tiedottajaan.

slide33
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

VAPAA JA ITSESÄÄTELEVÄ LEHDISTÖ

Journalistin ohjeet

eettiset periaatteet

kertovat hyvästä journalistisesta tavasta

sitovat vapaaehtoisesti perinteisten, vielä vakavasti otettavien tiedotusvälineiden toimittajia, mutta eivät yhä lisääntyvää skandaalinnälkäistä mediaa

Journalismin pelisäännöistä lisää:

www.journalistiliitto.fi

Julkisen sanan neuvosto

- ohjeet kanteluihin.

http://www.jsn.fi/

slide34
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Paukku: Tutkija ja toimittaja puhuvat eri kieltä

HS 23.4.2010 Media-palstalla tiedetoimittaja Timo Paukku:

Tutkija ja toimittaja puhuvat eri kieltä

  • - ”suomalaisten tieteen lukutaito on Euroopan kärkikastia”
  • - ”numeroiden lukutaito auttaisi”
  • - viittaa Tuomo Mörään, viestinnän yliopistonlehtori HY:ssä ja Erkki A. Kauhaseen, väitellyt tieteen popularisoinnista
  • - lista: tutkija vs. toimittaja: aina tukkanuottasilla

3434

slide35
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tutkija vs. toimittaja -lista

TutkijaJournalisti

syvällisyys pinnallisuus

asiat ihmiset

logiikka tarina kysymykset vastaukset

abstrakti konkreettinen

teoreettinen käytännöllinen

periaatteet tapahtumat kattavuus kiinnostava yksityiskohta

3535

slide36
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tutkija vs. toimittaja -lista, 2

Tutkija Journalisti

varovaisuus spekulointi

menetelmät tulokset

mitä on? mitä tulee?

merkitykset kiinnostavuus

kiireettömyys kiire

perustelut johtopäätös

totuus myyvyys

vakuuttavuus pinnallisuus

Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3636

slide37
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tutkija vs. toimittaja -lista, 3

Tutkija Journalisti

pitkiä lauseita lyhyitä lauseita

vierassanat arkikieli

varauksia ei varauksia

raskas kevyt

kärsivällisyys kärsimättömyys

valmis kun tavoite saavutettu dead line

yksityiskohdat yleispiirteet

paras argumentti puhujan asema

3737

slide38
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Tutkija vs. toimittaja -lista, 4

TutkijaJournalisti

kohde: tiedeyhteisö kohde: suuri yleisö

3838

slide39
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Sanottua, Hesarissa 23.4.

Tutkijat journalisteista:

Journalisti ovat asiantuntemattomia. Media painottaa ”vääriä” asioita”. Media on sensaationhakuinen.

Vähemmistössä olevat tutkijat ja aktivistit pannaan samalle viivalle vakavien tutkijoiden kanssa. Media kertoo tutkimuksesta vain lopputuloksen.

3939

slide40
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Sanottua, Hesarissa 23.4., 2

Journalistit tutkijoista:

Tutkijat ovat kapea-alaisia. Tutkijat esittävät asiansa epäselvästi. Tutkijat eivät ymmärrä, että journalismia tehdään suurelle yleisölle eikä tutkijoiden kollegoille. Tutkijat eivät ymmärrä, ettei journalismin tehtävä ole markkinoida tuloksia. Tutkijat ovat liian varovaisia. Tutkijat eivät ymmärrä median aikatauluja.

Lähteitä: Matti Wiberg, Turun yliopisto; Journalisti; Tuomo Mörä, HY, sosiaalitieteiden laitos

4040

slide41
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Mörä: Tutkija ymmärtää media tarpeet

HS yleisönosasto 24.4.2010, yliopistonlehtori Tuomo Mörä, HY: Tutkija ymmärtää media tarpeet

”Tuoreiden tutkimusten perusteella todellisuus ei ole näin mustavalkoinen. Entistä useammin toimittaja kohtaa tutkijan, joka suhtautuu mediajulkisuuteen luontevasti ja ammattimaisesti. Tutkija ymmärtää media tarpeet, ja yhteistyö toimittajan kanssa on sujuvaa. …merkkejä jopa päinvastaisesta ongelmasta. Toimittajien ja tutkijoiden väliset suhteet saattavat olla turhankin hyvät.”

4141

slide42
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Mörä: Tutkija ymmärtää media tarpeet,2

… riskinä on se, että taitavan pr:n ja toimittajien kiireen vuoksi tutkimustuloksiin suhtaudutaan mediassa liian kritiikittömästi.”

4242