1 / 33

Hyötyjä ja iloa kasviksista!

Hyötyjä ja iloa kasviksista!. Miksi kasviksia?. Kasvikset =vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät Suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja .

amir-clark
Download Presentation

Hyötyjä ja iloa kasviksista!

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hyötyjä ja iloa kasviksista!

  2. Miksi kasviksia? • Kasvikset =vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät • Suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja. • Aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen • Vähän energiaa ja merkityksettömiä määriä rasvaa • Ei kolesterolia

  3. Runsas kasvisten käyttö • Auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa • Alentaa verenpainetta • Helpottaa painonhallintaa • Vähentää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen • Helpottaa veren kolesterolitason normaalina pitämistä • Auttaa suoliston toimintaa pysymään hyvänä • Vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin • Parantaa elimistön puolustuskykyä

  4. c Tekijän nimi

  5. Paljonko kasviksia käytetään? • Kasvistase 2008: • Perunaa noin 58,4 kg henkeä kohti • Juureksia 11,2 kg, joista porkkanaa noin 8,5 kg • Ravintotase 2009: • Tuoreitakasviksia 59,1 kg henkeä kohti. Juureksista suosituimpia porkkanat, vihanneksista tomaatit • Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus 71,4 kg henkeä kohti • Ravintotase 2010: • Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus 68,3 kg henkeä kohti

  6. Suosituimpien tuoreiden kasvisten käyttö Suomessa kg/hlö vuonna 2008 (Kasvistase 2008).

  7. Kasvisten kulutusmuutokset vuodesta 2003–2009. Sisältää sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet. (Kotimaiset Kasvikset ry, Kasvistase)

  8. Puoli kiloa päivässä? • Itämeren ruokavalion ja suomalaisten ravitsemussuositusten sekä kestävän kehityksen mukaisen elintarvikkeiden kulutuksen toteutuminen on hidastunut • Kasvisten kulutus 68,3 kg vuonna 2010, laskenut 3 kg vuodesta 2009 (Ravintotase 2010) • Lihankulutus 76,2 kg vuonna 2010, noussut 2,3 kg vuodesta 2009 (Lihatiedotus 2010)

  9. Analysoidut tuotteet β-karoteeni α-tokoferoli Porkkanaraaste • "lähtö" porkkana, tuore • lähiraaste, tuore • keittiössä raastettu Keitetty porkkanakuutio • porkkana , itse kuutioitu, höyry • tuorekuutio, lähi, höyrypakastekuutio, ulkomainen, höyry • vakuumikuutio, kypsä, lähi K E-vitamiini Mg Ca

  10. Analysoidut tuotteet C-vitamiini Peruna • lähi, kuorimaton, höyrykeitto • lähi, kuorittu, höyrykeitto • vakuumi, kuorittu, kypsä, 1 kk • luomu, kuorimaton, höyrykeitto • lähi, kuorineen, höyrykeitto Tiamiini Ca K

  11. Peruna • C-vitamiinin saanti perunasta oli miehillä noin 20 % ja naisilla noin 10 % (Ravitsemuskertomus 2000) • C-vitamiinin saanti perunasta miehillä 6 % suositellusta päivittäisestä saannista, naisilla hieman vähemmän (Finravinto 2007) • Sisältää melko vähän energiaa, vaikuttaa ruuanvalmistustapa! • Peruna täydentää erinomaisesti lakto-ovovegetaarista ruokavaliota • Sisältää melko vähän proteiinia, mutta sisältää aminohapoista lysiiniä ja tryptofaania, jolloin peruna yhdessä maidon tai kananmunan kanssa muodostaa hyvälaatuista proteiinia

  12. Ravintosisältö eri tavoin kypsennetyille perunoille/100 g Lähde: Food Today 2010 c Tekijän nimi

  13. Käsittelyn vaikutus C –vitamiinimäärään • Herkimmin tuhoutuvia vitamiineja • 8–9 kuukauden mittainen varastointi vähensi perunoiden C -vitamiinin määrää 30:stä kahdeksaan milligrammaan • Kolmen kuukauden säilytys +5 °C vähensi C-vitamiinin määrää 35 % • Tunnin säilyttäminen 55–60 asteen lämpötilassa, vähentää C- vitamiinipitoisuutta 10 % • Cook -chill -menetelmää käytettäessä oli C-vitamiinihäviö perunoilla jopa 76 %

  14. Käsittelyn vaikutus C –vitamiinimäärään • Liukenemalla tapahtuvaa hävikkiä lisää hapelle ja lämmölle kosketuksessa olevan pinnan määrä • Ryöppäys vähentää perunoiden C-vitamiinia 25 % • Perunoiden keitinveteen on liuennut 30–75 % C -vitamiinista • Juuresten keittämisessä C -vitamiinitappio on vaihdellut 15–25 % välillä • C-vitamiini- ja kivennäisainetappioita voidaan vähentää keittämällä tuotteet hyvin vähässä vesimäärässä

  15. Syyskuussa ja maaliskuussa analysoitujen perunanäytteiden C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  16. C –vitamiinitappion syitä • Keitetyn parsakaalin säilyttäminen +60 °C lämpötilassa 10, 20 ja 30 minuuttia, vähensi vastaavasti C-vitamiinin määrää 16 %, 27 % ja 39 % • Sous-vide -menetelmillä kypsennettyjen kasvisten ravintoaineet olivat säilyneet paremmin kuin vedessä kypsennettäessä, mutta lämpösäilytyksen aikana tapahtui ravintoaineiden hävikkiä • Tuoreissa tai pakastetuissa tuotteissa ei havaittu eroa A-, D- ja E -vitamiinien määrässä • Syyksi arveltiin, että pakastetut kasvikset on käsitelty tuoreena heti sadonkorjuun jälkeen, jolloin vältetään pitkän säilytysajan aiheuttamat ravintoainetappiot

  17. C –vitamiinitappion syitä kasviksissa • Vedessä keitetyissä porkkanoissa C-vitamiinihäviö ollut noin 9 % ja höyrykeitossa 38 % • Höyrykeitossa suuremman C -vitamiinihävikin syynä on korkeampi lämpötila kuin vedessä keitettäessä • Kun kasvikset laitettiin kiehuvaan veteen, oli vitamiinitappio 37,8 % • Kun kasvikset laitettiin kylmään veteen, oli vitamiinitappio 53,3 %

  18. Karotenoidit • Karotenoidit ovat A -vitamiinin esiasteita ja antioksidantteja • Karotenoideja ovat mm. alfa- ja beetakaroteeni sekä lykopeeni • Beetakaroteenia on oransseissa, keltaisissa ja vihreissä kasviksissa; porkkana, ruusunmarja, lehtikaali, lehtiselleri • Lykopeenin lähteenä tomaatti on paras (tuore tomaatti 3000 μg/100 g, ketsuppi 9900–17000 μg/100 g) • Lykopeeni on paremmin elimistön käytettävissä tomaattipyreestä kuin raaoista tomaateista

  19. Beetakaroteenia porkkanasta • Beetakaroteenin ja retinolin hävikkiä syntyy ruoanvalmistuksessa sekä pitkässä säilytyksessä ilman, valon ja lämmön vaikutuksesta • Keittäminen vedessä vähentää beetakaroteenipitoisuutta noin 14 %, höyrykeitto noin 20 % ja painekeitto vedessä 25 %

  20. Analysoitujen porkkananäytteiden beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  21. Beetakaroteenin hyväksikäytettävyys • Kypsien kasvisten syöminen nostaa plasman beetakaroteenipitoisuutta enemmän kuin raakojen kasvisten syöminen • Prosessointi, kuten mekaaninen tai lämpökäsittely lisäävät karotenoidien imeytymistä ja hyväksikäytettävyyttä kasviksista • Beetakaroteeni on paremmin elimistön käytettävissä kypsennetyistä kuin raaoista porkkanoista • Aterian sisältämä rasva, niinkin pieni määrä kuin 3–5 g/ateria, parantaa karotenoidien hyväksikäytettävyyttä elimistössä

  22. Kivennäisaineiden hävikki • Kivennäisaineet eivät tuhoudu valon, lämmön tai hapen vaikutuksesta • Tuhoutuvat liukenemalla veteen tai fyysisesti erottumalla

  23. Alfatokoferoli eli E -vitamiini • Ruoanvalmistuksessa E-vitamiini ei liukene veteen eikä kärsi lämmöstä • Tuhoutuu hapen ja valon vaikutuksesta

  24. Tiamiinitappiot ja ruuanvalmistus • Tiamiinin tuhoutumista tapahtuu yli +120 °C lämpötiloissa ja emäksisessä ympäristössä • Saadaan eniten sianlihasta • Koska tiamiini on vesiliukoinen, vaikuttaa esim. ruhon osan vesipitoisuus sen häviämiseen ruoanvalmistuksessa • Mikäli nestettä irtoaa lihasta ruoanvalmistuksen aikana, vähenee samalla tiamiinin määrä • Rasvapitoisuus parantaa tiamiinin pysyvyyttä ruoanvalmistuksessa • On arvioitu, että noin 20–50 % tiamiinista häviää ruoanvalmistuksen ja ruoan uudelleen lämmityksen vuoksi

  25. Haittaako hiilihydraatti ja energia?

  26. Ajattelemisen aihetta 1/6 • Lautaslaatuselvityksen analyysit antoivat viitteitä siitä, että ruokavalion koostumus saattaa olla hyvinkin erilainen kuin ravintolaskentaohjelmien perusteella näyttää • Elintarvikekoostumustietokantoja pidetään luotettavina ja niiden perusteella arvioidaan valmistetun ruoan ravitsemuksellista laatua, koska muuta tietoa ei ole käytettävissä • Mikä merkitys on ravitsemussuosituksilla, jos niiden seurantaan joudutaan käyttämään virheellisiä tietoja? • Ruokavalion laatua ja määrää arvioitaessa olisi hyvä muistaa, että kouluaterian tulee kattaa vain noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta

  27. Ajattelemisen aihetta 2/6 • Riisi ja pasta kannattaa korvata energialisäkkeenä kotimaisella perunalla, koska peruna on, erityisesti syyskaudella, merkittävämpi C-vitamiinin lähde kuin ravintolaskentaohjelmat näyttävät • Porkkanasoseen lisäys parantaa esim. kalamassojen väriä sekä ravintoarvoa • Kirjallisuuden mukaan ravintoaineet ovat paremmin elimistön käytettävissä kypsennetyistä kuin raaoista porkkanoista

  28. Ajattelemisen aihetta 3/6 • Rasvaliukoiset vitamiinit, kuten A- ja E-vitamiini säilyvät paremmin ja ne saattavat jopa imeytyä paremmin elimistöön käsittelyn jäljiltä • Porkkana on merkittävä beetakaroteenin lähde • Ravintolaskentaohjelmiin olisi saatava tarkempia tietoja porkkanan sisältämästä beetakaroteenin määrästä kuin mitä niissä on tällä hetkellä

  29. Ajattelemisen aihetta 4/6 • Kaikenlaisten juuresten käytön lisäämisellä voitaisiin vähentää ruokalajien sisältämää lihamäärää, mikä pienentää aterioiden ympäristökuormaa • Kestävän ruokalistan suunnittelussa huomioidaan kotimaisten kasvisten, marjojen, hedelmien, sienten, villivihannesten, kalojen ja riistan sesongin aikainen käyttö • Perunoiden pelkkä peseminen kuormittaa vähemmän ympäristöä • Perunoiden tarjoaminen ja syöminen kuorineen voisikin olla askel kohti ympäristövastuullisuutta

  30. Ajattelemisen aihetta 5/6 • Pakastettujen ulkomaisten kasvisten sijaan suositaan kylmävarastossa pitkälle kevääseen säilyviä perunoita ja juureksia • Vaikka pakastaminen tuotantoalueella heti sadonkorjuun jälkeen säilyttää esim. porkkanan β -karoteeniarvon korkealla, olisi ympäristön kannalta suositeltavampaa porkkanoiden tarjoaminen vähemmän prosessoituna • Pakastevihannesten etuna on pitkä säilyvyysaika, jolloin kesäkauden vihanneksia voidaan nauttia koko vuoden • Ympäristön kannalta suositeltavaa on lähialueella tuotettujen porkkanoiden kylmävarastointi ja raakojen porkkanoiden tarjoaminen vähemmän prosessoituna

  31. Ajattelemisen aihetta 6/6 • Kylmien talvien ansiosta suomalaisessa alkutuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän torjunta-aineita kuin monissa muissa Euroopan maissa • Altistustasoa ravinnon sisältämille torjunta-ainejäämille voidaan vähentää valitsemalla erityisesti Suomessa tuotettuja kasviksia, hedelmiä ja marjoja • Hyvällä ravitsemuksella ei saada pikavoittoja! • Syödyllä ruoalla ja hyvällä ravitsemuksella saavutetaan pitkän ajanjakson kuluessa toteutuvia säästöjä esim. kansanterveyden kohenemisena

More Related