1 / 32

MATEMATIIKKAKILPAILUT JA NIIHIN LIITTYVÄ VALMENNUS

MATEMATIIKKAKILPAILUT JA NIIHIN LIITTYVÄ VALMENNUS. Oulun yliopisto 5.‒7.11.2013 Matti Lehtinen. Princetonilaisen matemaatikon mielipide.

albany
Download Presentation

MATEMATIIKKAKILPAILUT JA NIIHIN LIITTYVÄ VALMENNUS

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MATEMATIIKKAKILPAILUT JANIIHIN LIITTYVÄ VALMENNUS Oulun yliopisto 5.‒7.11.2013 Matti Lehtinen

  2. Princetonilaisen matemaatikon mielipide --- the central question of the sociology of mathematics: why is it that mathematicians are such nice people? --- we take equal delight in fierce competition and collaborative effort --- (Edward Nelson)

  3. Aluksi kilpailtiin tieteessä • 1535: Antonio Maria Fior vastaan Niccolo Tartaglia:0 ‒ 30. • 1600-luvulta 1900-luvun alkuun: tiede-akatemioiden ja tieteellisten seurojen kilpailuja. • Euler, Gauss, Pekka Juhana Myrberg.

  4. Kilpailut alkavat sivuta opetusta • Cambridgen yliopiston Mathematical Tripos 1748 ‒ ; Senior Wrangler, Second Wrangler. • Ranskan Concours General 1744 ‒ .

  5. Varsinaiset koululaiskilpailut syntyvät hyvään tarkoitukseen • 1894 – paroni Lorand Eötvösistä Unkarin opetusministeri, ystävät onnittelevat – koululaisten matematiikkakilpailujen alku. • 1934 – ”matematiikkaolympialaiset” – Leningrad, 1935 Moskova. • 1940-luvun loppu – kattavat kilpailu-järjestelmät sosialistimaissa. • 1950 – AHSME, USA • 1959 – Kansainväliset matematiikka-olympialaiset – IMO.

  6. Eötvös-kilpailu, 1894 1. Todista, että lausekkeet 2x + 3y ja 9x + 5y ovat jaollisia 17:llä samoilla x:n ja y:n arvoilla. 2. On annettuina ympyrä ja kaksi pistettä P ja Q. Piirrä ympyrän sisään suorakulmainen kolmio, jonka toinen kateetti kulkee P:n ja toinen Q:n kautta. Millä P:n ja Q:n sijainneilla tehtävä on ratkaistavissa? 3. Kolmion sivujen pituudet muodostavat aritmeettisen jo- non, jonka termien erotus on d. Kolmion ala on t. Määritä kolmion sivut ja kulmat. Ratkaise tehtävä, kun d = 1 ja t = 6.

  7. Mitä matematiikkakilpailuissa tapahtuu? • Ratkaistaan joko monta tehtävää lyhyessä ajassa (monivalinta, numerovastaus) tai muutamia vaativia tehtäviä melko lyhyessä ajassa; ”omin sanoin” -vastaukset. • Kuntourheilu, huippu-urheilu.

  8. Matematiikan koululaiskilpailujen kaksi päätyyppiä • Massakilpailu monivalintatehtävin • Paljon tehtäviä, aika rajallinen • Tehtävien vaikeustaso kokeen sisällä vaihteleva • Helppo arvioida suuretkin osallistujamäärät • Perinteinen koe • Aikaa/tehtävä enemmän • Kaikki tehtävät epätriviaaleja • Pääosassa päättely, ei numeerinen vastaus • Arviointi vaativaa

  9. Laskento ja matematiikka • Kuntourheilumatematiikkakilpailu: laskutehtäviä, usein oivallusta kysyviä: ”Määritä…”, ”Laske…”, ”Mikä on…?” • Huippu-urheilukilpailut: ”Osoita, että…” • Koululaiskilpailut, koulumatematiikka?

  10. Koulumatematiikka = "pre-calculus" • Alkuperäinen kilpailumatematiikan idea: kilpailu ei ole koe vaan laajemmin kilpailijan matema-tiikan taitoa mittaava tapahtuma. • Koulumatematiikan keskeisiksi osiksi koettiin geometria ja algebra. • Nykytilanne: kiteytyneet neljä aihealaa: algebra, geometria, kombinatoriikka, lukuteoria. • Analyysi ei ole kilpailumatematiikan normaalia sisältöä.

  11. Suomi on aina mukana siellä missä tapahtuu • 1965; 1973 – Kansainväliset matematiik-kaolympialaiset. • 1987 – Pohjoismainen matematiikkakil-pailu. • 1993 – Kansainvälinen Baltian tie -joukkuematematiikkakilpailu. • 2012 – Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaiset.

  12. Kansainväliset matematiikkaolympialaiset • Joka vuosi. • Osallistujat alle 20-vuotiaita, enintään lukiota vastaavassa koulussa. • Noin 100 osallistujamaata, 6 oppilasta/maa. • Kaksi päivää, 9 tuntia, 6 tehtävää, maksimipisteet 42. • Yksilökilpailu, mutta joukkueen yhteen lasketut pisteet kiinnostavat. • Kultamitali noin 1/12:lle, hopeamitali noin 1/6:lle, pronssimitali noin 1/3:lle kilpailijoista. Kunniamaininta, jos yksi tehtävä oikein.

  13. Omituista • Kansainvälisiä matematiikkaolympialaisia ei johda mikään ylikansallinen elin. (Vuodesta 1980 kuitenkin IMO Site Committee”, sittemmin IMO Advisory Board). • Rahoituskäytäntö perustuu taannoisiin sosialististen maiden välisiin menettelyihin: isäntä maksaa viulut (pl. matkakulut). • 100-jäseninen tuomaristo tekee päätökset (valitsee tehtävät jne.).

  14. Pohjoismainen matematiikkakilpailu • Perustettiin 1987 tukemaan pohjoismaiden osallistumista IMO:on. • Kotirataottelu vuosittain maalis-huhtikuussa. • 20 osallistujaa/maa. • 4 tehtävää, 4 tuntia. • Kunniakirja, jossa parhaille sijoitustieto.

  15. Baltian Tie -joukkuematematiikkakilpailu • Marraskuussa, järjestäjämaa kiertää. • Lähtökohtana Tallinna‒Riika‒Vilna -mielenosoitus vuonna 1989. • Noin 10 osallistujamaata Itämeren ympäriltä + Norja ja Islanti. • 5 hengen joukkueet, 20 tehtävää, 4 tuntia.

  16. EGMO, Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaiset • IMO:ssa naispuolisten kilpailijoiden osuus 5 ‒ 10 %; kaikkien aikojen parhaiten menestynyt kilpailija Lisa Sauermann, Saksa. • Brittiläinen aloite: tytöille oma kilpailu, ”rohkai-suksi”. • Ensimmäinen kilpailu Cambridgessä 2012, 19 joukkuetta. • Kilpailun rakenne sama kuin IMO:n. • Vastaanotto kahtalainen, esimerkiksi Ruotsi ei halua osallistua.

  17. Entä kotimaiset kilpailut? • Tiettävästi ensimmäinen Matemaattisten aineiden opettajien liiton matematiikka-kilpailu vuonna 1955. • ”Teinien matematiikkakilpailu”, sittemmin Peruskoulun matematiikkakilpailu vuo-desta 1960. Aluksi pankkien sponsoroi-ma, tehtävissä talousaiheita. • Lukion matematiikkakilpailu vuodesta 1966.

  18. Lukion matematiikkakilpailu • Alku Suomen yllättävästä osallistumisesta IMO:on vuonna 1965. • Aluksi kilpailu, jossa tehtävät vapaasti käytössä määräajan. • Vuodesta 1976 kilpailu kouluissa, kaksisarjaisena. 1997 alkaen kaksi kierrosta ja kolme sarjaa, luokattoman lukion aikana osallistumisoikeus sidottu ikään. • Alkukilpailu tänä vuonna12. marraskuuta!

  19. Kilpailuja opiskelijoille ja opettajille? • Cambridgen "Mathematical Tripos" • Putnam-kilpailu USA:ssa 1938 ‒ . • International Mathematics Competition for University Students vuodesta 1994 • Mongolian matematiikanopettajien kilpailu

  20. Kilpailumatematiikan lajit • Algebra • Geometria • Lukuteoria • Kombinatoriikka

  21. Algebra • Polynomit • Kompleksiluvut • Algebralliset yhtälöt • Epäyhtälöt • Funktionaaliyhtälöt • Lukujonot

  22. Geometria • Klassinen euklidinen tasogeometria: kolmioiden yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus, kehäkulmalause, Cevan ja Menelaoksen lauseet, Eulerin suora jne. • Eri metodit: vektorit, analyyttinen geometria, kompleksilukujen käyttö, projektiiviset menetelmät

  23. Lukuteoria • Jaollisuustehtävät • Diofantoksen yhtälöt • Kongruenssit • Fermat’n pieni lause, Eulerin funktio • Kiinalainen jäännöslause

  24. Kombinatoriikka • Enumeratiivinen kombinatoriikka. • Valepuetut verkko-ongelmat, väritystehtävät. • Pelit, voittostrategiat.

  25. Valmennustarve • Urheilija valmentautuu kilpailuihin! • Suomalainen koulumatematiikka kattaa heikosti kilpailuaihealueet – toisin kuin esimerkiksi etelämpänä, missä euklidinen geometria on yhä merkittävä oppisisältö. • Suomalainen koulumatematiikka on melkein kokonaan laskentoa.

  26. Matematiikkakilpailujen todellinen merkitys • ”Herättää kiinnostusta matematiikkaan ja sen opiskeluun”? • ”Löytää matemaattisesti lahjakkaat ja ohjata heidät matematiikan pariin”? • Minusta olennaisinta: Vuosittain (ainakin) kymmenettuhannet nuoret ympäri maail-maa tulevat kilpailuihin valmentautumises-sa tietoisiksi koululaskennon ulkopuolella olevasta ”oikeasta matematiikasta”.

  27. Kilpailuvalmennuksen historiaa Suomessa • Vuodesta 1973 olympiaedustus ja lyhyt joukkueen valmennusjakso (3–4 päivää) • 1970-luvun puolivälistä valmennuskirjeitä. • 1994– : Ympärivuotinen valmennusrinki • Suomen matemaattisen yhdistyksen valmennusjaosto; valitsee myös joukkueet kansainvälisiin kilpailuihin ja huolehtii käytännön järjestelyistä.

  28. Valmennus nykyisin • Kuusi valmennusviikonloppua (perjantai-ilta –sunnuntai-iltapäivä) Päivölän opistossa + toukokuinen olympiajoukkueen valmennusviikko. • Kerrallaan läsnä 30–50 henkeä. • Pitkäjänteisesti (yli vuoden ajan) mukana suuruusluokkaisesti 10 oppilasta. • Valmentajat, kymmenkunta, entisiä IMO-osallistujia, toimivat talkooperusteisesti. .

  29. Valmennus nykyisin • Valtion valmennusrahoitus kattaa kuluja, tulevaisuus epävarma. • Suomenkielistä valmennusmateriaalia niukasti: Kilpailumatematiikan opas ja http://solmu.math.helsinki.fi/olympia/aiheet • Valmennustoimintaa viritelty muuallakin, mm. Oulussa.

  30. Valmennuksen tulokset? Suomen sijoitus matematiikkaolympialaisissa kautta vuosien • "1" = vuosi 1959, "54" = vuosi 2013

  31. Suomi ja IMO • Mukana 40 kertaa, 254 osallistujaa (saman henkilön osallistuminen eri vuosina laskettu erikseen). • 1 kultamitali, 8 hopeamitalia, 46 pronssimitalia, 47 kunniamainintaa.

  32. Mutta • Aika moni nuori on saanut kosketusta oi-keaan matematiikkaan ja toisiin matema-tiikasta kiinnostuneisiin. • Olisi epämoraalista sitouttaa nuoria pelk-kään kilpailumatematiikkaan: ”oikean ma-tematiikan” tekeminen, niin uuden luomi-nen kuin olemassa olevan soveltaminen on muuta kuin tehtävän ratkaisemista ra-joitetussa ajassa.

More Related