1 / 36

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityksen johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityksen johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Esa Iivonen esa.iivonen@mll.fi ; p. 075 324 5581 Aamu- ja iltapäivätoiminnan seminaari 6.11.2009. Selvitys koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

aileen
Download Presentation

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityksen johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityksen johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Esa Iivonen esa.iivonen@mll.fi; p. 075 324 5581 Aamu- ja iltapäivätoiminnan seminaari 6.11.2009

  2. Selvitys koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta • Opetusministeriön toimeksiannosta laadin selvityksen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. • Selvityksen laatiminen perustuu hallitusohjelmaan ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007-2012. • Selvitys on julkaistu opetusministeriön julkaisusarjassa työryhmämuistioita ja selvityksiä (2009:8) helmikuussa 2009. • Selvitys on saatavilla verkkojulkaisuna opetusministeriön sivuilta osoitteessa:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr08.pdf?lang=fi

  3. Selvitys perustuu laajaan ja monipuoliseen aineistoon – selvityksessä toteutetut ja hyödynnetyt kyselyt Selvityshenkilön toteuttamat kyselyt Aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevat lapset (N 497) Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat (N 184) Aamu- ja iltapäivätoiminnan kuntakoordinaattorit (N 40) Aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajat (N 66) Perusopetuksen rehtorit (N 19) Yhteinen iltapäivä -ryhmittymään kuuluneet tahot ja muut järjestötahot (N 11) Vammaisia ja/tai pitkäaikaissairaita henkilöitä edustavat järjestöt (N 8) Yksinhuoltajavanhemmat (N 12) Saamelaiskäräjät Selvityksessä hyödynnetyt aiemmin toteutetut kyselyt Jyväskylän alueen aamu- ja iltapäivätoiminnan palautekysely lapsille (N 778) Opetushallituksen keväällä 2008 toteuttama arviointikysely huoltajille (N 4498), ohjaajille (N 1321) ja kuntakoordinaattoreille (N 134)

  4. Aamu- ja iltapäivätoiminta perusopetuslaissa Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat lainsäännökset ovat perusopetuslain 8 a luvussa, joka tuli voimaan 1.8.2004. Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Perusopetuslain lisäksi toimintaa ohjaavat Opetushallituksen 27.2.2004 antamat koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet.

  5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen (1/2) Kunnalla ei tällä hetkellä ole aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvelvollisuutta. Jos kunta päättää järjestää (tai hankkia) perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien (3-9) erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille (erityisoppilaat) kunnan päättämässä laajuudessa. Järjestäessään tai hankkiessaan perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa kunta saa siihen valtionosuutta. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa omana toimintanaan, avustettuna toimintana tai ostopalveluna. Palveluntuottajina toimivat kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja yritykset.

  6. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen (2/2) Kunta vastaa siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään perusopetuslain säännösten mukaisesti. Kunnan tulee hyväksyä aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia (3 päivittäistä toimintatuntia) tai 760 tuntia (4 päivittäistä toimintatuntia) koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Monet kunnat tarjoavat toimintaa enemmän kuin 4 tuntia päivässä. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00–17.00 välisenä aikana. Aamutoimintaa järjestetään merkittävästi iltapäivätoimintaa vähemmän. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista.

  7. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle perusopetuslaissa asetetut tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä lapsen tunne-elämän kehitystä lapsen eettistä kasvua Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ennaltaehkäistä syrjäytymistä lisätä osallisuutta

  8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnalliset tehtävät Lapsen ohjatun vapaa-ajan toiminnan tehtävä Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen oppimisen ja opiskelun tukeminen Varhaisen tuen ja syrjäytymisen ehkäisyn tehtävä Työn ja perheen yhteensovittaminen

  9. Suomessa lyhyet koulupäivät - samalla vanhempien kokoaikainen työssäkäynti yleistä Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiselle on vankat kehityspsykologiset perusteet: Lea Pulkkinen: ”Unohdettu keskilapsuus” (ikävuodet 7-12) Lapsilta on perinteisesti Suomessa odotettu itsenäisyyttä ja selviytymiskykyä liian aikaisin. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on tärkeä merkitys lasten sosialisaatioprosessissa. Suomalaisilla koululaisilla on hyvin lyhyet koulupäivät. Suomessa on OECD:n vertailussa toiseksi vähiten oppitunteja. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaiden vähimmäisviikkotuntimäärä on 19. Valtaosa kouluikäisten lasten vanhemmista on kokoaikatyössä. Koululaisten vanhempien työllisyysaste Suomessa on OECD:n kärkeä: Äitien, joiden nuorin lapsi 6-15-vuotias, työllisyysaste oli Suomessa 85,9 % vuonna 2007 (OECD:n keskiarvo 69,6 % vuonna 2007) (Lähde: Family Database, OECD)

  10. 7-14-vuotiaiden koululaisten oppituntien määräLähde: Education at a Glance 2009, OECD

  11. Lapsia aamu- ja iltapäivätoiminnassa 2004-2008

  12. Ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden osallistuminen aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan syyslukukaudella 2008

  13. Toisen vuosiluokan oppilaiden osallistuminen aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan syyslukukaudella 2008

  14. 3.-9. vuosiluokan erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden osallistuminen aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan syyslukukaudella 2008

  15. Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeiset kehittämiskohteet selvityksen mukaan Aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville pienille koululaisille Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen, mukaan lukien yhteistyö koulutilojen käytössä Palveluntuottajien mahdollisuuksien parantaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan pitkäjänteiseen toteuttamiseen Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työsuhteiden pysyvyyden lisääminen Erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan kehittäminen

  16. Aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville pienille koululaisille Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on linjattu, että ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapaikka. Hallituksen strategia-asiakirjaan 2007 sisältyvän Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma-asiakirjan mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen edellyttää palvelun tarjoamista kaikille sitä haluaville lapsiperheille. Kehittämissuunnitelman ja politiikkaohjelman linjauksia on vaikea toteuttaa, jollei lainsäädännössä ole kunnille asetettua toiminnan järjestämisvelvoitetta. Jos järjestämisvelvollisuutta ei kirjata perusopetuslakiin, uhkana on, että aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen heikossa taloustilanteessa jopa vähenee. Selvityksessä ehdotetaan, että kunnalle säädetään velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa ensimmäisen vuosiluokan ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa.

  17. On varmistettava, että asiakasmaksut eivät estä pienituloisten perheiden lasten osallistumista toimintaan (1/2) Enemmistö vanhemmista pitää asiakasmaksuja kohtuullisina. Asiakasmaksut vaihtelevat kunnittain. Asiakasmaksujen osuus toiminnan kustannuksista on merkittävä. Asiakasmaksujen vapautusten ja alennusten piirissä on vähän perheitä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma-asiakirjassa linjataan, että ”tulee huolehtia siitä, että korkeat palvelumaksut eivät estä osallistumista aamu- ja iltapäivätoimintaan, joka ehkäisee osaltaan syrjäytymistä ja tarjoaa varhaista tukea.”

  18. On varmistettava, että asiakasmaksut eivät estä pienituloisten perheiden lasten osallistumista toimintaan (2/2) • Nykyinen asiakasmaksukäytäntö ei riittävällä tavalla varmista sitä, että esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä pienituloisuus ei muodostu esteeksi toimintaan osallistumiselle. • Sosiaalisin perustein myönnettävien aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen alennusten ja vapautusten käytäntöjä on yhdenmukaistettava ja yksinkertaistettava valtakunnallisen suosituksen perusteella. • Tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta alennusta tai vapautusta on lisättävä.

  19. Palveluntuottajien mahdollisuuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan pitkäjänteiseen järjestämiseen parannettava (1/2) Kansalaisjärjestöillä ja seurakunnilla on erittäin merkittävä rooli aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamisessa. Noin puolet toiminnasta on palveluntuottajien toteuttamaa (ohjaustunneista 51,6 % lukuvuonna 2007-2008). Valtaosa palveluntuottajien aamu- ja iltapäivätoiminnasta järjestetään niin, että kunta antaa palveluntuottajalle kohdennettua avustusta. Sopimusten määräaikaisuus ja lyhyt sopimusaika heikentävät merkittävästi palveluntuottajien edellytyksiä toteuttaa aamu- ja iltapäivätoimintaa pitkäjänteisellä tavalla.

  20. Palveluntuottajien mahdollisuuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan pitkäjänteiseen järjestämiseen parannettava (2/2) • Aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottamista koskevat sopimukset tulisi tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi. • Aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavat avustukset tulee mitoittaa suuruudeltaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat toiminnan laadukkaan järjestämisen ja että niissä on otettu huomioon myös toiminnasta aiheutuneet palveluntuottajien tarpeelliset hallinnolliset kulut. • Koulujen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien yhteistyötä on vahvistettava tavoitteena pitkäjänteinen kumppanuus.

  21. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötä vahvistettava (1/2) Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen yhteistyö on parantunut, mutta yhteistyössä ja tiedonkulussa on edelleen paljon kehittämistä. Tavoitteena tulee olla perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja vanhempien kasvatuskumppanuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on erinomaiset mahdollisuudet tukea lapsen oppimista, koulunkäyntiä ja kouluviihtyvyyttä. Tiedonkulkua ja yhteistyötä on vahvistettava perusopetuksen, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistamiseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet tulisi koulun kerhotoimintaa vastaavalla tavalla sisällyttää osaksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

  22. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötä vahvistettava (2/2) Kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma tulisi sisällyttää osaksi kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Aamu- ja iltapäivätoiminta osaksi koulun toimintakulttuuria. Aamu- ja iltapäivätoiminta koulun kerhotoimintaa vastaavalla tavalla osaksi koulun toimintaa, joka tapahtuu rehtorin johdolla. Koulujen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kumppanuutta on vahvistettava. Koulunkäyntiavustajien ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tehtävien ja koulutusten yhteensovittaminen.

  23. Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee saada koulun tiloja käyttöön nykyistä laajemmin • Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilojen sopivuus toimintaan vaihtelee. Selvityksen aineistoon sisältyi paljon toimintapaikkoja, joissa tilat sopivat huonosti toimintaan. • Tilojen tarkoituksenmukaisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin. • Erityisesti lepoa, rauhallista oleilua ja läksyjen tekoa on vaikea järjestää monissa toimintapaikoissa. • Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö koulujen kanssa tila-asioissa toimii vielä riittämättömällä tavalla. • Aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttöön tulee saada nykyistä paremmin koulujen tiloja. • Koulutilojen korjauksissa ja uusia kouluja rakennettaessa on välttämätöntä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet otetaan huomioon.

  24. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin kirjaus sisällöllisistä aihekokonaisuuksista • Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisimpiä sisältöjä ovat leikki, liikunta, ulkoilu, askartelu, lepo, luova toiminta, pelit, musiikki ja läksyjen teko. Seurakuntien järjestämässä toiminnassa sisältönä on lisäksi kristillinen kasvatus. • Aamu- ja iltapäivätoiminta edistää lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin. Toiminta edistää lapsen myönteisiä harrastuksia. • Toiminta edistää leikkiä osana lasten päivittäistä toimintaa ja vahvistaa leikkikulttuuria. Aamu- ja iltapäivätoiminta edistää lapsen oikeutta olla lapsi. • Toiminnassa heikoimmin toteutuu mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen sekä läksyjen tekemiseen. • Toiminnan tavoitteiden edistämiseksi ja toiminnan suunnitelmallisuuden vahvistamiseksi olisi perusteltua, että aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevien perusteiden toiminnan sisältöä koskeva osuus olisi nykyistä yksityiskohtaisempi sisältäen aihekokonaisuuksia tai orientaatioita, jotka on toiminnan toteuttamisessa otettava huomioon.

  25. Koulunkäyntiavustajan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtävien ja koulutusten yhteensovittaminen Ohjaajien työsuhteiden määräaikaisuus ja osa-aikaisuus heikentävät koulutettujen ohjaajien saatavuutta ja pysyvyyttä, mikä heijastuu kielteisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuuden siirtymäaika päättyi 31.7.2009. Koulunkäyntiavustajien tehtäviä tulee mahdollisuuksien mukaan yhdistää aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tehtäviin henkilöstön työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pysyvyyden lisäämiseksi. Koulunkäyntiavustajan ja aamu- ja iltapäiväohjaajan ammattitutkinnot tulisi yhdistää kouluohjaajan ammattitutkinnoksi. Tämän lisäksi koulu- ja vapaa-ajan ohjaajan tehtäviä varten tulisi luoda myös ammatillinen perustutkinto ja ammattikorkeakoulututkinto. Opetustoimen koko henkilöstön täydennyskoulutus tulee kirjata lakiin.

  26. Ohjaajien määrä ja ryhmäkoot Ohjaajien määrä suhteessa lasten määrään vaihtelee huomattavasti. Ohjaajien tarvetta lisää erityisesti, jos ryhmässä on erityisoppilaita tai muita erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Myös ryhmäkoot vaihtelevat toiminnassa erittäin paljon. Ohjaajien riittävyys suhteessa lasten määrän tulee varmistaa antamalla valtakunnallinen suositus lasten enimmäismäärästä ohjaajaa kohden. Kunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulee määritellä periaatteet, joiden mukaan ohjaajien määrä määräytyy. Ohjaajia tulee olla riittävästi toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen nähden. Kunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulee määritellä toimintaryhmien muodostamisen periaatteet. Toimintaryhmät tulee muodostaa siten, että lasten yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet.

  27. Erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitettävä (1/2) Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmät ovat usein liian suuria erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseksi. 3.-9. vuosiluokkien erityisoppilaille ei ole tarjolla riittävästi oman ikäkauden mukaista toimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan on vastattava lapsen iän mukaista tarvetta. 3.-9. vuosiluokkien erityisoppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee hyödyntää koulun kerhotoiminnan mahdollisuudet.

  28. Erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitettävä (2/2) • Koulunkäyntiavustajien ja ohjaajien tehtävien yhteensovittaminen edistää erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeiden huomioon ottamista. • Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin ja kuntien aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin toimintasuunnitelmiin tulee kirjata nykyistä yksityiskohtaisemmat kuvaukset erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan järjestämisestä. • Selvityksessä ehdotetaan käynnistettäväksi valtakunnallinen hanke erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulun kerhotoiminnan ja muun koulussa tapahtuvan kerhotoiminnan kehittämiseksi.

  29. Lasten ja vanhempien tyytyväisyys aamu- ja iltapäivätoimintaan Lapset ovat pääosin tyytyväisiä toimintaan. ”Siellä on kivaa ja saa paljon kavereita.” Kaverit ovat lapsille keskeinen viihtyvyystekijä toiminnassa. ”Siellä on kavereita”, ”siellä saa leikkiä”, ”saa askarrella”, ”siellä on niin kivaa”, ”ohjaajat ovat kivoja”, ”hyvää välipalaa”, ”siellä on kivoja leluja”, ”piirtäminen on kivaa”, ”saa pelata sählyä”, ”ollaan ulkona paljon”. Lasten viihtyvyyttä heikentävät eniten kiusaaminen, rauhattomuus ja kova meteli. Vanhemmat antoivat Opetushallituksen arviointikyselyssä (2008) aamu- ja iltapäivätoimintapalvelulle arvosanaksi keskimäärin 8,46. Vanhempien mukaan toiminnan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat tilakysymykset, aamutoiminta ja toiminnan sisällöt.

  30. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 1: Perusopetuslakiin kirjataan, että kunnan tulee järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. • Toimenpide-ehdotus 2: Opetusministeriö asettaa laajapohjaisen neuvottelukunnan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan kehittämiseksi. • Toimenpide-ehdotus 3: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet sisällytetään osaksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sisällytetään kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

  31. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 4: Perusopetuslaissa aamu- ja iltapäivätoiminta säädetään koulun toiminnaksi, josta vastaa koulun rehtori. Jos toimintaa toteuttaa palveluntuottaja, palveluntuottajan kanssa tehdään sopimus toiminnan järjestämisestä.  Aamu- ja iltapäivätoiminta sisällytetään perusopetuslain 15 §:n 1 momentissa edellytettyyn opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sekä perusopetusasetuksen 9 §:ssä edellytettyyn opetuksen järjestäjän lukuvuosittaiseen suunnitelmaan. • Toimenpide-ehdotus 5: Perusopetuksen, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä edistetään. Varmistetaan lainsäädäntöä tarkistamalla, että salassapitoa koskevat säännökset eivät ole yhteistyön esteenä. • Toimenpide-ehdotus 6: Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin ja kuntien aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin toimintasuunnitelmiin kirjataan nykyistä yksityiskohtaisemmat kuvaukset erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä, jotta heidän yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomion ja heidän tarvitsemansa tuki järjestää nykyistä paremmin.  

  32. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 7: Käynnistetäänvaltakunnallinen hanke erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulun kerhotoiminnan ja muun koulussa tapahtuvan kerhotoiminnan kehittämiseksi. • Toimenpide-ehdotus 8: Aamutoimintaa lisätään toiminnan tarvetta vastaavaksi. • Toimenpide-ehdotus 9: Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin sisällytetään koululaisten kesälomanaikainen kesätoiminta. Kesätoiminta otetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttökustannuksiin maksettavan valtionosuuden piiriin. Kunnan harkinnassa on, järjestetäänkö perusopetuslain mukaista kesätoimintaa.  Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja koskevaan perusopetuslain säännökseen kirjataan koulun loma-aikaisesta toiminnasta perittävän viikkomaksun enimmäismäärä.

  33. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 10: Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin kirjataan toiminnan sisällölliset aihekokonaisuudet, jotka mahdollistavat myös paikalliset sovellukset. • Toimenpide-ehdotus 11: Opetushallitus antaa suosituksen koskien lasten enimmäismäärää ohjaajaa kohden. Suositus voidaan kirjata aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin tai antaa erillisenä. Perusopetusasetukseen kirjataan, että kunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulee määritellä periaatteet, joiden mukaan ohjaajien määrä määräytyy. Ohjaajia tulee olla riittävästi toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen nähden. • Toimenpide-ehdotus 12: Koulunkäyntiavustajat tehtävät yhdistetään mahdollisuuksien mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tehtäviin henkilöstön työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pysyvyyden lisäämiseksi.

  34. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 13: Koulunkäyntiavustajan ja aamu- ja iltapäiväohjaan ammattitutkinnot yhdistetään kouluohjaajan ammattitutkinnoksi. Luodaan koulunkäyntiavustajan, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ja muun lasten vapaa-ajan ohjauksen tehtäviä varten ammatillinen perustutkinto. Luodaan koulu- ja vapaa-ajan ohjaajan ammattikorkeakoulututkinto suuntautumisvaihto yhteisöpedagogi- (AMK) ja/tai sosionomi- (AMK) - tutkintoihin.  • Toimenpide-ehdotus 14: Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien täydennyskoulutus kirjataan lakiin. • Toimenpide-ehdotus 15: Perusopetusasetukseen kirjataan, että kunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulee määritellä toimintaryhmien muodostamisen periaatteet. Toimintaryhmät tulee muodostaa siten, että lasten yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet.

  35. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 16: Koulujen tilojen yhteiskäyttöä opetukseen ja aamu- ja iltapäivätoimintaan lisätään.  • Toimenpide-ehdotus 17: Koulurakennusten korjauksissa ja uusien koulujen rakentamisessa aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet otetaan huomioon. Samalla otetaan huomioon koulun kerhotoiminnan ja esiopetuksen tilatarpeet. Perusopetuksen tilojen korjaus- ja uudisrakentamishankkeiden valtionavustusten myöntämisen ehdoksi asetetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulun kerhotoiminnan ja esiopetuksen tilatarpeet on otettu hankkeessa huomioon. • Toimenpide-ehdotus 18: Varmistetaan, että perheen pienituloisuus ei muodostu esteeksi lapsen osallistumiselle aamu- ja iltapäivätoimintaan. Maksualennuksista ja -vapautuksista ja niiden hakemis- ja päätösmenettelyistä annetaan Opetushallituksen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa valmistelema valtakunnallinen suositus. Tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta alennusta tai vapautusta lisätään merkittävästi.

  36. Selvityksen toimenpide-ehdotukset • Toimenpide-ehdotus 19: Aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannusten ja rahoituksen tilastointia kehitetään niin, että toiminnan kokonaiskustannuksista ja -rahoituksesta saadaan kattavat ja luotettavat tiedot ja että maksettujen asiakasmaksujen kokonaismäärä on saatavilla aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannustilastoista. • Toimenpide-ehdotus 20: Aamu- ja iltapäivätoiminnan pitkäjänteisyyden, suunnitelmallisuuden ja laadun turvaamiseksi toiminnan järjestämistä koskevat kuntien ja palveluntuottajien väliset avustussopimukset laaditaan voimassaololtaan toistaiseksi voimassa oleviksi. • Toimenpide-ehdotus 21: Kunnat varmistavat, että aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavat avustukset on mitoitettu suuruudeltaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat toiminnan laadukkaan järjestämisen ja että niissä on otettu huomioon myös toiminnasta aiheutuneet palveluntuottajien tarpeelliset hallinnolliset kulut.

More Related