Risto Ryti ja 1930-luvun lama - PowerPoint PPT Presentation

risto ryti ja 1930 luvun lama n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Risto Ryti ja 1930-luvun lama PowerPoint Presentation
Download Presentation
Risto Ryti ja 1930-luvun lama

play fullscreen
1 / 19
Risto Ryti ja 1930-luvun lama
138 Views
Download Presentation
aaralyn
Download Presentation

Risto Ryti ja 1930-luvun lama

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Risto Ryti ja 1930-luvun lama Antti Kuusterä 30.11.2010 Esityksen näkemykset eivät välttämättä edusta Suomen Pankkia

  2. Risto Rytin toiminnan lähtökohtia Uusklassisen tradition kannattaja • suhdannevaihtelut luonnollinen osa taloutta • julkiset interventiot minimoitava, jotta ne eivät häiritsisi talouden omaa automaattista sopeutumista • kvantiteettiteoria Kultakantajärjestelmä paras tiedossa oleva • globaalitalous edellyttää järjestettyjä rahaoloja. Tässä kultakanta toistaiseksi paras • tarvitaan sellainen rahajärjestelmä, johon myös muut maat luottavat • kultakantajärjestelmän vallitessa diskonttokorko rahapolitiikan tärkein väline Rytin dogmatismia liioiteltu • aktiivisen valuuttakurssipolitiikan kannalla 1925, 1931 • suhde julkisiin interventioihin • maatalouden luototus

  3. 1930-luvun lama Priorisointi - tärkeämpää on analysoida sitä, mitkä tekijät johtivat lamaan kuin sitä miten lama hoidettiin - miten paluu kultakantaan toteutettiin

  4. Kansainvälinen tausta ja rahaolojen vakauttaminen 1920 Brysselin konferenssi (Kansainliitto) 1922 Genovan konferenssi (Ranska ja Iso-Britannia) - ensin vakautettava julkinen talous - varottava deflaatiota - kultavaluuttakanta puhtaan kultakannan rinnalle

  5. Kolme mallia I. maat joissa valuutan arvo oli romahtanut alle 10 prosenttiin vuoden 1914 arvosta • Saksa, Itävalta, Unkari, Portugali jne. II. maat joissa valuutta oli laskenut 10-30 prosenttiin vuoden 1914 arvosta - Suomi, Belgia, Tsekkoslovakia, Ranska , Italia III. maat joissa valuutta oli laskenut < 10-30 prosenttia - Ruotsi, Hollanti, Iso-Britannia, Tanska, Norja

  6. Suomen ratkaisu Heti 1920-luvun alussa vakiintui näkemys paluusta vallitsevien kurssien mukaan (SP:ssa Otto Stenroth, W. A. Lavonius, Väinö Tanner; VM:ssä Ryti) • ankaraa poliittista vastustusta Tukena Eli. F. Heckscherin muistio - ei paluuta vanhaan vaan vallitsevin kurssein Risto Ryti ja vientivetoinen talouskasvu • Suomi riippuvainen globaalitaloudesta • aliarvostettu markka helpotti vientiteollisuutta

  7. Suomi mallioppilaana Gustaf Casselin tutkimuksissa The history of post-Warstabilization is full of interestinglessons, and for the student of economicsitwillalwaysbeworthwhile to goback to thisperiod and to analyze the experienceaccumulated The completesuccess of the monetaryreform in Finland and the factthatitwascarriedthroughwith an absoluteminimum of economicdisturbanceare a proof of the soundness of the stabilizationpolicy I havehereoutlined. Lähde: Cassel, Post-WarMonetaryStabilization. Columbia UniversityLectures, 1928

  8. Miksi tärkeätä palata kultakantaan? Huutava pula pääomista Kotimaiset säästövarat eivät millään riittäneet Pääoman tuonti ainoa realistinen vaihtoehto Ilman kansainvälistä uskottavuutta ei pääsyä lainamarkkinoille

  9. Suomen catchingup alkaa

  10. Talouden ylikuumentuminen Talouden ulkoisen tasapainon järkkyminen - sahatavaran viennin pysähtyminen - kotimainen kato ja viljantuonti • rakennussektorin ylikuumentuminen Liian rohkea ulkomainen velkaantuminen - valuuttaluotot myös suljetun sektorin yrityksille

  11. Laman anatomia

  12. Talouden lamaantuminen ja poliittiset paineet Reaalikoron ongelmat - maaseudun pulaliikkeet Y. Jahnsson, V. F. Johansson - vaatimuksena korkosäätely lailla Paineet Suomen Pankkia kohtaan - metallikannasta luopuminen - laajamittainen maatalouden luotottaminen

  13. Ryti piti kiinni klassisesta keskuspankkipolitiikasta Keskuspankin tehtävät - vastata maan valuutan ulkoisesta arvosta • edistää rahaliikettä yleensä • varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus Keskuspankin toiminnan rajat - keskuspankki voi myöntää ainoastaan lyhytaikaista luottoa reaalivakuutta vastaan sekä sijoittaa varojaan nopeasti muutettaviin kohteisiin. Keskuspankki ei siten voi myöntää pitkäaikaisia luottoja enempää maanomistajille kuin muillekaan. Korkopolitiikkaa voitiin käyttää pelkästään rahan arvon säilyttämiseen.

  14. Pankkijärjestelmän vakaus Keskuspankin tehtävänä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaaminen - hajanaisen pankkirakenteen keskittäminen • keskuspankki apuun vain äärimmäisessä hädässä • Pienet luonteeltaan spekulatiiviset pankit saivat kaatua • Keskikokoiset tilapäisissä vaikeuksissa olleet pankit fuusioitiin suurpankkeihin keskuspankin kehotuksesta • Järjestelmän vakautta uhannut Maakuntain Pankki Oy liitettiin Suomen Pankin taloudellisella tuella Kansallis-Osake-Pankkiin

  15. Lähteet Esitelmän pohjana on toukokuussa 2011 julkaistava Suomen Pankin 200 vuotishistoria Kuusterä, Antti – Tarkka, Juha, Suomen Pankki 200 vuotta. Keisarin kassasta keskuspankiksi, 2011.

  16. Johtiko Suomen Pankki talouspolitiikkaa? Rytin asemaa korostettu ehkä hieman liikaa - pankkivaltuuston puheenjohtajat W. A. Lavonius, Ernst Nevanlinna, Väinö Tanner merkittävässä roolissa - Rytin ja Paasikiven tiivis yhteistyö - Valtiontalouden supistamiskomitean koostumus symboloi pankkimiesten statusta - J. K. Paasikivi (kok), Alexander Frey (rkp), Tyko Reinikka (maalaisliitto), Väinö Tanner (sdp), Risto Ryti (edistyspuolue) - Rytin suhteet vientisektorin johtaviin nimiin (Walden, Serlachius)