1 / 21

Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä

Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet.

abe
Download Presentation

Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet Professor Kirsti Lonka Faculty of Behavioral Sciences Sulautuvan opetuksen seminaari 10.3.2011

  2. Teknologia sulautuu osaksi tietokäytäntöjämme ja sosiaalista elämäämme…

  3. Mutta oppimisen tilat eivät juuri muutu!

  4. MIKSI NUORET VAIKUTTAVAT ”PASSIIVISILTA”? • BULIMIA-OPPIMINEN? OPS-HÖLKÄN UHRI? • Millainen on hyvä opiskelija tässä yhteydessä? • Passiivinen meidän kanssamme, aktiivinen yksin tai kavereiden kanssa?

  5. Millaisia ovat tulevaisuuden oppimisen tilat ja visiot?

  6. NYKYPÄIVÄN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA(Keith Sawyer, 2003) • Ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen • Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa • Kaikkien pitäisi pysyä samassa nuotissa, vaikka välillä sooloillaan! • Periaatteet: ”Sinä olet tähti” ja ”Moka on lahja”

  7. FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS • Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä • Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa • Älylliset ”proteesit” tukevat oppimista • Diginatiivien oppiminen?

  8. DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS (Marc Prensky, 2001) • 1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan • Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet yhdessä älyllisten proteesien kanssa ja muovautuneet yhdessä niiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt • Me olemme digimuukalaisia, joiden on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin • ”Vain mummot käyttää sähköpostia…”

  9. Yhteisöllinen oppiminen ja tiedollinen toimijuus yliopisto-opinnoissa Suomen Akatemian tutkimushanke 1116847 (2007-2010) Prof. Kirsti Lonka, prof. Lasse Lipponen, Mukana: Topi Litmanen, Mikko Inkinen, Annamari Heikkilä, Juha Nieminen, Mika Tukiainen, Tuomas Carlberg, Elina Ketonen (OKL) CASS Metropolia Prof. Katariina Salmela-Aron tutkimusryhmä Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Prof. Kai Hakkarainen Hanni Muukkonen, Kari Kosonen, Jenna Tuomainen Psykologian laitos, Kasvatustieteen laitos (CRADLE)

  10. Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993) • Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa • Ajantaju katoaa • Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen • Tapahtuu aivan arkisissa tilanteissa (ns. IT flow)

  11. Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi?Kuinka haastava tehtävä on? VIRTAUS + - AHDISTUS HAASTE PITKÄSTYMINEN, RENTOUTUMINEN APATIA - + KOETTU OSAAMINEN

  12. Mitä opiskelijat todella tuntevat ja kokevat opiskelujensa aikana?

  13. Opiskelijan virtauskokemus erilaisissa ympäristöissä

  14. AKTIVOIVAT JA OSALLISTAVAT TYÖTAVAT? (Lonka, 2010) Miten tavoite saavutettiin? Sytytetään kiinnostus. Tiedostetaan ryhmän oppimisen tai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi Mitä muutosta tapahtuu? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella? Kiinnostus syvenee. Alkutilan arviointi, palaute Diagnostinen arviointi, palaute Ylläpidetään kiinnostusta. Oppimisen prosessi etenee (kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia

  15. ESIMERKKI: Special Study Module (SSM, Harden & Davies, 1995) Esimerkki: sosiaalinen media Tiettyä moduulia voi käyttää diagnostisesti, prosessin tukemisena tai loppuarvioissa Tapauspohjaisessa oppimisessa Osana verkko-oppimista Ongelmalähtöisessä oppimisessa Ilmiölähtöisessä oppimisessa Aktivoivalla luennolla Arvioinnissa Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  16. MITÄ ON KIINNOSTUS? • Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, jota luonnehtivat positiiviset tunteet sekä älyllinen keskittyminen (Hidi & Renninger, 2006) • Syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja oppimisympäristön välillä • Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä kiinnostukseen (Alexander, Jetton & Kullikowich, 1995) • Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat paremmin (Ainley, Hillman & Hidi, 2002)

  17. MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) • Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty • Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt

  18. Mitkä akateemiset tunteet ennustivat tenttimenestystäaktivoivalla luentokurssilla? • Stepwise regression analysis • Criteria: Probability of F-to-enter <.05; to-remove >.10 .47 .48 -.39 • Tämä malli selitti 29% varianssista; R2=0.29 • Ärtyneisyys, innostuneisuus, hermostuneisuus, päättäväisyys ja energisyys eivät lisänneet selitysosuutta eivätkä opiskelun ongelmat (Elina Ketonen, tekeillä) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  19. TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJILLE • motivaatio • vuorovaikutus • teknologia • autenttiset • tilanteet

  20. TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT? Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm: Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista, kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista (tai –seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista, sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista, videoista, äänitallenteista jne. • Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on suunniteltu tukemaan oppimista • Ratkaisut eivät skaalaudu ilman erilaisia teknologioita yhdistävää pedagogista käsikirjoitusta. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  21. ILTALUKEMISTA • Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. (Teoreettinen tausta) • Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo Riikka & Lonka, K. (2005) Tutkiva oppiminen käytännössä. Opettajan matkaopas. WSOY. (Tutkivaa oppimista alakoulussa) • Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005-2010) psykologia! –sarja Lukion kurssit 1-5. WSOY • Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus – and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s. 139-158). Juva: PS-kustannus. • Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.

More Related