RAY:n kanta ja tulevaisuudennäkymät järjestöjen palvelutuotannon ja muun toiminnan tukemisessa

1. RAY:n kanta ja tulevaisuudennäkymät järjestöjen palvelutuotannon ja muun toiminnan tukemisessa • Raimo Viiansuo • Avustusvalmistelija • Raha-automaattiyhdistys, Avustus • Turuntie 42 • PL 32 • 02601 Espoo • ---------------------------------------------- • puhelin:+358 9 4370 2049 • mobile:+358 40 746 4413 • fax:+358 9 4370 2383 • raimo.viiansuo@ray.fi • www.ray.fi Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

2. ORIENTAATIO ESITYKSEEN • Lait ohjaavat • Toimintaympäristö muutoksessa • Rahoituskarsinamme • Avustukset palvelutuottajajärjestöille • Julkisen tuen yhteensovittaminen • Yhtiöittämiskysymykset Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

3. Lait ohjaavat • Arpajaislaki: raha-automaattiavustukset järjestöjen välityksellä terveys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen • Pelitoiminnan tuotto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen • Oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille • Avustuslaki • Avustusten käytön tavoitteiden mukaiseen, yhteiskunnallisesti hyväksyttävään toimintaan • Avustuksen myöntämisellä ei arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa • Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai julkisen tuen enimmäismäärää Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

4. Lait ohjaavat • Järjestö itse on ensisijaisessa vastuussa toimintansa lainmukaisuudesta, siten myös hankintalain noudattamisesta • RAY:n tehtävä suhteessa järjestöön rajoittuu avustuslain säätämään avustusten käytön kontrolliin • avustusten käytölle asetettujen tavoitteiden toteutuminen, avustuspäätöksen mukainen avustuksen käyttö • avustusten käytön vaikutus kilpailuun • jossain määrin järjestön toiminnan laillisuuteen yleensä • Avustusharkintaan liittyy myös tiukka laillisuusharkinta • EY:n julkisia tukia koskevien määräysten noudattaminen Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

5. Lait ohjaavat • Avustuksen saajalla on oltava terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia koskeva aatteellinen tarkoitus – avustuslaki edellyttää samalla yleishyödyllisyyttä • Taloudellisen edun hankkiminen toimintaan osallisille tai toiminnan taloudellinen luonne muutoin ei ole yhtäaikaisesti mahdollista • Yhdistysautonomian käsite: • yhdistys tekee itse tarkoitustaan toteuttavat päätöksensä • julkisen vallan tai muunkaan ulkopuolisen tahon ei tule voida määrätä asiakysymyksissä yhdistyksen päätöksiä • päätöksiä ei tee rahoittajakaan, mutta rahoittaja ratkaisee kuitenkin oman mukaantulonsa • Yhdistyksen toiminnan sisältö voi olla taloudellista, jos yhdistys toteuttaa aatteellista tarkoitusta Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

6. Lait ohjaavat • Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista annetun lain SVOL 1982:n perustelut (nykyisin STVOL 1993) • kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut hankkimalla niitä mm. yksityisoikeudellisiin sopimuksiin perustuen yksityisiltä palvelujen tuottajilta • yksityisiä palvelujen tuottajia ovat myös yksityiset yhdistykset, säätiöt, osakeyhtiöt ja ammatinharjoittajat (esim. päiväkoti-, kehitysvammahuolto-, invalidihuolto-, vanhainkoti- ja sairaalapalvelut) • valtion avustuksia ei enää ohjattu suoraan järjestöille, vaan kunnille, tarkoituksena oli, että kunnat rahoittavat ostopalvelut silloinkin, kun ne hankitaan järjestöiltä • Järjestöt asetettiin yritysten rinnalle, mikäli ne tuottivat palveluja kunnille • Arpajaislainsäädäntö astui kuvaan tässä vaiheessa • RAY-avustuksia ei tule myöntää julkisyhteisöjen vastuulla oleviin menoihin • Uusi arpajaislainsäädäntö 2002 • tarkoitus ei ollut sekoittaa julkisyhteisöjen ja kuntien välistä vastuuta palvelujen rahoituksesta; sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilla, verovaroin ja valtionosuuksin. • Soveltaminen on ollut 1980-luvulta alkaen ajan ”joustavaa”. Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

7. Toimintaympäristö muutoksessa • Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti 1990-luvun jälkeen markkinoiden toiminnan edistämistä korostavaksi • Myös sosiaali- ja terveyspalveluja järjestämistä sääntelevä lainsäädäntö on kehittynyt siten, että palvelut voidaan tuottaa myös markkinaehtoisesti • Julkisyhteisöjen päätöksenteossa luodaan odotuksia markkinoiden toimivuudelle myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä • Järjestöt on asetettu yritysten rinnalle silloin, kun ne tuottavat palveluja • Järjestöjen edunvalvontarooli on silti kiistaton kaikista näkökulmista • Mikäli järjestö haluaa tuottaa palveluja, ei se voi välttyä kilpailulainsäännöiltä, eikä myöskään verosäännöksiltä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

8. Toimintaympäristö muutoksessa Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

9. Rahoituskarsinamme • lähtökohtana on avustuslain 4 §: avustuksilla ei saa olla vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa, eikä avustus saa ylittää julkisten tukien enimmäismäärää • avustusten kilpailuvaikutuksia on seurattu ja koordinoitu jo vuosia (sopimus yrittäjien kanssa v. 2000) • käytännössä on vetäydytty eräiltä toimintalohkoilta kuten kotipalveluista ja palveluasumisen investointien avustamisesta • taustalla myös EU:ssa tapahtunut kehitys: sosiaali- ja terveyspalvelut taloudellista toimintaa, järjestöt ymmärretään ”yrityksinä” • myös verottaja arvioi, missä määrin järjestön toiminta on verrattavissa elinkeinotoimintaan (Tuloverolaki 22§ – 23§) • avustustoiminnan on jatkuvasti seurattava ja arvioitava avustuskohteiden palvelutuotantovaikutuksia ja vetäydyttävä aloilta, joissa on yksityistä tarjontaa (Avustuslaki 4 ja 21 §) Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

10. Rahoituskarsinamme • Sosiaalilainsäädännön kehittämisen eräänä tavoitteena on ollut turvata asiakkaan ja potilaan edut, mikä on tehnyt myös mahdolliseksi markkinaehtoisen tuottamisen • Myös ostopalveluvaihtoehdossa kunnan vastuu asiakkaista ja potilaista on säilynyt entisellään – ostopalvelusuhde on vaativampi • Raha-automaattiavustusten käyttöä koskevaa lainsäädäntö on perusteiltaan pysynyt ennallaan; • sosiaalipoliittista tavoitetta on käytännössä ”lavennettu” • avustuslakiin lisättiin kilpailulainsäädännön pakottamat reunaehdot avustuksien myöntämiselle, ja hyvän hallinnon takeet • reunaehtojen merkitys jäi vaikeasti tulkittaviksi • Kehityksen seurauksena on selvästi syntynyt tarve uudistaa myös raha-automaattiavustuksia koskevia linjauksia • Useimmista edellä olevista kysymyksissä ei RAY voi olla ulkopuolinen, kun avustusedellytyksiä harkitaan Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

11. Rahoituskarsinamme • Avustuslaki kieltää avustuksien myöntämisen palvelutuotantoon palveluja tuottaville järjestöille siitä riippumatta, tuotetaanko palveluja kotitalouksille tai julkisyhteisöille • Järjestön saama avustus kunnan järjestämässä kilpailutuksessa aiheuttaa hankintalain kieltämän tarjoajien erilaisen kohtelun (tasapuolisen kohtelun vaatimus) • Mikäli raha-automaattiavustus myönnetään järjestölle palveluihin, jotka ovat kunnan järjestämisvastuulla, tuetaan kunnan toimintaa • Arpajaislailla suoraan valtiolle siirrettyjen varojen RAY:n asema kilpailuoikeuden kannalta on ongelmaton (veteraanirahat) Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

12. Rahoituskarsinamme Kilpailuvinoutumien ehkäiseminen • Avustuksia ei suunnata palveluihin, joista on tarjontaa • Mikäli yritystoimintaa on syntymässä, avustuksia vähennetään • Kilpailun vääristymiä hallitaan avustustasoa ja avustusosuuksia laskemalla sekä kohdentamalla niitä uudelleen • Avustuksia ei saa käyttää toiminnoissa ja hankkeissa, joilla osallistutaan tarjouskilpailuihin (pääsääntö) • Avustusten saajien on pidettävä liiketoimintansa erillään aatteellisesta toiminnasta • Liiketoiminnan kuluja ei saa vyöryttää muille toiminnoille • Jos kilpailuongelmia havaitaan, avustuksista voidaan luopua kokonaan Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

13. Avustukset palveluntuottajaorganisaatioille RAY on pakotettu punnitsemaan hakemuksia usealta kantilta • 1) Järjestö aikoo tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelua kunnalle, josta kunta järjestää hankintalainsäädännön mukaisen kilpailuttamisen • 2) Järjestö hankkii kolmansilta osapuolilta palveluja, jota se tarvitsee toteuttaessaan yleishyödyllistä toimintaansa • 3) Järjestö myy palveluja suoraan joko henkilöasiakkaille tai yhteisöille • 4) Järjestö tuottaa palveluja, jotka kuuluvat sosiaalilainsäädännön mukaan kunnan vastuulle, mutta nimenomaista sopimusta kunnan ja järjestön välillä ei ole solmittu • 5) Osa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta siirretään suoraan valtion käyttöön (veteraanirahat nyt, uudet suunnitelmat) Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

14. Avustukset palveluntuottajaorganisaatioille • Kilpailusääntöjä sovelletaan ”yrityksiin” ( = elinkeinonharjoittajiin) • Yritys määräytyy toiminnan tosiasiallisen sisällön mukaan • Oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa ovat ”yrityksiä” • Taloudellista toimintaa on kaikki se toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla; mm. terveyteen liittyvät palvelut ja iäkkäiden henkilöiden avustaminen • Ratkaisevaa ei ole palvelujen rahoitustapa • Merkityksellistä ei ole myöskään toiminnan aatteellinen tai sosiaalinen tarkoitus, johon palvelujen järjestämisellä pyritään • Merkityksellistä ei ole myöskään yleishyödyllisyys • Palveluja tuottava järjestö on ”yritys” kilpailusääntöjen ja julkisia tukia koskevien sääntöjen soveltamisessa, joten se on asetettu myös kilpailulainsäädännössä yritysten rinnalle. • Julkisessa hankintamenettelyssä järjestö on ”palvelun tarjoaja” ilman erityisasemaa – myös uudessa lainsäädännössä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

15. Julkisen tuen yhteensovittaminen • Miten tarjoajan saama julkinen tuki otetaan huomioon tarjouksia verrattaessa? • Uuden Hankintalain esityksessä ei erityisemmin säädetä mitään julkisten tukien esim. raha-automaattiavustusten osalta • julkiset tuet mainitaan EY-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa osassa 63 ja 64 §:ssä, jotka eivät kuitenkaan koske toissijaisia palveluja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja • 63 §:n mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen (= ei EY:ssa notifioitu kansallinen tuki = mm. RAY) valtiontuen vuoksi • 64 §:ssä säädetään, että jos tarjoaja saa hankintayksiköltä (esim. kunta) taloudellista tukea, tulee tuo tuki ottaa huomioon • Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä ja toimivalta arvioida tukien hyväksyttävyys on EY:n komissiolla, joka päättää jäsenvaltioilta tulevien ennakkoilmoitusten perusteella tukien hyväksyttävyydessä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

16. Julkisen tuen yhteensovittaminen • Avustuslain kannalta olennaista on niiden läpinäkyvyyden lisääminen, avustuksellisten kustannusten seuranta ja eriyttäminen • Yleishyödyllinen toiminta ja palvelutoiminta on pidettävä kirjanpidossa erillään • Käytännössä erillään pito tapahtuu omilla kustannuspaikoilla ja tuloslaskelmassa em. pidetään erillään omina kokonaisuuksina • Tuotot ja kulut kohdistetaan oikeanmääräisinä • Palvelutuotannolle kohdennetaan myös hallinto-, toimisto-, kiinteistö- ja huoneisto- yms. kuluista niille kuuluva osuus Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

17. Yhtiöittämiskysymykset • RAY ei edellytä yhtiöittämistä eikä yhtiöittäminen ole este järjestön muun toiminnan avustamiselle • Merkittävän liiketoiminnan yhtiöittämistä pidetään suositeltavana • Järjestön palvelutoiminta on joka tapauksessa eriytettävä järjestön muusta toiminnasta • Yhtiömalli on ulospäin selkeä ja yksiselitteinen • Kyse on toiminnan tarkoituksenmukaisesta organisoinnista ja johtamistavasta, myös verotustekijät, rahoituksen järjestäminen ja riskien hallinta voivat puoltaa yhtiöittämistä • Yhtiöittäminen kannattaa aina selvittää liiketoimintasuunnitelmaan pohjautuen ja ammattilaisten apua käyttäen laskelmilla ja vertailulla (Suomessa 50.000 alan ammattilaista) • Osakeyhtiölain oikeudet ja velvoitteet tunnettava sekä toiminnan riskit kartoitettava Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

18. Yhtiöittämiskysymykset • Kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistamisen suhde yhtiön ja järjestön välillä, erityisesti kiinteistöjen osalta • RAY-avustussäädökset • Verotus (varainsiirtovero, kiinteistötulon verotus ym.) • Toiminta- ja projektiavustusten vaikutus yhtiöittämiseen • Uuden yhtiön henkilöstö ja luottamushenkilöt: suhde emojärjestöön • Palvelujen keskinäiset ostot • In House – hankintatulkinnat ostettaessa omalta yhtiöltä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

19. KOONTI ESITYKSEEN • Lait ohjaavat ja rajaavat entistä tarkemmin • Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa • Rahoituskarsinamme on kutistumassa • Avustukset palvelutuottajajärjestöille tiukkenevat • Julkisen tuen yhteensovittaminen hankaloituu • Yhtiöittämiskysymykset tulevat ajankohtaisiksi Raimo Viiansuo et alii ER/ JP