Laadullinen asennetutkimus

1. 5.12.2011 Elina Renko Laadullinen asennetutkimus

2. Luennon tavoite Ymmärtää… Mitä on laadullinen asennetutkimus. Miten laadullista asennetutkimusta tehdään. Miten laadullista asennetutkimusta voidaan soveltaa.

3. Asenne Sosiaalipsykologian keskeinen käsite koko tieteenalan historian ajan. Hyödynnetty osana eri teorioita ja paradigmoja; lukuisia määritelmiä. Useimpia määritelmiä yhdistää kohteellisuus ja arvottavuus.

4. Asennetutkimus Suurin osa tutkimuksesta kvantitatiivista, behavioristiseen ja kognitiiviseen perinteeseen kytkeytyvää. Tässä tutkimuksessa asenteet on ymmärretty sisäisiksi ja suhteellisen pysyväluontoisiksi ominaisuuksiksi. Käyttäytymistä ennustava mentaalinen tila tai taipumus. Tavoitteena on useimmiten keskiarvoisen asenteen selvittäminen ja tulosten tilastollinen yleistettävyys.

5. Kvantitatiivisen asennetutkimuksen kritiikki Konteksti vailla huomiota. Ratkaisuna tilannesidonnaiseen käytökseen kohdistuvien asenteiden tutkimus (Fishbein & Ajzen, 1975). Ihmiset saattavat samankin keskustelun kuluessa esittää monenlaisia ja toistensa kanssa vastakkaisia asenteita. Asenteen kohde ei kaikille sama. (Potter ja Wetherell, 1987.) Mielensisäisiä rakenteita kuvaavien käsitteiden käyttö puheen tulkinnassa? Asenne luonteeltaan sosiaalinen ei yksilöpsykologinen ilmiö (Lalljee ym. 1984).

6. Mitä on laadullinen asennetutkimus? Kolme keskeistä asiaa…

7. Laadullinen asennetutkimus… Metodologinen lähestymistapa, johon liittyy menetelmien ohella teoreettisia oletuksia. Pyrkii huomioimaan em. kritiikin. Asenteen käsitteestä ei ole tarpeen luopua, se voidaan ymmärtää toisin; sosiaalisena ilmiönä ja suhdekäsitteenä. Psykologisen ja sosiaalinen todellisuuden vastakkainasettelu ei mielekästä. Kommentointia voidaan tulkita useista näkökulmista, jotka voivat edustaa esim. psykologista, sosiaalista tai kulttuurista kontekstia. Luo keskusteluyhteyttä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen asennetutkimuksen välille. Tiukka jaottelu aiheeton, konteksti huomioidaan nykyisin usein myös kvantitatiivisessa asennetutkimuksessa.

8. Laadullisen asennetutkimuksen juuret Jakaa (retorisen) diskurssianalyysin kanssa kiinnostuksen argumentaation analysointiin ja tulkitsemiseen asianyhteydessään. Eroja etenkin aineiston tuottamisessa ja analyysissa. Pohjautuu osin argumentaatiota painottavaan retoriseen sosiaalipsykologiaan (Billig 1996) kommunikaatiota painottavaan relationistiseen sosiaalipsykologiaan (Bateson, 1972) ja yleisemmin sosiaalista korostavaan sosiaalipsykologiaan.

9. Laadullisen asennetutkimuksen juuret Billigin (1996) retorinen sosiaalipsykologia. Ihmiset eivät noudata logiikan sääntöjä vaan voivat kiistää ja puoltaa saman väitteen. Billigin mukaan sosiaalista todellisuutta leimaa argumentatiivisuus, toisistaan poikkeavien näkökantojen olemassaolo ja dialogi. Sekä ihmisten asenteet että niissä tapahtuvat muutokset ovat argumentatiivisia.

10. Laadullisen asennetutkimuksen juuret Billigin mukaan asenne jäsentyy kiistelevien näkökantojen punnitsemisen ja tätä seuraavan kannattamisen tai vastustamisen seurauksena. Kiistakysymyksessä otettu positio. Olennaista vaihtoehtojen olemassa olo. Ilmaistessaan asennetta yksilö asettuu suhteeseen sosiaalisen todellisuuden kanssa. Asenne sosiaalisena ilmiönä ja suhdekäsitteenä.

11. Laadullisen asennetutkimuksen juuret Menetelmää kehitelty Helsingin yliopistossa viimeisen 15 vuoden ajan (Vesala & Rantanen, 2007). Systemaattista lähestymistapaa ei ole pyritty luomaan aiemmin mutta asenteita on lähestytty laadullisesti tutkimuksen alkuajoista lähtien (esim. Thomas & Znaniecki, 1974). Näkemyksiä asenteen sosiaalisesta luonteesta tunnistettavissa mm. kommunikatiivisen toiminnan ja vuorovaikutuksen (Lalljee ym., 1984), diskurssiivisen sosiaalipsykologian (Verkuyten, 1998) ja sosiaalisten representaatioiden (Moliners & Tafani, 1997) tutkimuksessa.

12. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteet Asenne= jostain kohteesta tehty arvottava tulkinta. Olennaista kannanottojen ja perusteluiden suhde. Asenne sosiaalisena ilmiönä ja suhdekäsitteenä (asennoitujan ja asennoitumisen kohteen välinen suhde). Kohteen liittäminen vaihteleviin asiayhteyksiin (kognitiivisiin konteksteihin). Tavoitteena ei tehdä yleistyksiä vaan kartoittaa asenteiden laadullista moninaisuutta jossain asiayhteydessä.

13. Aineiston tuottamisen tapa Aineistona kiistakysymyksiin liittyvä kommentointi. Haastattelumetodina esitetään ärsykkeitä (yleisimmin lauseväittämiä), joiden tavoitteena on saada aikaan kommentointia. Haastattelijan tehtävänä on pyytää haastateltavia perustelemaan kantansa ja esittää tarkentavia kysymyksiä omaa kantaansa ilmaisematta. Kannanotot eivät sinällään ole asenteita vaan sosiaalisessa todellisuudessa vaikuttavien asenteiden ilmauksia, puhetekoja. Kommentointi näytteenä tutkittavasta todellisuudesta (vrt. Alasuutari, 1999).

14. Aineiston analyysi Yleisesti sovellettu luokittavaa ja tämän päälle rakennettavaa tulkitsevaa analyysia. Luokittavalla tasolla poimitaan kannanotot ja keskitytään niitä yhdistävien ja erottavien tekijöiden etsintään mahdollisimman kirjaimellisella tasolla pitäytyen. Huomio kantojen perusteluun. Tulkitsevalla tasolla nostetaan abstraktiotasoa. Keskeisiä tulkintaa vaativia kysymyksiä mm. kuka arvottaa, mitä ja miten. Tulkinnat voidaan viedä kontekstiin; Mikä on se todellisuus, josta aineisto välittää tietoa?

15. Tulkitseva taso Tulkintaa tehdään esim. arvottamisen subjektien tai sen resurssien ja funktioiden näkökulmasta. Kuka asennoituu? Roolit tai toimija-asemat; kysymys yhteisistä asenteista, kehystäminen toisen asenteeksi. Miten ja millaisin välinein asennoituminen tulee ilmaistuksi? Vedotaan soveltuviin oletuksiin. Kenen jakamia oletukset ovat? Mitä asennoitumisella tehdään? Asenteiden ilmaisulla voidaan tulkita olevan ohjaava ja seurauksia tuottava aspektinsa (esim. vaikutelman luonti, itsen esittäminen, identiteetin rakentaminen).

16. Esimerkkejä sovellusalueista Läheiset asiakassuhteet maatilayrittäjien asenteissa (Vesala & Rantanen, 2007). Tietotekniikan laadullinen asennetutkimus (Tamminen, 2007). Uskonnon ja yrittäjyyden suhde (Heinonen, 2007). Syömisen kontrollointi nuorten naisten puheessa (Pajari, 2007). Huumeiden käytön kehykset sosiaalityössä (Rantanen, 2007). Terve järki ja asiantuntijuus kasvatuksessa (Järvinen, 2007).

17. Esimerkkejä sovellusalueista Hyödynnetty myös ryhmähaastatteluita (esim. Pyysiäinen, 2010). Asenteen ilmaisu jaetun sosiaalisen identiteetin pohjalta. Asenteiden muodostuminen tulkitaan aseman ottona, suhteiden sääntelynä ja yhteisen sosiaalisen identiteetin määrittelynä. Tutkimuskysymyksen ei ole koskettava ensisijaisesti asenteita. Mahdollista soveltaa monenlaisia tulkintakäsitteitä.

18. Asennoituminen alkoholinkäytön puheeksiottoon sosiaalityössä Sosiaalityöntekijöiden (N=14) ja sosiaalityön asiakkaiden (N=14) haastattelut. Kaikille haastateltaville samat alkoholinkäytön puheeksiottoon liittyvät lauseväittämät. ”Asiakkaan tausta ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, ottaako sosiaalityöntekijä alkoholinkäytön puheeksi.”

19. Vaikuttaa… aM: ”Mm must tuntuu et eihän niinkään sostyöntekijä ei niinku ajattele ensimmäisenä et se vois olla alkoholiongelma (mm) silloin kun puhutaan akateemisen koulutuksen saaneista (mm) et se jotenkin silti saatetaan sulkea pois siitä, et edelleenkin ryhmitellään ihmisiä tälleen et okei jos hän on kova kova ottamaan brenkkua (mm) niin täytyy olla niinku, ei voi olla akateeminen.” tF: ”Sitten joistakin näkee näkee naamasta, naamasta ihan et alkoholi on ruvennut jo tekemään niitä muutoksia ja näin, että naisilla niin ja miehilläkin esimerkiks nenä on mun mielestä hyvä semmonen tuntomerkki, se alkaa leviimään ja kasvamaan ja punottamaan ja (mm) jotkut lukee lukee huulista huulista et onko, onko kuinka paljon juonut juonut ja näin, mut kyl se monesta näkyy ihan ihan päällepäin.”

20. Vaikka ei ehkä pitäisi… aB: ”Et joskus mä oon tota, siit on aikaa, sillon ku mä joskus vähän join enemmän ni mä menin tonne, mä olin asunnoton sillon (mm) mä menin tonne tonne tota X fattaan ni se sano mulle et tota et tuuppa huomenna ku oot tota niin huonossa kunnossa niinku humalassa (mm) mä olin ihan selvinpäin. Mä tulin seuraavana päivänä (mm) kännissä niin se meni vähän nurin päin, se sano että no nythän sä oot ihan freesi.” tO: ”Ja sitten siis alkoholinkäyttöhän ei katso sosiaaliluokkaa, niinku ne ongelmat (mm) niinku ei oikeesti katso sitä että sitä, sitä mut että että se että että että e-etet kysytäänkö k-kaikilta kaikilta keskiluokkaisilta tai ylempään keskiluokkaan kuuluvilta  alkoholinkäytöstä noin ylipäätään ni se voi vaikuttaa siihen että ei kysytä.”

21. Saattaa vaikuttaa… aF: ”Niin siis mä en välttämättä tiedä et tietääks ne sun taustasta hirveesti yhtään mitään ku sä sinne meet ekalle tapaamiselle jos sä meet ihan ihka oikeelle ekalle tapaamiselle...siis kelahan saa kaikkien tiedot joka paikasta (mm), mä, se on ihan hirvee laitos, se on valtio valtiossa, mutta totanoin mä en tiedä saaks sosiaalipuolen ihmiset niin niin paljon ihmisten tietoja, sitä mä en tiedä (mm, mm) et koska sinne pitää niinku kantaa kahmalokaupalla sitä paperii niin mä voisin kuvitella et ei nyt ihan kaikkee vielä toistaseks tiedä.” tM: ”Aikasemmin edellisessä työpaikassa meillä oli justiin tästä, mä en muista täytettiin joku kysely tai jotain ja että miten helppoa on ikään kuin se päihdeasioiden puheeksiottaminen (mm) ja tota kyl siinä niinku sillä tavalla vähän hajontaa tuli, et meitä oli sitte sellasii jotka sen melkein aina (mm) siis käytännössä niinku uuden asiakkaan kanssakin mutta sitten osa ei, osa ei ottanu että tota kyllä vähän vaihtelee sitte omasta työotteestakin riippuu.”

22. Ei vaikuta… aC: ”Luultavasti, ainaki sen, ainaki nyt tän mitä nyt tässä nyt kun tää valistusaikakausi alkaa nousta tavallaan, niin kyllähän se tavalla tai toisella tulee aina otettuu jollain tapaa keskusteluun (mm) ihan muuten vaan päästäkseen sinuks ja tutuks sen kyseisen henkilön kanssa jonka kanssa sit ollaan yhteyksissä.” tM: ”No mä oon eri mieltä (M naurahtaa) (joo) elikkä tota ää kyl mä, kyl mä kysyn kaikilta meijän asiakkailta sen että tota, et mikä se päihde-päihdetilanne on, samalla tavalla kun mä kysyn sitä että missä mennään mielialan suhteen.”

23. Kohteen määrittyminen… aA:”Eihän se...tausta, mitä sä ajat tolla taustalla takaa, siis tarkotaksä et jos on ruotsinsuomalainen vai?” tJ: ”Äää..mit- tota mi-mitä asioita sä tarkotat tolla ominaisuuksilla, onks ne ihan siis ulkosta habitusta vai onks ne jotain?” 

24. aF: ”Ja ne (tausta ja ominaisuudet) ei nyt välttämättä aina kerro sitä että, no ehkä nykyp-, nykyään ku on toi electron-kortti niin siit näkee et ollaan oltu baarissa mutta tota (F nauraa) mut et mä en oikeen kyl hmm..et niinku mä voisin kuvitella et normina ne keskustelee siitä mut, mut et sitte jos myöhemmin käy, (mmm) mut mä jotenki koen tän niinku et jos eka kerralla ni, kyl mä luulen et ne kysyy sitä, mut ei välttämättä sitte jos se toinen ei sano et no joo, (mmm) nii ei väit- et kunnioittaa sitä asiakkaan kuitenki koskemattomuutta siinä mielessä enemmän ku sitte taas noi terkkarit tämmöses tilanteessa.”

25. Kiitos! Kysymyksiä?