Download
ty ja elinkeinoministeri n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Työ- ja elinkeinoministeriö PowerPoint Presentation
Download Presentation
Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö

103 Views Download Presentation
Download Presentation

Työ- ja elinkeinoministeriö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR-arviointien väliraportointi Seurantakomitean kokous 7.6.2012

  2. Teema1: EAKR-toimenpideohjelmienhallintojärjestelmäntoimivuudenarviointi

  3. A B C Arvioinninsisältö Arvioinnintoteutus Arvioinninkeskeisimmäthavainnotsekäniihinliittyvätjohtopäätöksetjakehittämissuositukset Sisällys

  4. Teema 1: EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuuden arviointi • Arviointi toteutettiin ajalla marraskuu 2011 – helmikuu 2012. • Arvioinnissa analysoitiin ohjelmien hallinnointia ja sen toimivuutta sekä ohjelma-alueittain että maakuntatasolla. • Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia arviointiteemoja: • Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus • Hankevalinnan käytännöt, ml. ohjelmien ympäristö- ja kestävyyskriteerit ja - tavoitteet • Tietojärjestelmien toimivuus, ml. ympäristövaikutusten arviointi • Maksatusten sujuvuus • Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus eri viranomaistahojen välillä • Hallinnollisten toimien sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus • Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin)

  5. A B C Arvioinninsisältö Arvioinnintoteutus Arvioinninkeskeisimmäthavainnotsekäniihinliittyvätjohtopäätöksetjakehittämissuositukset Sisällys

  6. Arvioinnintoteutus • Arviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin ja monitoimijaisen osallistavan lähestymistavan periaatteita noudattaen. • Arvioinnin yksi tärkeimmistä kulmakivistä oli asiakaslähtöisyys. • Arvioinnin menetelminä olivat: • Analyysi aiemmista arvioinneista ja selvityksistä. • Sähköinen kysely • Tapaustutkimukset • Asiantuntijahaastattelut • Kansainvälinen vertailu ASIAKAS = RAHOITUKSEN SAAJA

  7. Menetelmienhierarkiasta

  8. A B C Arvioinninsisältö Arvioinnintoteutus Arvioinninkeskeisimmäthavainnotsekäniihinliittyvätjohtopäätöksetjakehittämissuositukset Sisällys

  9. Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus 1/2 Hakijoiden näkemyksiä viranomaisilta saaduista ohjeistuksista.

  10. Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus 2/2 • Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välinen yhteistyö on asiakkaiden näkökulmasta toimivaa. • Sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden näkökulmasta yhteistyön kipupisteet liittyvät ensisijaisesti välittävien toimijoiden määrään, kansallisista säästötavoitteista aiheutuviin menoleikkauksiin tai yksittäistapauksiin. Johtopäätökset • Komissio on kiinnittänythuomiotahankehakemusvaiheeseen, hylättyjen hankkeiden suhteellisen vähäiseen lukumäärään. • Suomessa toteutettava hankeprosessi konsultatiivinen, joka johtaa suhteellisen suureen määrään peruttuja hakemuksia

  11. Hankevalinta 1/2

  12. Hankevalinta 2/2 • Hankevalinta ja sitä edeltävä prosessi sekä yhteydenpito hakijan sekä viranomaistahojen välillä muodostaa hallintojärjestelmässä ”konsultatiivisen prosessin”. • Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat eri toimijoiden välillä. • Aluekehittämiseen liittyvillä sidosryhmillä on hallintojärjestelmässä useita mahdollisuuksia osallistua hankevalintaan nykyisessä hallintojärjestelmässä Johtopäätökset • Hakijat ovat varsin tyytyväisiä hankevalintaan ilman merkittäviä eroja eri viranomaisten välillä. Myöskään käsittelyaikojen vaihtelevuus ei viranomaisten välillä ei herätä suurta tyytymättömyyttä.

  13. Tietojärjestelmien toimivuus 1/2

  14. Tietojärjestelmien toimivuus2/2 • Tietojärjestelmien toimivuuteen kohdistuu varsin paljon sekä yleistä että yksityiskohtaista kritiikkiä, jotka liittyvät sähköisesti ja paperitse toimitettaviin materiaaleihin, järjestelmien toimintavarmuuteen tai käytettävyyteen. • Osa järjestelmien ongelmista voidaan ratkaista niitä edelleen kehittämällä, mutta osa saattaa vaatia myös prosessien muuttamista, esim. sähköinen allekirjoitus. Johtopäätökset • Tietojärjestelmien tietoa on hyödynnetty seurantakomitean työssä, eri viranomaisten oman toiminnan kehittämisessä sekä arvioinneissa ja erillisselvityksissä. • Valtaosa tiedoista on käytössä olevien tietokantarakenteiden vuoksi erillisajojen takana. Niistä on myös tiedotettu sidosryhmille suhteellisen vähän. Kehittämissuositukset • Yhteishankkeissa tulisi olla mahdollisuus siihen, että hakemuksessa on ainoastaan päätoteuttajan allekirjoitus • Sähköinen allekirjoitus käyttöön kaikkiin hankkeisiin • Mahdollisuus arvioida allekirjoituksen tarve kaikissa lomakkeissa (esim. seurantalomake) • Ohjeistavampi tietojärjestelmä, joko järjestelmään liitettävän ohjeen tai ”ohjaavien toimintojen” muodossa • Rahoittajalle pitäisi näkyä, mitä osioita on muutettu (muutosloki) • Lomakkeen järjestystä voisi harkita uudelleen (esim. ohjausryhmäkysymys voisi olla lopussa) • Valitut avainasiat voisivat siirtyä ja/tai kumuloitua loppuraporttipohjaan.

  15. Maksatusten sujuvuus 1/2

  16. Maksatusten sujuvuus 2/2 • Asiakkaiden näkökulmasta maksatukset eivät ole kohtuullisia. Maksatusten kesto vaihtelee eri rahoittajien välillä merkittävästi. • Kipupisteitä ovat erityisesti maksatuskaavakkeiden monimutkaisuus (rahoittajakohtaiset kaavakkeet), maksuerien määrä ja maksuvälien tihentäminen suurissa hankkeissa sekä rahoittajakohtaisia eroja maksatusten käsittelyssä, maksatuskäytännöissä ja ohjeistuksissa. • Paikanpäällä tehtävä varmennus on raskasta viranomaisille erityisesti laajoilla alueilla. Vastaavasti useat asiakkaat näkevät paikan päällä varmentamisen hyvänä käytäntönä. Johtopäätöksetjakehittämissuositukset • Maksatusten sujuvuuteen on jo kiinnitetty huomiota, mutta maksatuksiin liittyen tulisi entistä seikkaperäisemmin toteuttaa suuraluekohtaista ohjeistusta sekä koulutusta, huomioida maksatusten porrastusta sekä tuottaa yhtenäinen projektiopas seuraavaa ohjelmakautta ajatellen keskeisille maksajaviranomaisille. • Maksatukseen liittyvät asiat tulisi käydä entistä kattavammin läpi aloituspalaverissa, johon olisi hyvä kutsua myös taloushallinnon henkilöstö.

  17. Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus • Hallinnolliset käytännöt ja menettelytavat eivät ole yhdenmukaisia eri EAKR-ohjelmissa. • Eriäviä käytäntöjä liittyy ainakin hankevalintaan (erilaiset kriteerit ja pisteytyskäytännöt) sekä maksatuksiin (erien neuvoteltavuus, vaaditut tositteet, tukikelpoisuutta koskeviin tulkintoihin). Johtopäätökset ja kehittämissuositukset • Nykyisessä ohjelmarakenteessa käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuutta voi edistää esim. yhtenäisellä kansallisen tason tiedotuksella hakuajoista ja hakuprosesseista (esim. Rakennerahastosivut) ja/tai toteuttamalla kansantajuinen yksittäinen opas hankevalintaan ja maksatuksiin liittyen.

  18. Sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus • Asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta viranomaisten tulkinnan yhdenmukaisuuden kannalta haastavimmat kohdat liittyvät tukikelpoisuusehtoihin sekä maksatuksiin. Johtopäätökset • Tukikelpoisuuden määrittely on yksi konkreettisimmista sääntelyn johdonmukaisuuden ja neuvonnan yhdenmukaisuuden testitapauksista.

  19. Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin) 1/2

  20. Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin) 2/2 • Hankkeiden hakijat arvioivat hankkeiden hakemiseen ja toteutukseen liittyvien hallinnollisten tehtävien vaatiman ajan suhteellisen vähäiseksi suhteessa muihin maihin tai kansallisiin rahoitusinstrumentteihin. • Hallinnoinnista eri toimijoille aiheutuvien kokonaiskustannusten (hakijoiden käyttämä aika, tekninen tuki, sidosryhmien ja muiden toimijoiden käyttämän muun ajan) puitteissa hallinnoinnin kokonaiskustannusten osuus rakennerahastovaroista voidaan karkeasti arvioida olevan n. 8-10 %. koko rakennerahastokokonaisuudesta. Johtopäätökset • Asiakkaiden kokemaan hallinnolliseen taakkaan liittyvä laskennallinen säästöpotentiaali on n. 9-11 miljoonaa euroa, joka kohdistuu erityisesti hankesuunnitelmissa tarvittavien liitteiden määrän vähentämiseen ja yksinkertaistamiseen, sähköisen järjestelmän kehittämiseen siten, että siitä tulisi projektin varsinaista suunnittelua palveleva, väliraportointiin sekä maksatukseen liittyvien ohjeistuksen yksinkertaistamiseen.

  21. Teema 2: EAKR-RAHOITUKSEN VAIKUTUS ALUEIDEN YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISEEN, VERKOTTUMISEEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEEN

  22. A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia Sisällys

  23. Arvioinnin painopiste • Arviointisuunnitelman mukaisesti väliraportin painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia. • Väliraportin tiedonkeruumenetelmänä on ollut 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua. • Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutus-dynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKR-hanketuet ovat yrityksille tuottaneet.

  24. Arvioinnin painopiste • EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen on tässä raportissa pyritty kahdella tavalla. • Väliraporttiin on laadittu yksityiskohtaisemmat ”minitapaustutkimukset” 11/20 haastatteluun osallistuneen yrityksen osalta. • Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (80 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta. • Tavoitteena on ollut: • Tuottaa kokonaiskuvaa rahoitetusta kehittämistoiminnasta – millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? • Välittömät tulokset – mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? • Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset – mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle?

  25. A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia Sisällys

  26. kohdeyritykset

  27. kohdeyritykset

  28. kohdeyritykset

  29. A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia Sisällys

  30. Kehittämisavustusten additionaliteetti

  31. Kehittämisavustusten additionaliteetti • Mediaania tarkasteltaessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun. • T+1 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 % • T+2 – T+4 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan lisänneet liikevaihtoa noin 10 % • T+4 vuoden jälkeen avustusten arvioidut vaikutukset liikevaihtoon laskevat.

  32. Kehittämisavustusten additionaliteetti • Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun. • Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: • Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen • Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen • Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen • Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen

  33. A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia Sisällys

  34. Yritysten tulevaisuudennäkymät • Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % • Vaikka yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko yritystukipopulaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että tässä arvioinnissa tavoitettu näyte pitää sisällään paljon kasvuhakuisia yrityksiä. • Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. • Kuuden eniten henkilötyövuosien kasvua arvioineen yrityksen joukko tavoittelee myös korkeimpia liikevaihdon kasvulukuja.

  35. Yritysten tulevaisuudennäkymät

  36. A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia Sisällys

  37. Vaikutusdynamiikan kuvauksia

  38. Vaikutusdynamiikan kuvauksia

  39. Vaikutusdynamiikan kuvauksia

  40. Teema 3: EAKR-rahoituksenmerkitysalueellistenosaamisympäristöjenkehittämisessäsekäosaamista, innovaatiotoimintaajaverkottumistamittaavienindikaattoreidenkehittäminen

  41. A B C D Arvioinnin painopisteet Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit Sisällys

  42. YHTEENVETO TIEDONKERUUVAIHEISTA Teema 3 – OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTYMINEN JA INDIKAATTORITYÖ Vaikuttavuus- analyysi 2012 Indikaattoreiden kehittäminen 2013 (=>2012)

  43. FokuksessaerityisestiToimintalinja 2 Toimintalinja 2 keskeiset tavoitteet ovat: • Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi • Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen • Verkottumisen edistäminen Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen painottuu seuraaviin tekijöihin: • Huippuosaamisen kehittymisentukeminen • Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen • Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen • Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen • Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen • Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen • Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen • Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus) • Toiminnassa painottuvat sektorit tai toimijatahot: • Pk-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen • Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen • Palvelusektorin kehittäminen • Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kehittäminen • ICT:n parempi hyödyntäminen eri toiminnoissa ja eri sektoreilla • Alueiden erityisolosuhteita hyödyntävät toimialat ja teknologiat

  44. A B C D Arvioinninpainopisteet Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit Sisällys

  45. Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 1/6 • Käytiin systemaattisesti läpi EURA2007 –järjestelmässä olevien hankkeiden loppuraportit niiden hankkeiden osalta, jota olivat päättyneet 30.11.2011 mennessä. (yhteensä 280 hankketta toimintalinjojen 2 ja 5 osalta. • Työvaiheen tavoitteena oli tarkastella kuinka hyvin rahoitetut hankkeet vastaavat toimintalinja kahden edellä esitettyihin tavoitteisiin.

  46. Alustavia havaintoja: Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 2/6 • Hankkeiden loppuraportit poikkeavat sisällöiltään toisistaan hyvin paljon  samansisältöisen kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. • Suurin osa rahoitetuista hankkeista pyrkii vastaamaan toimintalinjan tavoitteisiin, joitakin poikkeuksia on, mutta ne eivät keskity mihinkään maakuntaan, tai toimijaan. • Rahoitetuissa hankkeissa on yhtymäkohtia vuosien 2007-2010 maakuntaohjelmiin. • Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla osaamis- ja innovaatioympäristön kehittäminen. • Maakunnittaisia painotuseroja on havaittavissa: Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa matkailu, Keski-Suomessa verkostot ja Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointi. Pohjois-Karjalassa toiminta keskittyy myös kivi- ja kaivannaisteollisuuteen. Pohjois-Savossa taas tuetaan alueen bio- ja lääketieteeseen liittyvää osaamiskeskittymää. Rajamaakunnissa nousee esille Venäjän läheisyyttä hyödyntäviä hankkeita.

  47. Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 3/6 • Hankkeiden indikaattoritietojen pohjalta: • 2 097 uutta työpaikkaa • 6 465 yritystä on ollut mukana hanketoiminnassa • 70 ympäristöpositiivista hanketta • 9 tasa-arvoa edistävää hanketta • Hankkeiden hanketyypit: • 65 % hankkeista kehittämishankkeita • 18 % hankkeista sekä kehittämis- että investointihankkeita • 17 % hankkeista investointihankkeita • Hankkeiden viisi suosituinta menoluokkaa: • Tutkimus- ja kehittämistoiminta • Yritysten innovaatiotoiminta • Matkailu • Tietoyhteiskunta • Energia

  48. Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 4/6

  49. Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 5/6