keinoja t k rahoituksen ja kasvuyritt jyyden lis miseksi
Download
Skip this Video
Download Presentation
Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 16

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi - PowerPoint PPT Presentation


  • 83 Views
  • Uploaded on

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi. Akavan tiedotustilaisuus 10.1.2012 elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010. Mrd. euroa. Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi ' - zeki


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
keinoja t k rahoituksen ja kasvuyritt jyyden lis miseksi

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

Akavan tiedotustilaisuus

10.1.2012

elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

tutkimus ja kehitt mistoiminnan menot 2004 2010
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010

Mrd. euroa

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

yritysten t k menojen rahoitus 2010
Yritysten t&k-menojen rahoitus 2010

189,30 Me Tekes

Oma rahoitus

4579,00 Me

Ulkopuolinen

189,30 Me

32,20 Me Julkinen pl. Tekes

27,30 Me Muu

26,00 Me Ulkomaat

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

yritysten t k panostukset eritt in ep varmalla pohjalla
Yritysten t&k-panostukset erittäin epävarmalla pohjalla
  • 2009 t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun tilastoja on Suomessa laadittu (v. 1971). Lasku johtui yritysten t&k-toiminnan huomattavasta vähenemisestä (n. 250 Me).
  • Vuonna 2010 elinkeinoelämän investoinnit pysyivät nimellisesti edellisen vuoden tasolla. Yritysten osuus kokonaismenojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin.
  • Yritysten t&k-rahoituksen notkahduksesta toipuminen alkoi 2011, jolloin kasvua on arvion mukaan n. 100 Me.
  • Vuonna 2012 on yrityksissä odotettu t&k-investointien hienoista taantumista. Talouden näkymien heikentyessä yksityisen sektorin merkittävä osuus rahoituksesta uhkaa pienentyä entisestään.
valtion t k panostukset kutistuvat 2012
Valtion t&k-panostukset kutistuvat 2012
  • Valtion t&k-rahoitus laskee v. 2012 alle kahden miljardin euron.
  • Yhteensä Tekesiltä ja Suomen Akatemialta leikataan 70 miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 mennessä Tekesiltä vielä lisää.
  • Budjettikehyksen toteutuessa vuonna 2015 sekä Tekes että Suomen Akatemia ovat reaalisesti suurin piirtein samalla rahoitustasolla kuin mitä ne olivat vuonna 2008.
  • Kehyskaudella yliopistojen rahoitus vakiintuu vuoden 2012 tasolle ja tutkimuslaitosten rahoitus laskee.
kokonaisuutena t k menot alle nelj prosenttia bkt sta
Kokonaisuutena t&k-menot alle neljä prosenttia bkt:sta

*) Arvio

Lähde: Tilastokeskus; Oma arvio BKT-osuudesta

31.10.2011

t k rahoituksen bkt osuus pienenee
T&k-rahoituksen bkt-osuus pienenee

Kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä osuus pienenee entisestään

  • Neljän prosentin tavoitteesta puuttuu 1,8 miljardia euroa. t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosenttiin bkt:sta.
  • Arvio perustuu oletukselle että v. 2015 yrityssektori ylittää v. 2008 t&k-toiminnan huippukauden nimellisarvon (5,1 miljardia euroa).
  • Oletus että bkt kasvaa keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa.

Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2011

kasvun ja kansainv listymisen tekij t
Kasvun ja kansainvälistymisen tekijät
  • Laajapohjainen innovaatiotoiminta yrityksissä
  • Kannustava kasvuyrittäjyyskulttuuri
  • Panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen
kasvu ja kansainv listyminen tosiasiat
Kasvu ja kansainvälistyminen: tosiasiat
  • Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maassa.
  • Kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri; vuosina 2006–2009 lähes 50 prosenttia.
  • Suomen innovaatiojärjestelmän kv-arviointi: bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa alkuvaiheen pääomasijoitustoiminnan vauhdittamiseksi.
  • Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenmaista on TKI-toimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässään.
yrityksille suunnattu julkinen t k rahoitus ja verokannusteet ovat suomessa alle oecd keskitason
Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason
yrityksille suunnattu julkinen t k rahoitus ja verokannusteet ovat suomessa alle oecd keskitason1
Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason
ehdotukset verokannusteet ja sijoitukset
Ehdotukset: verokannusteet ja sijoitukset

Valtion on kannustettava yksi­tyistä sektoria lisäämään laajasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia.

  • Bisnesenkeleiden pääomasijoitusten verovähennys esimerkiksi siten, että sijoitettu summa on osittain (50%) vähennyskelpoinen pääomatulosta ja luovutusvoitto verovapaa, jos saatu voitto sijoitetaan 12 kk:n aikana uudelleen.
  • Innovointia kannustava TKI-verovähennys. TKI-verovähennys (25 %) olisi muodoltaan veronhyvitys yhteisöverosta.
  • Pääomasijoitusohjelma kasvuyritystoiminnan kiihdyttämiseksi ja kansain­välistämiseksi luomalla suomalaisille ja kansainvälisille pääomasijoittajille pääomasijoitusohjelma, johon voisi sisältyä 3–5 sijoitusrahastoa.
ehdotukset korkeakoulut ja yritt jyys
Ehdotukset: korkeakoulut ja yrittäjyys

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on panostettava enemmän yrittäjyyteen. Niillä on suuri merkitys kasvualustana ”yrittäjyysekosysteemeille” ja yrittäjyyskulttuurin luomisessa.

  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on otettava yrittäjyys keskeiseksi osaksi niiden arvoja ja opinto-ohjelmia.
  • Yliopistojen hallintoa on valmennettava yrittäjyyden tukemiseen.
  • Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusmallia on laajennettava.
  • Yliopistojen kieltenopetusta on lisättävä ja otettava entistä enemmän vieraskielistä opetusta osaksi koulutusohjelmia.
  • Aalto Center for Entrepreneurship –yksikön konseptin laajentaminen kansalliseksi.
  • Lisätään merkittävästi opiskelijoiden kannustamista start-up toimintaan ja start-up harjoitteluun.
innovaatiopolitiikalle uusi suunta
Innovaatiopolitiikalle uusi suunta

Hallitus on myöntänyt että julkisen t&k-rahoituksen määrällisen kasvun pitkään jatkunut kausi on kääntynyt laskuun.

  • Tulevassa kehysriihessä kaivataan hallitukselta näkemystä siitä, miten yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan osaamispohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen.
  • Julkisen t&k-rahoituksen taso on saatettava takaisin tavoiteuralle.
  • Julkisen innovaatiopolitiikan rahoituksen, palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan koordinaatiota ja tuottavuutta on parannettava. Kansallinen innovaatiostrategia on toteutettava.