Laadullinen asennetutkimus

1. Laadullinen asennetutkimus Teemu Rantanen Teemu.rantanen@laurea.fi 29.10.2013

2. Mitä on laadullinen asennetutkimus? Laadullinen ASENNETUTKIMUS: asenteiden tutkimusta laadullisin menetelmin LAADULLINEN asennetutkimus: Asennetutkimuksen perinteeseen perustuva laadullisen tutkimuksen lähestymistapa • Se sisältää sekä teoreettisia olettamuksia että käytännön menetelmiä • Perusajatuksena kantaa ottavan kommentoinnin tarkastelu (kommentoinnin tuottaminen ja analysointi)

3. Laadullisen asennetutkimuksen taustaa Asennetutkimuksen perinne • Likert: asenneväittäminen käyttö tutkimusaineiston tuottamisessa • Kvasifenomenologinen asennetutkimus: Asenteen kohteen kognitiivinen rakentuminen Retorinen sosiaalipsykologia • ”Yleinen konstruktiivinen näkökulma”: Huomion kiinnittäminen puheen kautta rakentuneeseen todellisuuteen • Huomion kiinnittäminen kannanottoihin ja niiden perusteluihin

4. Perinteinen (dispositionaalinen) asennekäsite Asennekäsitettä määritelty eri tavoin: • Arvon subjektiivinen vastine (Thomas & Znaniecki) • Mentaalinen ja hermostollinen valmiustila (Allport). • Jonkin kohteen myönteistä tai kielteistä arvottamista (esim. Fishbein) • Asenne hypoteettinen konstruktio (Eagly & Chaiken 1993) • Asenne sisältää kolme komponenttia: Affektiivinen, kognitiivinen ja käyttäytymiseen liittyvä Dispositionalinen asennekäsitys: Suhteellisen pysyvä yksilöllinen piirre • Asenteen oletetaan (toivotaan) ennustavan käyttäytymistä

5. Kriittistä keskustelua dispositio-nalisesta asennekäsityksestä • Kognitiivisen asenneteorian ”sisäinen” kritiikki • Asennetta tulisi tarkastella jossakin kontekstissa (esim. Fishbein; Ajzen) -> toimintaan kohdistuvat asenteet -> Asenteiden ohella tarkasteltava myös muita vaikuttavia elementtejä (esim. kontrollikäsitykset) • Toiminta-asenne poikkeaa perinteisestä asenteesta, ongelmana asennekäsitteen kapeutuminen

6. 2. Asenne käsitteen hylkääminen • Esim. Potter & Wetherell 1987: Ihmiset saattavat jopa saman keskustelun aikana ilmaista ristiriitaisiakin asenteita • Kielenkäytöstä ei voida päätellä psykologisia ilmiöitä • Kritiikissä kiintoisaa on pitäytyminen perinteiseen asennekäsitykseen 3.Asenteen käsitteen uudelleenmuotoilu • Esim. Billig: Asenne retorisena konstruktiona -> Laadullinen asennetutkimus • Myös laadullisessa asennetutkimuksessa asenne ymmärretään jonkin kohteen arvottamisena

7. Asenne sosiaalisena käsitteenä • Thomas & Znaniecki: asenteiden kautta voidaan ymmärtää historiallista muutosta • Asenne joustava käsite. Yksilöllisten asenteiden ohella kulttuurisia asenteita. Asenteen kohde voi olla sosiaalinen tai asenne voi olla ryhmässä jaettu (Allport 1967) • Asennetta voidaan tarkastella myös vuorovaikutuksessa rakentuvana • DeRosa: Asenne-käsite on yhteensopiva erilaisten paradigmojen kanssa; eri paradigmoissa asenne-käsite saa hieman erilaisen merkityksen

8. Laadullisen asennetutkimuksen perusontologia Laadullista analyysiä tehtäessä joudutaan aina tekemään ontologisia olettamuksia: Olettamuksia siitä, mistä aineisto kertoo (esim. Mason) Näkökulma tyypillisesti näytenäkökulma, harvoin faktanäkökulma • Kommentointia voidaan tulkita vuorovaikutuksen näkökulmasta • Kannanotto sisältää aina myös oletuksen vastakannasta • Argumentoinnista voidaan päätellä kulttuurisia näkökulmia • Perusteluissa viitataan tyypillisesti yleisesti hyväksyttyihin (tai sellaisiksi oletettuihin) tosiasioihin tai arvoihin

9. Laadullinen asennetutkimus ja diskurssianalyysi Yhteneväisyyksiä Kuitenkin laadullisessa asennetutkimuksessa • Kiinnostuksen kohteena kieli ja sen käyttö • Puheen tulkitseminen asiayhteyksissään • Oletetaan, että asenteen kielelliset ilmaukset voivat kertoa myös puheen ulkopuolisista asioista • Voidaan käyttää myös asenne-käsitettä. Ja siltä voidaan olettaa myös tiettyä pysyvyyttä (vaikka sitä ei oletetakaan puhtaasti yksilön sisäiseksi) • On omintakeinen metodiikalla

10. Entä laadullinen asennetutkimus ja Sosiaalisten representaatioiden teoria? Potter 1996: • Asennetutkimus tarkastelee kognitiivisia entiteettejä; samaten Sos.rep teoria • Asenteiden kautta pyritään ymmärtämään toimintaa; samoin sos.representaatioiden kautta • Sos.representaatioiden teoria konstruktiivinen teoria Laadullisen asennetutkimuksen ja sosiaalisten representaatioiden erot liittyvät kuitenkin sekä käsitteistöön että metodiikkaan

11. Laadullisen asennetutkimuksen metodiikka

12. Asennekäsite laadullisessa asennetutkimuksessa Joko eksplisiittisesti mukana tai implisiittisenä • Aineisto tuotetaan käyttäen väittämiä, jotka voidaan ymmärtää asenneväittämiksi • Kannanotoista väittämiin voidaan puhua asenteen ilmauksia • Arvottamista voi tapahtua eri ulottuvuuksilla • Myös arvottamisen kohde voi vaihdella • Edelleen puheen kautta voidaan päätellä jotakin asenteista (voidaan toki käyttää myös muita tulkitsevia käsitteitä)

13. LOPUKSI Miksi laadullinen asennetutkimus on menetelmänä käyttökelpoinen? • Teoreettisesti perusteltu lähestymistapa • Sisältää systemaattisen metodiikan • Helppo tapa tuottaa tutkimuskysymyksiin kohdentuvaa puheaineistoa

14. KIITOS !