1 / 10

Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti

Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti. Työryhmän tehtävä. Arvioida työeläkejärjestelmän indeksitarkistuksia koskevan sääntelyn mahdolliset muutostarpeet yhteen sovittaen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

wardah
Download Presentation

Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti Jukka Rantala

  2. Työryhmän tehtävä • Arvioida työeläkejärjestelmän indeksitarkistuksia koskevan sääntelyn mahdolliset muutostarpeet yhteen sovittaen • työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen • sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus • työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys • kohtuullisina pysyvät eläkemaksut. • Tehtävänä oli myös selvittää, minkälaisia indeksejä on käytössä muiden maiden vastaavissa eläkejärjestelmissä. Jukka Rantala

  3. Työeläkkeiden nykyinen indeksijärjestelmä Nykyinen indeksijärjestelmä tuli voimaan 1.1.2005: • Maksussa olevat eläkkeet tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa kuluttajahintojen muutoksen paino on 80 % ja palkansaajien ansiotason muutoksen paino 20 %. • Eläkkeeseen oikeuttavat ansiot tarkistetaan eläkettä määrättäessä palkkakertoimella, jossa hintojen muutoksen paino on 20 % ja ansiotason muutoksen paino 80 %. • Lisäksi maksussa oleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään iästä riippuva kertakorotus (1-25 %) viiden eläkevuoden jälkeen 24-55-vuotiaille työkyvyttömille. Jukka Rantala

  4. Indeksijärjestelmään tehdyt muutokset • 1962-1976 TEL-indeksi oli sidottuna palkansaajien ansiotasoindeksiin. • 1977-1995 työeläketurvassa sovellettiin ns. puoliväli-indeksiä, jossa sekä hintojen että palkkojen muutoksen paino oli 50 %. • 1996-2004 käytössä oli ns. taitetun indeksin järjestelmä, jossa aktiiviaikaiset ansiot eläkettä määrättäessä ja alle 65-vuotiaiden maksussa olevat eläkkeet tarkistettiin puoliväli-indeksillä ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeet indeksillä, joka määräytyi samoin kuin nykyinen työeläkeindeksi. • 2005 nykyinen indeksijärjestelmä käyttöön. Jukka Rantala

  5. Eläkeläisten toimeentulon kehitys 2000-2010 • Keskimääräinen eläke on noussut viidenneksellä. • Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet reaalisesti neljänneksellä. • Eläkeläisten toimeentulon taso keskimäärin suhteessa ammatissa toimiviin on säilynyt noin 70 prosentissa. • Jakson 2000-2010 koko ajan eläkkeellä olleiden keskimääräinen eläke nousi reaalisesti 13 prosenttia. • Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysyneet reaalisesti ennallaan ja työkyvyttömyyseläkettä saavien suhteellinen asema on heikentynyt. Jukka Rantala

  6. Eläkemaksujen kohdentumisesta eri sukupolville • Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tästä johtuen työeläkejärjestelmän piiriin ensimmäisinä päässeet sukupolvet ovat maksaneet selkeästi matalampaa maksua kuin myöhemmät sukupolvet. • Esimerkiksi: • 1935 syntyneen koko työuran eläkemaksu (työnantajan maksama ja itse maksettu) on laskelmien mukaan keskimäärin 11,5 % palkasta, 1945 syntyneen 16,0 % ja 1975 syntyneen 24,6 %. • Koko elinajan eläketulot suhteessa maksettuihin maksuihin ovat 1935 syntyneellä 3,4-kertaiset, 1945 syntyneellä 2,8-kertaiset ja 1975 syntyneellä 1,5-kertaiset • Eläkemaksuille etuuksien muodossa saatava reaalituotto on ETLA:n laskelmien mukaan 1940 syntyneillä noin 7 prosenttia, josta se alenee ikäluokittain niin, että nuorempien reaalituotto vakiintuu noin 2,5 prosenttiin. Jukka Rantala

  7. Laskelmia työryhmässä esillä olleista indeksiturvan muutosvaihtoehdoista • Työeläkeindeksin ansio-osan paino nostettaisiin 30, 40 tai 50 prosenttiin. • TyEL-eläkemenon ja –maksun osuus palkkasummasta nousisi pitkällä aikavälillä vastaavasti 0,6, 1,2 tai 1,7 prosenttiyksikköä. • Keskimääräinen eläke olisi painokertoimesta riippuen 2, 4 tai 6 prosenttia reaalisesti korkeampi kuin työeläkeindeksin säilyessä nykyisellään. • Muutoksen kustannukset siirtyisivät tuleville sukupolville. Eläkkeellä jo olevat ja pian eläkkeelle siirtyvät hyötyisivät indeksimuutoksesta. Jukka Rantala

  8. Työeläkeindeksi sidottaisiin vain kuluttajahintaindeksiin ja palkkakertoimen ansio-osaa alennettaisiin 70 prosenttiin. • Vuonna 2040 TyEL-meno prosentteina palkkasummasta olisi 1,5 ja vuonna 2080 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin nykylailla. Vaikutus TyEL-maksuun olisi saman suuruinen. • Keskimääräinen eläke suhteessa keskipalkkaan alenisi edellä mainittua enemmän. • Indeksitarkistus tehtäisiin kahdesti vuodessa eli nykyisestä vuodenvaihteen tarkistuksesta osa annettaisiin edeltävän heinäkuun alussa. • Jos vuodenvaihteen tarkistus olisi 2 prosenttia, siitä esim. puolet annettaisiin heinäkuussa. Työeläkemeno ja eläketaso kasvaisivat näin 0,5 prosenttia. TyEL-maksu nousisi 0,1 prosenttiyksikköä. • Aiheuttaisi toimeenpanokustannuksia eläkelaitoksille ja verohallinnolle. Jukka Rantala

  9. Poistettaisiin työntekijän työeläkemaksun vähentäminen eläkkeen perusteena olevista ansioista ja palkkakertoimen ansio-osaa alennettaisiin niin, että muutos olisi kustannusneutraali. • Eläkemaksun vähentämisen poisto yksinään nostaisi pitkällä aikavälillä eläketasoa ja eläkemenoa 7 prosentilla. Eläkemenon osuus palkkasummasta nousisi 2 prosenttiyksiköllä. • Kustannusneutraalisuus saavutettaisiin laskemalla ansio-osan painoa palkkakertoimessa 60 prosenttiin. • Työkyvyttömyyseläkkeet sidottaisiin palkkakertoimeen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kertakorotus poistettaisiin. • TyEL-eläkemenon ja -maksun osuus palkkasummasta nousisi pitkällä aikavälillä 0,2 prosenttiyksiköllä. • Muutoksesta hyötyisivät kaikki yli 50-vuotiaana työkyvyttömiksi tulevat, nuoremmilla hyöty riippuisi mm. elinajasta. • Kaikilla vanhuuseläkeikään elävillä vanhuuseläke muodostuisi suuremmaksi kuin ilman muutosta. Jukka Rantala

  10. Työryhmän päätelmä • Ottaen huomioon, että • indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana, • väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa, • talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat, • työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla, • indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa. • Niin • eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. • Työryhmän päätelmään liittyy eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide. Jukka Rantala

More Related