Miten työuria voitaisiin pidentää ?

1. Miten työuria voitaisiin pidentää ? SAK:n opinto-ohjaajien seminaari 15.1.2010 Vantaa Saana Siekkinen

2. Miksi työurien pidentäminen on esillä ? • Huolena huoltosuhde – julkisen talouden kestävyys koetuksella. • Sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut kustannetaan pääosin palkkatyön kautta. • Eläkeikäisten osuus väestöstä nousee ja suomalaiset elävät entistä pidempään - > eläkemenot ja palvelutarve kasvavat. • Työelämästä pois siirtyvien määrä on suurempi kuin työelämään tulevien määrä -> maksajia on yhä vähemmän. • Paheneva työttömyys ja pienenevä palkkasumma ongelmana juuri nyt.

3. Työmarkkinoille tulevien ja työmarkkinoilta lähtevien määrät vuosina 1980-2040 Lähde: Tilastokeskus väestöennuste ja väestörakenne 9.9.2009 SAK/YPO/JR

4. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus 11.3.2009: eläkekiista purettiin työryhmiin • Hallitus veti takaisin esityksensä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. • Kaksi työmarkkinajärjestöjen työryhmää • eläkeneuvotteluryhmä (ENR) • työelämätyöryhmä (TER) • Yhteinen tehtävä ja yhteistyö hallituksen edustajien kanssa • Valmistella linjaukset, jotka uskottavasti toteuttaisivat keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousun kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. • Linjaukset valmiiksi vuoden 2010 tammikuun loppuun mennessä.

5. Työkyvyttömyys pääsyy alhaiseen eläkkeelle siirtymisikään Vuosi 2008 • Vanhuuseläkkeelle työelämästä siirtyi 30 800 henkilöä keskimäärin 63,2 vuoden iässä. • M 63,2 vuotta N 63,3 vuotta • Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 25 600 henkilöä keskimäärin 52,2 vuoden iässä. • M 52,1 vuotta N 52,2 vuotta • Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Työkyvyttömyyden alkavuuden puolittaminen pidentäisi työuria noin vuodella. • OECD:n raportti 2008: työkyvyttömyyseläkkeet Suomen ongelma

6. 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2008 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Eläkkeelle siirtyneet Henkilöä Mielen-terveydenhäiriöt Tuki- ja lii-kuntaelintensairaudet Verenkierto-elintensairaudet Muutsairaudet Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Lähde: ETK

7. Tehdyt uudistukset toteuttavat kolmen vuoden tavoitteesta yli puolet • Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yksi päätavoite oli työurien pidentäminen • joustava vanhuuseläkeikä • iän mukaan nousevat karttumat • eläkkeen laskenta ansaittujen eurojen mukaan • elinaikakerroin • Kolmen vuoden tavoitteesta koossa jo kaksi vuotta: eläkeuudistuksen tuloksena 1,6 vuotta (ETK) ja lisäksi sosiaalitupon vaikutuksesta 0,4 vuotta (VM). Loput tavoitteesta on täytettävä muilla kuin eläkepolitiikan keinoilla. Avainasioita ammattitaito ja työkyky.

8. Keskimääräinen eläkeikä – vaikea käsite • Eläkkeelle siirtymisiän odote • lasketaan 25- ja 50-vuotiaille: vuonna 2008 odotteet olivat 59,4 v ja 61,4 v • pyrkimys kuvata eläkkeelle siirtymisen muutosta • ei ole sama kuin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä • Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli 60,8 vuotta vuonna 2008. • Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen kannalta ratkaisevaa on työuran pituus eli se, paljonko elinkaarella on työelämävuosia.

9. Ikääntyvien työllisyysaste nousi talouskasvun vuosina merkittävästi Lähde: Tilastokeskus

10. Työllisyysaste ja työpanos ? • Suomessa ikääntyvien työllisyysasteet nousivat talouskasvun vuosina ripeästi, mutta ovat yhä muita Pohjoismaita alhaisemmat. • Muissa Pohjoismaissa erilaiset osa-aikaisen työn mahdollisuudet ovat enemmän tarpeen mukaiset kuin Suomessa, joten työhön osallistumisen aste on korkeampi. • Jos ikääntyneiden työhön osallistumista mitataan tehdyillä työtunneilla, Suomi onkin Ruotsin ja Tanskan tasolla. • Jos halutaan nostaa ikääntyvien työhön osallistumisen astetta, on laajennettava työntekijöiden oikeuksia osa-aikaiseen työntekoon määräaikaisesti tai pysyvämmin.

11. SAK:n lähtökohdat työryhmien työssä • Työurien pidentäminen onnistuu, jos vahvistetaan työssä jatkamisen edellytyksiä koko työuran aikana ja jo ennen sitä: • Työuraa edeltävät toimet – perusta • Koko työuran aikaiset toimet – vahvistaminen • Ikääntyviä koskevat erityistoimet – arvostus • Osatyökykyistenja eläkkeellä olevien työhön osallistumista tukevat toimet – osallisuus • Työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuudet pidentää työuraansa laajemmiksi. • Työnantajille lisää vastuuta työssä jatkamisen tukemisessa. • Eläkeleikkaukset eivät tue työssä jatkamista.

12. Millä keinoilla työurat pitenevät ? SAK:n kärkitavoitteet • Kaikille nuorille ammatti ja väylä työelämään. • Kaikki peruskoulun päättävät koulutukseen • Opiskelijahuoltopalvelut kuntoon • Vähän koulutetuille ammattitutkinto ja työnantajan kustantamaa koulutusta kaikille. • Erityistoimia vähän koulutusta saaneille, esim opiskelijamaksujen poisto • Kaikille oikeus osallistua ammattitaitoa parantavaan koulutukseen • Työntekijöille lisää oikeuksia työaika-autonomiaan ja työaikajoustoihin. • Osa-aikalisää uudistettava helpottamaan nuorten vastavalmistuneiden työllistymistä ja ikääntyneiden työssä jatkamista • Työkyvyn menetystä ehkäistävä – kunnon työterveyshuolto kaikille työntekijöille. • Ehkäisevää työterveyshuoltoa, työkyvyn seurantaa parannettava ja työpaikkaselvityksiä lisättävä • Työntekijöille mahdollisuus säännöllisiin terveystarkastuksiin • Työttömien terveystarkastukset • Kaikille työpaikoille oma ikäohjelma. • Ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen • Esim.siirtyminen osa-aikatyöhön, ylimääräiset vapaat, vuorotyön kierto eteenpäin, yövuorojen vähentäminen, tehostetut työterveystarkastukset • Työnantajien vastuuta lisättävä – osatyökykyisille töitä. • Työttömyysputkeen irtisanominen nykyistä kalliimmaksi • Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle ja kuntoutujalle oikeus osa-aikatyöhön

13. EK:n tavoitteita (toimittajaseminaari 22.9.2009): • Eläkeneuvotteluryhmä: • varhaiseläkeväylien tukkiminen: työttömyysturvan lisäpäivistä, osa-aikaeläkkeestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä luovutaan • ikääntyneiden työntekijöiden karttumaprosenttien uudelleenmitoitus ja kohdentaminen lähemmäksi alinta vanhuuseläkeikää • työhistoriaedellytys 63 vuoden vanhuuseläkeiälle • Työelämäryhmä: • työterveyshuollon ennakoivuuden ja tuloksellisuuden parantaminen; yhteistyön lisääminen järjestelmien (työterveyshuolto, työeläkelaitokset, Kela, työpaikat) välillä työkyvyttömyysprosesseissa • Työterveyslaitoksen toiminnan uudelleensuuntaaminen palvelemaan työpaikkojen ja työterveyshuollon tarpeita • opiskeluaikojen lyhentäminen (OPM:n työryhmä) • AKKU-ryhmän ehdotusten toimeenpano (työelämälähtöisyys tutkinnoissa, työpaikalla tapahtuva oppiminen, aikuiskoulutuksen tukijärjestelmät) • ammatillisen koulutuksen ulottaminen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin

14. Työryhmien määräaika kulumassa umpeen –toimintaympäristö haasteellinen • Lama ajaa työntekijöitä ulos työelämästä ja tavoite työurien pidentämisestä taantuu. Eläkeiän nosto ei ole oikea lääke. • Laman yli on kurkotettava myönteisin keinoin: lisää satsauksia myös lomautettujen ja irtisanottujen ammattitaitoon ja terveyteen. • Uutena haasteena esille on nostettu eliniän kasvu. • Näkemystä, että toimet työurien pidentämiseksi on kohdennettava koko työuralle, ymmärretään laajasti. Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen kannalta ratkaisevaa onkin, paljonko elinkaarella on työelämävuosia. • Sosiaalitupossa sovittu osa-aikaeläkkeen ja lisäpäivärahaoikeuden heikennykset ja ikärajojen noston siirtymäajat.