Vapaan Koulutuksen Tukisäätiö

1. Vapaan Koulutuksen Tukisäätiö

2. Vasemmistoradikalismi * Peruskoulu-uudistusta ajettiin hyvin politisoituneessa Suomessa. Uudistusaikeista syntynyt "koulusota" sai sen puolustajat ja vastustajat tarttumaan ideologiisin aseisiin. * Kouluhallituksen vuosien 1973-1991 pääjohtaja Erkki Aho totesi julkisesti noudattavansa SDP:n koulutuspolitiikkaa. * Tämän ideologisen taistelun tuoksinnassa myös vuosien 1972-1975 opetusministeri Ulf Sundqvist totesi sosialistina pyrkimänsä siihen, että koulujärjestelmään saadaan sosialistisia vivahteita tai että koulutusjärjestelmä ei ainakaan ole esteenä sosialismin toteuttamiselle. * SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa puolestaan määritteli vuoden 1975 puoluekokouksen jälkeen, että sosiaalidemokratian lopullinen päämäärä on sosialistinen yhteiskunta.

3. Pirkkalan moniste * Keväällä 1975 esille oli noussut ns. Pirkkalan moniste. * Se oli marxilais- leniniläinen historianopetusmoniste, jonka pohjalta historiaa opetettiin jonkin aikaa Pirkkalan koulun viidesluokkalaisille. * Porvarien järkytykseksi tämä asia oli mm. silloisen kouluhallituksen pääjohtajan Erkki Ahon tiedossa. Se oli hänen mukaansa historianopetuksen tieteellisen kehittämiseen perustuva kokeilu. * Tämä kaikki tapahtui keskellä kiivainta vasemmistoradikalismia, joten sosialismin vastustajat halusivat ryhtyä vastataisteluun.

4. VKTS * Elinkeinoelämän vaikuttajien pienehkö piiri perusti Vapaan Koulutuksen Tukisäätiön. * Se kokosi kasaan lähes 300 sadan hengen verkoston, jonka tehtävänä oli ajaa Tukisäätiön taustavaikuttajien tavoitteita koulutuspolitiikassa.* Tukisäätiön verkostoon saatiin rekrytoitua toimijoita oikeistopuolueista ja opetusministeriön ja kouluhallituksen virkamiehistä. * Säätiö pystyi reaaliaikaisella rinnakkaissuunnittelulla vaikuttamaan kaikkeen koulutuspoliittiseen suunnitteluun. * Säätiö pystyi myös vaikuttamaan käytännön koulutasoon perustamansa Suomen Lukioyhdistyksen turvin. Tähän yhdistykseen kuului jäseninä rehtoreita ympäri Suomen.

5. VKTS * Kouludemokratian kannalta säätiön "aikaansaannoksena" voidaan, suoraan tai välillisesti Suomen Lukioyhdistyksen kautta, pitää mm. oppilaiden kannalta varsin vaikutusvaltaisten kouluneuvostojen lakkauttamisen ja yhteiskuntaopin pitämisen teknillis-tiedollisena aktivoivan kansalaiskasvatuksen sijaan. * Kouludemokratia ei kaatunutkaan omaan mahdottomuuteensa, vaan säätiön toiminnan seurauksena. * Marxilaisuuden pelko johti myös yhteiskuntatiedollisen opetuksen rajaamiseen.

6. Opiskelijaradikalismin synty Taistolaisuus, vasemmistolaisuus ja opiskelijaradikalismi Tavoitteena politiikan likaisuuden, pienuuden ja epävarmuuden ylittävä toiminta: rauha ja sosialismi. Poliittisen maailman sietämättömän epätäydellisyyden korvaaminen ehyellä ja tiukan tieteellisellä maailmankatsomuksella. Opiskelijoiden asema moderniksi ja koulujen hallinto demokraattiseksi. Aiemmin kuuliainen akateeminen nuoriso nousi kapinaan. ”Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia” Politiikkaan kyllästyminen Pako porvarillisesta julkisesta tilasta

7. Poliittisen osallistumisen prosessi • Kouluneuvostot lakkautettiin- Yhteiskuntaoppi pysyi teknisenä tietopakettina kansalaiskasvatuksen sijaan Noin 300 hengen ”organisaatio”. Oikeisto/porvaripoliitikkoja, virkamiehiä opetusministeriöistä, koulutoimenjohtajia, rehtoreita jne. AY - liike Suomen Lukioyhdistys Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA Vapaan koulutuksen tukisäätiö Sota- vahinko- säätiö Vasemmistoradikalismi SDP:n tavoitteena sosialismi Pirkkalan moniste

8. Nuorten osallisuuden ensimmäinen aalto OAJ:n ja kouluhallituksen salainen sopimus ristiinäänestyksestä. 1. Kouluneuvostovaalit Pirkkalan moniste VKTS perustetaan VKTS:n tavoitteeksi kouludemokratian alasajo Peruskoulu-uudistus Kouluneuvostot lakkautetaan Oppikoulujen kouluneuvostot 1. nuorisovaltuusto Puserokielto Koululaki 1983 1936 1971 1972 1973 1974 1975 1981 1995 1999

9. Lähteet Leskinen, Jari (2004): Tulevaisuuden turvaksi. Helsinki: Sotavahinkosäätiö. Suutarinen, Sakari: Demokratiakasvatus ja -koulutus. Julkaisematon käsikirjoitus. Suutarinen, S. 2005a. Kansalaiskasvatuksen alasajo vasemmistoaallon jälkeen 1900-luvun lopussa – Suomi kansalaiskasvatuksen autiomaana 2000-luvulle. Julkaisematon käsikirjoitus. Suutarinen, S. 2005b. Yhteiskunnallinen keskustelu vähäistä Suomen peruskoulussa - Oppilaitokset tukemaan keskustelevaa kansalaisuutta. Julkaisematon käsikirjoitus. Suutarinen, Sakari (2008): Vapaan koulutuksen tukisäätiö – koulukasvatuksen, opettajankoulutuksen ja tutkimuksen näkymätön vaikuttaja 1973–1991. Kasvatus & Aika 2 (2) 2008, 29-52. Teperi, Jouko (1995): Yksityisten oppikoulujen taistelu olemassaolostaan. Teoksessa Salminen, Jari & Pietiäinen, Jukka-Pekka & Teperi, Jouko: Yksityisoppikoulujen historia 1872-1977. Helsinki: Painatuskeskus Oy.