1 / 31

Johdatus etiikkaan

Kurssista. Kurssi: periodi I, ti 114-16 ja to 14-18, S20A aud. 107. Ei luentoa 20.9. ja 9.10!Viimeinen luento 11.10.tentti 16.10 14-16 S20A aud. 107, uusinta 6.11. 14-16 S20D Sali 2, toinen uusinta k?yt.fil. r?stitentiss?Ilmoittautuminen webOodi ? kiitos!. Oheislukemisto kopioitavissa Philosophi

beulah
Download Presentation

Johdatus etiikkaan

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Johdatus etiikkaan Luento 7

    2. Kurssista Kurssi: periodi I, ti 114-16 ja to 14-18, S20A aud. 107. Ei luentoa 20.9. ja 9.10! Viimeinen luento 11.10. tentti 16.10 14-16 S20A aud. 107, uusinta 6.11. 14-16 S20D Sali 2, toinen uusinta käyt.fil. rästitentissä Ilmoittautuminen webOodi – kiitos!

    3. Oheislukemisto kopioitavissa Philosophicassa Juha Sihvola: "Aristoteles, emootiot ja rakkaus". Teoksessa Hyvän elämän politiikka. Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan, Tutkijaliitto, Helsinki 1994, 201-220. Petter Korkman: "Moderni moraali ja ihminen". Teoksessa Filosofian historian kehityslinjoja, toim. Petter Korkman ja Mikko Yrjönsuuri, Gaudeamus, Tampere 1998, 238-264. Matti Häyry: "Mitä on soveltava etiikka", Ajatus, Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja 44, 1987, 162-175.

    4. Luentoprujut Löytyvät verkosta:

    5. Konsekventalismi Eettinen egoismi ja utilitarismi Konsekventalismi = seurausetiikka Tekojen moraalisen arvon määrittävät niiden seuraukset. Teko on moraalisesti oikein, jos seurauksista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Vrt. arkiset oikeutukset.

    6. Konsekventalismi Hyötyä tai haittaa kenelle? toimijalle itselleen = eettinen egoismi kaikille ihmisille = utilitarismi eettisen altruismin mahdollisuus?

    7. Eettinen egoismi Eettisen egoistin mukaan joko ihmisen tulee toimia siten, että edistää omaa etuaan, tai ainakin jokaisella on oikeus tavoitella omaa etuaan

    8. Eettinen egoismi Taustalla järjestäen usko psykologiseen egoismiin (siis usko, että ihminen on itsekäs olento, esim. ”mielihyväperiaate ohjaa ihmisen toimintaa). Oliko Hobbes psykologinen egoisti?

    9. Eettinen egoismi Rikotaanko Humen lakia? Ei välttämättä. Onko ihminen egoisti?

    10. Eettinen egoismi Huom. kaikkien motiivien määrittäminen egoistisiksi hämärtää jaottelun egoismiin ja altruismiin . 1. ongelma: Ilman faktuaalisen egoismin oletusta suuri osa eettisen egoismin vakuuttavuudesta katoaa.

    11. Eettinen egoismi 2. ongelma: moraalin universaalisuuden oletus onko sisäisesti ristiriitainen kanta? Vai eikö ehkä ole aito eettinen teoria (vrt. myös hyve-etiikka). näkymättömän käden ajatus ratkaisuna?

    12. Utilitarismi Periaate: Teko on oikein, jos ja vain jos se tuottaa yhtä paljon hyviä seurauksia (”utiliteettiä”/hyötyä) kaikille niille ihmisille, joihin se vaikuttaa, kuin mitä jokin vaihtoehtoinen teko tuottaisi. (Cambridge Dictionary of Philosophy)

    13. Utilitarismi Periaate sisältää lähtökohdat, joiden mukaan: teon moraalinen arvo riippuu niiden seurauksista (konsekventalismi) tekojen seurauksia arvioitaessa otetaan huomioon kaikki ihmiset (erottaa egoismista). (Häyry)

    14. Utilitarismi Intuitiivinen hyväksyttävyys?

    15. Utilitarismi Klassinen utilitarismi: Jeremy Bentham (1748-1832) Lainsäädäntötausta Pyrkimys vaikuttaa konkreettisiin yhteiskunnallisiin asioihin

    16. Utilitarismi An Introduction to the Principles of Morals and Legistlation, 1789. Tarkoitus toimia pohjana Englannin uudelle laille. Kaikki oikeusjärjestelmän osat (lait, asetukset, oikeudenkäyntiprosessi ja rangaistukset) utilitarismin periaatteen mukaiseksi.

    17. Utilitarismi Periaate: The greatest happiness for the greatest number of people.

    18. Utilitarismi Lähtökohtana psykologinen hedonismi: nautinnon hakeminen ja tuskan välttäminen ohjaavat ihmistä ja näin pitääkin olla (vrt. Humen laki) Esim. lainsäädännön tähdättävä nautinnon maksimointiin. nautintoja esim. haistamisen, tuntemisen, omaisuuden saamisen nautinto, nautinto tiedosta, että muut ovat hyväntahtoisia sinua kohtaan, nautinto rakkaiden nautinnon havaitsemisesta, jne.

    19. Utilitarismi Hedonistinen kalkyyli: lasketaan yhteen kunkin teon aiheuttamat mielihyvät ja tuskat. kaikki lasketaan laadullisesti samanarvoisiksi. otetaan huomioon kesto, intensiteetti, ajallinen etäisyys, varmuus. kaikkien niiden osalta, joita teko koskee

    20. Utilitarismi Vaikka tulokset voivat olla vain ylimalkaisia, toimii hyvänä perustana esim. oikeudellisten rangaistusten teorialle. vrt. retributismi tai ”hoitomalli”

    21. Utilitarismi John Stuart Mill (1806-1873) liberalisti, utilitaristi, yhteiskuntauudistaja Halusi korjata Benthamin teoriaa 1) ottamalla huomioon mielihyvien laadulliset erot 2) korostamalla yksilön oikeuksia

    22. Utilitarismi 1) ylemmät ja alemmat nautinnot: ” On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys. Jos typerys tai sika ovat tästä asiasta eri mieltä, se johtuu siitä, että he tuntevat asiasta vain oman puolensa, kun taas vertailun toinen osapuoli tuntee molemmat puolet.” (Utilitarismi, s. 21)

    23. Utilitarismi 2) yksilön oikeudet: ”Ainoa pakon oikeutus sivistyneen yhteisön jäsentä kohtaan vastoin hänen omaa tahtoaan on muille ihmisille aiheutuvan haitan estäminen. Hänen oma hyvänsä, sen paremmin fyysinen kuin moraalinenkaan, ei riitä pakon perusteeksi”

    24. Utilitarismi Perusteluja utiliteettiperiaatteelle (josta samaa mieltä Benthamin kanssa) ihmiset etsivät aina nautintoa koska kaikki etsivät nautintoa, yleinen hyvinvointi on kaikkien edun mukaista

    25. Utilitarismi Henry Sidgwick (1838-1900) Kysyy: mikä hyvin perusteltu etiikan teoria sopii parhaiten yhteen arkipäivän intuitioidemme kanssa?

    26. Utilitarismi Arjen etiikan metodit: 1) intuitionismi: näemme suoraan, mikä on oikein ja väärin 2) eettinen egoismi: jokainen ajakoon omaa etuaan 3) utilitarismi: pitää tuottaa mahdollisimman paljon hyvää

    27. Utilitarismi rationaalisesti voidaan puolustaa utilitarismia, koska perustuu tiettyihin intuitiivisesti hyväksyttyihin aksioomiin (utilitarismi + intuitionismi) mikä on hyvää yhdessä tapauksessa, pitää olla sitä myös toisessa samankaltaisessa tapauksessa. meidän tulee tähdätä yleiseen hyvään, ei vain johonkin osittaiseen hyvään.

    28. Utilitarismi Utilitarismin eri muodot: 1) Klassinen utilitarismi - Bentham - ei erotella eritasoisia hyviä 2) liberaaliutilitarismi - J.S. Mill - myös mielihyvien laadulla merkitystä - yksilön autonomian merkitys

    29. Utilitarismi 3) Aktiutilitarismi (sis. klassinen utilitarismi + liberaaliutilitarismi) - arvioidaan jokainen teko erikseen 4) Sääntöutilitarismi - etsitään yleisiä sääntöjä ja periaatteita, joiden avulla saavutetaan paras lopputulos

    30. 5) Ideaalinen utilitarismi - G. E. Moore - edistettäviä ideaaleja esim. kauneus, kanssakäyminen ystävien kanssa. 6) Preferenssiutilitarismi - Hare - moraaliperiaatteiden tulee pyrkiä toteuttamaan yksilöiden preferenssejä. Lähdetään liikkeelle ihmisten haluista.

    31. Utilitarismi Utilitarismin ongelmia: ”Utiliteetin” käsite: Mitä se on? Miten sitä mitataan? Miten verrata tulevia asioita ja tietää kaikki relevantit seuraukset? Klassisen utilitarismin ongelma: yksilön uhraaminen. Missä raja?

More Related