Euroopan ja muun maailman suhteet

1. Euroopan ja muun maailman suhteet Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus EKAJohdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen 14.11.2005 Juhana Aunesluoma Yhteiskuntahistorian laitos, poliittinen historia http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jauneslu

2. Luennon teemat 1 erilaisia tapoja j�sent�� Euroopan ja muun maailman suhdetta maailmanpolitiikka: suurpolitiikka, kriisit, kv. j�rjestelm� kulttuuri: kohtaamiset, vuorovaikutus taloudelliset n�k�kulmat kokoavat n�k�kulmat: kolonialismi, imperialismi neokolonialismi 2 historiallinen k�sittely: esimerkkej� suhteista eri aikoina aikakausi 1500-1800, 1800-luku ja 1900-luku nykyisyys, l�himenneisyys ja tulevaisuus

3. Kysymyksi� mink�laisia toimijoita eurooppalaiset ja Euroopan valtiot ovat olleet muuhun maailmaan n�hden? mink�laisia suhteita Euroopan ja muun maailman kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta on syntynyt? mit� Euroopan ulkopuolinen maailma on merkinnyt eurooppalaisille eri aikoina? historia ja nykyisyys: rakentuvatko suhteet edelleen pitkille historiallisille jatkuvuuksille? onko EU-integraation my�t� tullut jotakin kokonaan uutta? miten Euroopan asema on muuttunut muuhun maailmaan n�hden? kuinka pitk�lle Euroopan ja eurooppalaisten kohtaamisessa muun maailman kanssa on ollut kysymys eurooppalaisten keskin�isist� kohtaamisista ja keskin�isten suhteiden m��rittelyst�?

4. Maailmanpolitiikka tuttu l�ht�kohta politiikan, erityisesti ulkopolitiikan ensisijaisuus �Euroopan ja muun maailman v�lisiss� suhteissa� sota, rauha, yhteisty�, kilpailu, kaikki valtioiden v�lill� pitk�n aikav�lin kehityskaari: Euroopan valtioiden nousu maailman keskipisteeksi ja maailmanj�rjestelm�n keskukseksi 1500-luvulla sek� suhteellisen aseman mureneminen 1900-luvulla tarkastelukohteena valtioiden v�liset suhteet ja n�ist� suhteista syntyv� kansainv�linen j�rjestelm� toimijat, tasot eurooppalaiset valtiot/imperiumit ja muut vastaavat toimijat Yhdysvallat, Japani, Kiina, Ottomaanien imperiumi olennaista valtasuhteet, resurssit, intressit ongelmia mit� j�� ulkopuolelle? valtioiden v�liset suhteet vs muut suhteet? muut toimijat? k�sitteellinen eurosentrisyys: maailmanpolitiikka eurooppalaisen valtioj�rjestelm�n kehityksen globaalina projisiona esim. Etel�- ja Kaakkois-Aasian ja Afrikan valtiotoimijat historiassa? heikot valtiot? valtioiden aseman yleinen heikkeneminen? muista alkuun maailmanpolitiikan m��rittely! jos aloitettaisiin perinteisest� perinteisimm�ll� poliittisen historian n�k�kulmalla, niin sitten miellett�isiin Euroopan ja muun maailman suhteet valtioiden v�listen suhteiden kautta, tai v�hint��nkin maailmanpolitiikan ja kansainv�lisen politiikan kautta t�ll�in huomion kohteena olisi valtioiden muodostama kansainv�linen j�rjestelm�, mutta se voidaan tietenkin toimijoita laajentamalla k�sitt�� laajemmin, otettava mukaan sen taloudellinen ulottuvuus, YK (joka kuitenkin on valtioiden muodostama), mutta erilaiset kv. j�rjest�t ja ei-valtiollisten toimijoiden vuorovaikutus kuuluvat tietenkin kv. j�rjestelm��n perinteisesti kuitenkin mielletty valtiotoimijat ensisijaisiksi, ne ovat loppujen lopuksi omintakeisia ja poikkeuksellisen kykenevi� toimijoita, legitiimin v�kivallan monopoleineen ja niin edelleen, perinteisen ulkopolitiikan t�rkeys, sodan ja rauhan kysymykset mutta kuten huomataan, t�m� n�k�kulma on kuitenkin pahasti rajoittunut jos yritet��n luoda kokonaiskuvaa selit� mit� kaikkea t�h�n n�k�kulmaan kuuluu, kerro mit� kaikkea olennaista voidaan tavoittaa t�ll� n�k�kulmalla �l� mene realismi-idealismi �jupakkaan se ei kuulu t�h�n! muista alkuun maailmanpolitiikan m��rittely! jos aloitettaisiin perinteisest� perinteisimm�ll� poliittisen historian n�k�kulmalla, niin sitten miellett�isiin Euroopan ja muun maailman suhteet valtioiden v�listen suhteiden kautta, tai v�hint��nkin maailmanpolitiikan ja kansainv�lisen politiikan kautta t�ll�in huomion kohteena olisi valtioiden muodostama kansainv�linen j�rjestelm�, mutta se voidaan tietenkin toimijoita laajentamalla k�sitt�� laajemmin, otettava mukaan sen taloudellinen ulottuvuus, YK (joka kuitenkin on valtioiden muodostama), mutta erilaiset kv. j�rjest�t ja ei-valtiollisten toimijoiden vuorovaikutus kuuluvat tietenkin kv. j�rjestelm��n perinteisesti kuitenkin mielletty valtiotoimijat ensisijaisiksi, ne ovat loppujen lopuksi omintakeisia ja poikkeuksellisen kykenevi� toimijoita, legitiimin v�kivallan monopoleineen ja niin edelleen, perinteisen ulkopolitiikan t�rkeys, sodan ja rauhan kysymykset mutta kuten huomataan, t�m� n�k�kulma on kuitenkin pahasti rajoittunut jos yritet��n luoda kokonaiskuvaa selit� mit� kaikkea t�h�n n�k�kulmaan kuuluu, kerro mit� kaikkea olennaista voidaan tavoittaa t�ll� n�k�kulmalla �l� mene realismi-idealismi �jupakkaan se ei kuulu t�h�n!

5. Kulttuuri eurooppalaisen sivilisaation kehityshistoria vuorovaikutteisena prosessina eurooppalaisen identiteetin (eurooppalaisuuden) rakentuminen kohtaamisessa ja kohtaamisesta muiden kulttuurien kanssa oman identiteetin rakentuminen erojen havaitsemisesta muiden suhteen toinen ja toiseus eurooppalaisen kulttuurin �ulkoeurooppalaiset� rakennuspuut eurooppalaisen kulttuurin levi�minen muualle maailmaan sivilisaation levitt�misen missio, kulttuuri-imperialismi ristiriidat, kulttuurisuhteisiin liittyv� valta ja sen k�ytt� tulkinnallisia ja k�sitteellisi� ��rip�it� Edward Said: Orientalism (1978) Samuel Huntington: Kulttuurien kamppailu (Clash of Civilizations, 1993, 1996)

6. Talous eurooppalaisen kapitalismin kehityksen pitk� linja kansallisista kapitalismeista kehitys kohti globaalia kapitalismia markkinatalouden kehittyminen vaihtoehtoineen: sosialismi, s��tely, �eurooppalainen markkinatalous� kauppasuhteet muun maailman kanssa tuotannontekij�iden maailmanlaajuiset liikkeet raaka-aineet, tuotteet, ihmiset, p��omat radikaali ja kriittinen n�k�kulma: maailmanj�rjestelm�teoria (I. Wallerstein) kansainv�linen j�rjestelm� talousj�rjestelm�n� eurooppalaisen kapitalismin historiallisen kehityksen ulottuvuutena ja tuloksena hegemoniset keskukset, hegemonian muutokset, keskus-periferia -jaottelu Euroopan suhteellisen aseman muutokset ongelmia: taloudellisen vuorovaikutuksen ei-taloudelliset seuraukset ja motiivit

7. Kolonialismi ja imperialismi kokoavana n�k�kulmana tai rakenteena mahdollistaa erilaisten n�k�kulmien integroimisen talous, politiikka, kulttuuri, sosiaaliset suhteet erilaiset painotukset mitk� tekij�t ovat ensisijaisia, k�ynnist�vi� ja motivoivia voimia? mitk� ovat olennaiset kolonialismin ja imperialismin seuraukset? taloudelliset selitysmallit poliittiset selitysmallit ongelmia aika- ja kontekstisidonnaisuus sopiiko paremmin tiettyjen spesifien historiallisten vaiheiden selitt�miseen ja kuvaukseen? nykyhetki ja tulevaisuus? kuinka hyvin selitt�� eurooppalaisten valtioiden suhteita muiden vastaavien toimijoiden kanssa? korostaako liikaa suurvaltan�k�kulmaa? ketk� eurooppalaiset? suomalainen kolonialismi? bulgarialainen imperialismi? ruotsalainen neokolonialismi?

8. 1500-1800 Euroopan nousu maailmanj�rjestelm�n keskukseksi l�yt�retket: erilaiset ja usein rinnakkaiset motiivit, my�s uskonto taloudellinen ekspansio, kauppa, resurssien hankinta fyysinen ekspansio kolonisaation my�t� vanhan kolonialismin aikakausi hegemonisten painopisteiden muutokset Euroopassa Italian valtiot, Portugali, Espanja, Hollanti, Ranska, Britannia koloniaalisten valtioiden v�linen kilpailu kuka m��ritt�� toiminnan suunnan, luonteen ja tahdin? uudenlaisten yhteiskuntien syntyminen esim. Pohjois-Amerikka, Etel�-Amerikka, Australia ulkoeurooppalaisten toimijoiden tuhoutuminen, heikentyminen tai suhteellisen aseman muutokset Keski- ja Etel�-Amerikka, L�hi-it�, Intian valtiot, Kiina

9. 1800-luku siirtyminen kolonialismista imperialismiin taloudellinen hy�ty vs tarve suoraan hallintaan eurooppalaisten suoraan hallitseman maantieteellisen alueen laajentuminen britti-imperiumin hegemonia suurimittaiset v�est�liikkeet uusi imperialismi 1870-1914 teollistuminen ja uudet taloudelliset intressit: J.A. Hobson (1902) eurooppalaisen valtioj�rjestelm�n kehitys: �kilpailu herruudesta Euroopassa� modernin Euroopan sivilisoiva missio, eurooppalaisen kulttuurin globaalin vaikuttavuuden nousu eurooppalaisten kilpailu: Afrikka, Kiina kansainv�lisen j�rjestelm�n rakenteen muutos Yhdysvallat ja Etel�-Amerikka Ven�j� ja Aasia eurooppalaisen valtioj�rjestelm� vakaus ja lopulta ep�vakaus

10. 1900-luku �lyhyt 1900-luku�: kriisien vuosisata, eurooppalaisuuden kriisi samalla maailmanj�rjestelm�n kriisi? Euroopan k��ntyminen sis��np�in? eurooppalaisuuden kriisi: O. Spengler, vuosisadan alkuvuosikymmenten kulttuuri-pessimismi Eurooppalaisen valtioj�rjestelm�n muuttuminen maailmansodat ja kamppailu hegemoniasta disintegraatio ja integraatio 1945-1989 L�nsi-Euroopan integraatio, EU-historia kylm�n sodan kahtiajako ja It�-Euroopan syntyminen yleiseurooppalainen integraatio 1989- Euroopan suhteellisen aseman muutos Yhdysvaltojen ja Ven�j�n/Neuvostoliiton nousu Aasian valtiot: Japani ja Kiina, Kaakkois-Aasia imperialismista dekolonisaatioon ja neokolonialismiin

11. 2000-luku aikakauden loppu ajanjakson 1500-2000 luonne erityisen� eurooppalaisena aikakautena? eurooppalaisen valtion aikakausi? Yhdysvallat ja Eurooppa kulkevatko v�hitellen eroon toisistaan? Yhdysvaltojen imperiumi? hierarkkinen maailmanj�rjestelm�? Euroopan paikka hierarkiassa? demokratia ja neokolonialismi? arvot, vuorovaikutus, intressit EU toimijana ulkosuhteissa olennaista, vaikuttavaa toimintaa vai l�hinn� oman yhteis�identiteetin rakentamista?

12. Yhteenveto eurooppalaisten toimijuus j�nnite kolonialismi vs sivilisaatio vuorovaikutuksen synnytt�m�t suhteet eurooppalaisen valtioj�rjestelm�n laajeneminen kansainv�liseksi j�rjestelm�ksi suhteet uudenlaisten yhteiskuntien kanssa alistussuhteet ulkopuolisen maailman merkitys tuntematon ja ulkopuolinen mahdollisuutena (ennen), tuntematon ja ulkopuolinen uhkana (nyt) historia ja nykyisyys Pariisi, marraskuu 2005: menneisyyden j�ljet ja vaikutukset t�ss� hetkess� milloin neokolonialismi p��ttyy ja mit� tulee sen j�lkeen? EU on ainutlaatuinen yhteis�, mutta onko sill� mahdollisuuksia toimia ulkosuhteissa kokonaan uudenlaisella tavalla? pystyv�tk� eurooppalaiset kohtaamaan muun maailman muussa kuin omien keskin�isten suhteidensa kontekstissa?