Keinoja t k rahoituksen ja kasvuyritt jyyden lis miseksi
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 16

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi PowerPoint PPT Presentation


  • 61 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi. Akavan tiedotustilaisuus 10.1.2012 elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010. Mrd. euroa. Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus.

Download Presentation

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Keinoja t k rahoituksen ja kasvuyritt jyyden lis miseksi

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

Akavan tiedotustilaisuus

10.1.2012

elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski


Tutkimus ja kehitt mistoiminnan menot 2004 2010

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010

Mrd. euroa

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus


Yritysten t k menojen rahoitus 2010

Yritysten t&k-menojen rahoitus 2010

189,30 Me Tekes

Oma rahoitus

4579,00 Me

Ulkopuolinen

189,30 Me

32,20 Me Julkinen pl. Tekes

27,30 Me Muu

26,00 Me Ulkomaat

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus


Yritysten t k panostukset eritt in ep varmalla pohjalla

Yritysten t&k-panostukset erittäin epävarmalla pohjalla

  • 2009 t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun tilastoja on Suomessa laadittu (v. 1971). Lasku johtui yritysten t&k-toiminnan huomattavasta vähenemisestä (n. 250 Me).

  • Vuonna 2010 elinkeinoelämän investoinnit pysyivät nimellisesti edellisen vuoden tasolla. Yritysten osuus kokonaismenojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin.

  • Yritysten t&k-rahoituksen notkahduksesta toipuminen alkoi 2011, jolloin kasvua on arvion mukaan n. 100 Me.

  • Vuonna 2012 on yrityksissä odotettu t&k-investointien hienoista taantumista. Talouden näkymien heikentyessä yksityisen sektorin merkittävä osuus rahoituksesta uhkaa pienentyä entisestään.


Valtion tutkimus ja kehitysrahoitus 2010

Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus 2010

Lähde: TEM 2010


Valtion t k panostukset kutistuvat 2012

Valtion t&k-panostukset kutistuvat 2012

  • Valtion t&k-rahoitus laskee v. 2012 alle kahden miljardin euron.

  • Yhteensä Tekesiltä ja Suomen Akatemialta leikataan 70 miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 mennessä Tekesiltä vielä lisää.

  • Budjettikehyksen toteutuessa vuonna 2015 sekä Tekes että Suomen Akatemia ovat reaalisesti suurin piirtein samalla rahoitustasolla kuin mitä ne olivat vuonna 2008.

  • Kehyskaudella yliopistojen rahoitus vakiintuu vuoden 2012 tasolle ja tutkimuslaitosten rahoitus laskee.


Kokonaisuutena t k menot alle nelj prosenttia bkt sta

Kokonaisuutena t&k-menot alle neljä prosenttia bkt:sta

*) Arvio

Lähde: Tilastokeskus; Oma arvio BKT-osuudesta

31.10.2011


T k rahoituksen bkt osuus pienenee

T&k-rahoituksen bkt-osuus pienenee

Kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä osuus pienenee entisestään

  • Neljän prosentin tavoitteesta puuttuu 1,8 miljardia euroa. t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosenttiin bkt:sta.

  • Arvio perustuu oletukselle että v. 2015 yrityssektori ylittää v. 2008 t&k-toiminnan huippukauden nimellisarvon (5,1 miljardia euroa).

  • Oletus että bkt kasvaa keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa.

Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2011


Kasvun ja kansainv listymisen tekij t

Kasvun ja kansainvälistymisen tekijät

  • Laajapohjainen innovaatiotoiminta yrityksissä

  • Kannustava kasvuyrittäjyyskulttuuri

  • Panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen


Kasvu ja kansainv listyminen tosiasiat

Kasvu ja kansainvälistyminen: tosiasiat

  • Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maassa.

  • Kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri; vuosina 2006–2009 lähes 50 prosenttia.

  • Suomen innovaatiojärjestelmän kv-arviointi: bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa alkuvaiheen pääomasijoitustoiminnan vauhdittamiseksi.

  • Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenmaista on TKI-toimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässään.


Yrityksille suunnattu julkinen t k rahoitus ja verokannusteet ovat suomessa alle oecd keskitason

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason


Yrityksille suunnattu julkinen t k rahoitus ja verokannusteet ovat suomessa alle oecd keskitason1

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason


Bisnesenkeliverkostot oecd n vertailussa

Bisnesenkeliverkostot OECD:n vertailussa


Ehdotukset verokannusteet ja sijoitukset

Ehdotukset: verokannusteet ja sijoitukset

Valtion on kannustettava yksi­tyistä sektoria lisäämään laajasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia.

  • Bisnesenkeleiden pääomasijoitusten verovähennys esimerkiksi siten, että sijoitettu summa on osittain (50%) vähennyskelpoinen pääomatulosta ja luovutusvoitto verovapaa, jos saatu voitto sijoitetaan 12 kk:n aikana uudelleen.

  • Innovointia kannustava TKI-verovähennys. TKI-verovähennys (25 %) olisi muodoltaan veronhyvitys yhteisöverosta.

  • Pääomasijoitusohjelma kasvuyritystoiminnan kiihdyttämiseksi ja kansain­välistämiseksi luomalla suomalaisille ja kansainvälisille pääomasijoittajille pääomasijoitusohjelma, johon voisi sisältyä 3–5 sijoitusrahastoa.


Ehdotukset korkeakoulut ja yritt jyys

Ehdotukset: korkeakoulut ja yrittäjyys

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on panostettava enemmän yrittäjyyteen. Niillä on suuri merkitys kasvualustana ”yrittäjyysekosysteemeille” ja yrittäjyyskulttuurin luomisessa.

  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on otettava yrittäjyys keskeiseksi osaksi niiden arvoja ja opinto-ohjelmia.

  • Yliopistojen hallintoa on valmennettava yrittäjyyden tukemiseen.

  • Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusmallia on laajennettava.

  • Yliopistojen kieltenopetusta on lisättävä ja otettava entistä enemmän vieraskielistä opetusta osaksi koulutusohjelmia.

  • Aalto Center for Entrepreneurship –yksikön konseptin laajentaminen kansalliseksi.

  • Lisätään merkittävästi opiskelijoiden kannustamista start-up toimintaan ja start-up harjoitteluun.


Innovaatiopolitiikalle uusi suunta

Innovaatiopolitiikalle uusi suunta

Hallitus on myöntänyt että julkisen t&k-rahoituksen määrällisen kasvun pitkään jatkunut kausi on kääntynyt laskuun.

  • Tulevassa kehysriihessä kaivataan hallitukselta näkemystä siitä, miten yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan osaamispohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

  • Julkisen t&k-rahoituksen taso on saatettava takaisin tavoiteuralle.

  • Julkisen innovaatiopolitiikan rahoituksen, palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan koordinaatiota ja tuottavuutta on parannettava. Kansallinen innovaatiostrategia on toteutettava.


  • Login