1 / 16

TER.113/ Raili Välimaa, syksy 2004 Kurssipalaute opiskelijoilta Palaute käsitekartoista

TER.113/ Raili Välimaa, syksy 2004 Kurssipalaute opiskelijoilta Palaute käsitekartoista HUOM! tähän tulee myöhemmin myös muutama esimerkki käsitekartoista. Esimerkkejä ja yhteenvetoa kurssipalautteen kysymyksistä Mitä opit? Käsitekartan hyödyllisyys menetelmänä?

asha
Download Presentation

TER.113/ Raili Välimaa, syksy 2004 Kurssipalaute opiskelijoilta Palaute käsitekartoista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. TER.113/ Raili Välimaa, syksy 2004 • Kurssipalaute opiskelijoilta • Palaute käsitekartoista • HUOM! tähän tulee myöhemmin myös muutama esimerkki käsitekartoista Esimerkkejä ja yhteenvetoa kurssipalautteen kysymyksistä Mitä opit? Käsitekartan hyödyllisyys menetelmänä? Kertauksena vielä kurssin tavoite: Luentojen tavoitteena on tutustua terveyden edistämisen peruskäsitteistöön ja tarkastella terveyden edistämisen käytäntöjä eri toimintaympäristöissä, kuten koulussa ja urheiluseurassa. Lisäksi tarkastellaan lasten ja nuorten terveyskäsityksiä, eri väestöryhmien terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä nuorten koettua terveyttä ja terveyskäyttäytymistä kansainvälisesti.

  2. MITÄ OPIT? hahmottamaan terveyden edistämisen laajana kokonaisuutena sekä miettimään asioita erityisesti nuorten näkökulmasta asiat olivat tuttuja, ei paljonkaan uutta terveys on räjähtävä käsite, varsinkin kehitysmaissa, Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa uutena ja mielenkiintoisena koin suomalaisten nuorten omat kokemukset terveydestään terveyskäsitysten subjektivisuus oli mielestäni tärkein oppimani asia opin löytämään eri asioiden yhteyksiä ja ymmärtämään terveyttä laajempana kokonaisuutena urheiluseura ja koulu terveyden edistämisen ympäristöinä olivat avartavia aihealueita OPISKELIJOIDEN PALAUTETTA

  3. yhteenveto kysymyksestä Mitä opit • opiskelijat kurssille tulevat hyvin erilaisista taustoista, osalle aihealue on tutumpi kuin toisille • tämän ns. johdantoluennon tavoite tutustuttaa opiskelijat erityisesti nuorten terveyden ymmärtämiseen ja heitä koskeviin terveyskysymyksiin tuli esille monissa palautteissa myönteisesti • lisää olisi haluttu esim. nuorten seksuaaliterveydestä ja siitä, miten kauneusihanteesta on tullut nuorille terveysihanne, myös terveysopetuksen toteuttamisesta kouluissa kaivattiin tietoja ja vinkkejä. Terveysopetus on kuitenkin alue, jota käsitellään pääsoin muilla kursseilla perus- ja aineopinnoissa.

  4. KÄSITEKARTOISTA Oli hyödyllinen menetelmä, saattaa tulla muistiinpanotavaksi muillakin kursseilla, siinä voi yhdistää omaa ja luennoitsijan ajattelua toimi kokonaisuuksien ja niiden välisten yhteyksien hahmottamisessa pisti ajattelemaan ja kokoamaan opittuja tietoja. Työläs tehdä! opintoviikkomäärään nähden turhan työläs haastava menetelmä, mutta suoritustavan kautta opin menetelmästä ja aiheesta paljon, sain kokonaiskuvan ja karttoja on mahdollista hyödyntää myös tulevaisuudessa koin luennot pirstaleisina, punainen lanka oli kadoksissa, käsitekartat olivat parhain keino yrittää luoda kokonaisuutta luennot olisi voinut koota 1-2 karttaa, silloin opiskelija olisi joutunut miettimään vielä enemmän asioiden välisiä yhteyksiä nuolien vetäminen ja sanojen hakeminen oli välillä väkinäistä aluksi todella työlästä ja hankalaa, helpottui loppua kohden ja käsitellyt asiat jäsentyivät parin kanssa tehdessä tuli todella paneuduttua ja pohdittua asioita, joten se antoi itselle paljon enemmän kuin tenttiin lukeminen

  5. KÄSITEKARTOISTA huomasi, miten epäloogisesti asiat luennoilla etenivät aluksi tuntui mahdottomalta, mutta avasikin uusia näkökulmia ja asiayhteyksiä, mutta paljon työtä käsitekartat olisi voinut käydä läpi yhdessä ryhmissä luentotentti olisi ollut parempi selkeytti omaa ajattelua turhauttava, mutta ajatuksia herättävä tapa hyvä, että joutui miettimään asioita kokonaisuuksina näiden luentojen muoto/sisältö oli sellainen, että käsitekartta oli ihan hyvä menetelmä tenttiluku on usein ulkolukua, nyt joutui miettimään enemmän, harmi, että jouduin tekemään kartat yksin, olisi ollut mielenkiintoisempaa vertailla ajatuksia muiden kanssa työläs, turhauttava, kohtuuton, ei tukenut tapaani ajatella selkeytti omaa ajattelua…hyödyllinen

  6. Yhteenvetoa käsitekartoista • Suurin osa käsitekartoista oli todella käsitekarttoja, joissa oli mietitty asioiden välisiä yhteyksiä ja myös syy-seuraussuhteita silloin kun se oli mahdollista • Osa oli miellekarttoja, joista useimmissa oli kyllä ansiokkaasti rakennettu asioista suurempia kokonaisuuksia ja yhdistetty niitä asianmukaisesti • Osassa karttoja oli valtavasti materiaalia, asioiden tiivistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi oli jäänyt tekemättä

  7. Yhteenvetoa käsitekartoista • täydennystä olen pyytänyt silloin, jos kartta on hyvin niukka eikä asioiden välisiä yhteyksiä ole juurikaan mietitty • täydennyksen syynä voi myös olla karttojen määrä: osa ei ole ottanut huomioon sitä ettei ole tenttinyt kirjaa Puuronen & Välimaa Nuori ruumis • Osa oli toisaalta tehnyt turhan monta karttaa, kirjan jo tenttineidenhän ei olisi tarvinnut tehdä joka luennosta omaa karttaansa – mutta toivottavasti tekeminen antoi uusia ajatuksia ja mukavaa pohdittavaa

  8. Yhteenvetoa käsitekarttamenetelmästä • Ihmiset ovat erilaisia: osa piti menetelmää onnistuneena ja heidän omaa oppimistaan tukevana ja ajatteluaan kehittävänä, osalle karttojen teko oli lähes pelkästään turhauttavaa ja työlästä puuhaa, joka olisi mieluummin korvattu tentillä, oppimispäiväkirjalla tms. • Teidän palautteenne on tärkeää: jatkossa mietin karttojen määrää ja ohjeistusta tarkemmin, karttoja on myös syytä käsitellä opiskelijoiden kanssa esim. pienemmissä ryhmissä ennen kurssin loppua, jotta kaikki saisivat aitoa palautetta omasta ajattelustaan ja asiakokonaisuuksien hahmottamisesta. Samalla se toimisi hyvänä palautteena luentojen kehittämiselle. • Kiitos palautteestanne ja luentokeskusteluista. Hyvää jatkoa!

  9. Tule hakemaan ohjeet suorituksesi täydentämiseksi kurssin vetäjältä, voit myös soittaa (260 2194) tai lähettää sähköpostia (raili.valimaa@sport.jyu.fi). Jos haluat palautetta työstäsi tai haluat käsitekarttasi takaisin, niin tervetuloa L-328. OHESSA MUUTAMA ESIMERKKI KÄSITEKARTOISTA,

  10. luento 1 turvallisuus, esim. tapaturmat työympäristö, asuinolot, ympäristöriskit resurssit - yhteiskunta terveysvakuutukset sosiaaliturva palveluiden käyttö lääkkeiden käyttö kustannukset terveyttä edistävä toiminta, sairauksien ehkäisy liikunta tupakointi alkoholi ja päihteet ravitsemus seksuaaliterveys uni ja lepo -sukupuoli -ikä -elinajan odote -kuolleisuus -terveenä elettävät vuodet -sairastavuus/ sairastuvuus -toimintakyky -elämänlaatu + subjektiiviset mittarit, omat kokemukset esim. itsearvioitu terveys määrit- tävät osa-alueita esim. elämäntavat elinolot osa-alueita terveyden- tila terveyden suojelu/ palvelut indikaattorit demograafiset ja sosiaaliset tekijät väestöryhmien terveys koulutus, tulot, sp- ja ikäjakauma siviilisääty, perheellisyys, työllisyys, kulttuuri määrittää käsitys muodostuu uhkaa terveyden rakentuminen tiedonlähteitä teorianmuodostus • Suomen aikuisväestö • AVTK, KTL, työterveyslaitos, Kela • tutkimuslaitokset, esim. työterveyslaitos, yliopistot • kansainväliset vertailut • lasten ja nuorten terveystutkimukset Dahlgren: perimä, sp, ikä, elinolot, elintavat, yhteiskunnan rakenteelliset muutokset, ”vastustuskyky” Suurimmat terveysongelmat krooniset sairaudet: dm, sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveys, lihavuus, tules, päihteet, ikärakenteen muutos länsimaat, kehitysmaat saman- laistuvat suuri haaste (esim. WHO), koska resurssit hoitaa ongelmia ovat hyvin erilaiset

  11. Luento 1 Rahoitus Koulutus vastaa rahoittaa Terveysuhkat Koostumus vaihtelee ajan mukaan haasteena Turvallisuus Maantieteellinen sijainti Sukupuoli Viihtyvyys Koulutus Sosiaaliset suhteet Perimä Päihteet Tupakka Elämänlaatu Kansainvälisyys Elintavat ja tottumukset Liikunta Parantaa Ravinto Ehkäisee Seksuaali- käyttäytyminen Valistaa Tutkii Uskonto Asenne

  12. Kasvatus Tieto Antaa Päihteet Lepo Opettaa Kasvatus Yhteistyö Osa- vastuu Suoritus- paineet Kasvatus Antaa Yhteistyö Lähtökohta terveydelle Voittaminen ensisijaista Luento 2

  13. luento 3 lasten ja nuorten terveys vaikuttaa • terveyskäsitys • ikä ja sukupuoli • kulttuuri, eim. • perheen tavat • kokemukset • opetus, th-palvelut kasvu- ja elinympä- ristö kytkeytyy koostuu mm. terveys käsitykseen terveyden ulottuvuudet esim. mielent. koti vanhem- muus oma käsitys yht.kunta koulu vuorovaik ympäristö turvallisuus itsensä toteutt mielekkyys teoria F P E sos. tuki koostuu H S mieliala myönt. tunteet ihmis- suhteet koulun- käynti haasteita terveystiedon opetukseen v u o r o v a i k u t u s rakentavat asiantuntemusta yhteistä asioiden tutkimista edellyttää hyvinvointia kohtaamista vuorovaikutusta oppilaslähtöisyyttä arjen tuntemusta

  14. Luento 3 Ystävät Harrastukset Koulu Tavat ja tottumukset Kasvatus Tieto Arvot Ystävyyssuhteet ja perheen tuki tärkeää Terveys on tärkeä asia Allergia Pääkipu Psyykkinen hyvinvointi Lepo Hygienia Päihteettömyys Epävarma tieto Varma tieto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Tiedon tarve kasvaa Luokka-aste Tiedon määrä kasvaa

  15. aiheet *ruoka *uni, lepo *hygienia *itsestä huolehtimine *päihteet Äseksi avoidant – arat aiheet reactive - saarnaaminen opportunistic - vanhempi ei tiedä child-initiated – lapsi kysyy mutually interactive – hyvä kuuntelija tavat vanhempien keskustelutaidot on sidoksissa yhteisyyssuhteet raken- tuu itsearvioitu terveys itsensä toteuttaminen ympäristön olosuhteet, joita resurssit määrittävät nuorten terveys / hyvinvointi käsitys muodostuu esim. teoria ja käytännön tutkimustieto muokkaavat käsitystä monioireilu trendi: yleistyy käsitys muodostuu esim. oireilu WHO 2002, 15v ≥ 2 oiretta/vko Suomi pojat 18 %, tytöt 26 % WHO ka:t pojat 25,6 tytöt 43,5 alkoholinkäyttö päänsärky, 15v WHO 2002 viikoittain Suomi pojat 9 % tytöt 26 % WHO ka:t pojat 11 % tytöt 25 % niska-hartiasärky nouseva trendi kulttuurisesti määrittyy kytkeytyy tosihumala sp erot pienet elämäntapaan, erityisesti liikuntaan ja passiivisuuteen, koulun työoloihin, unen riittävyyteen tupakointi trendisuunta tytöt polttavat yleisemmin kuin pojat mm. terveydenhuollon kus- tannukset tulevaiuudessa, syöpäsairastavuus erityisesti merkitys luento 4

  16. Harrastukset Perhe ja ystävät Terveelliset elämäntavat sidoksissa Tieto Sukupuoli Ehkäisevä toiminta kuuluu vaikuttaa vaikuttaa kustantaa Väestön rakenne, eri ikäryhmät Terveyden- huolto vaikuttaa Ympäristö hoidetaan osana Sukupuoli Yhteenveto kaikki luennot Kulttuuri

More Related