1 / 42

Neurologiset sairaudet

Neurologiset sairaudet. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Neurologian erikoislääkäri Liikennelääketieteen erityispätevyys 21.1.2011. Lääkärin ilmoitusvelvollisuus.

vanessa
Download Presentation

Neurologiset sairaudet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Neurologiset sairaudet Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Neurologian erikoislääkäri Liikennelääketieteen erityispätevyys 21.1.2011

  2. Lääkärin ilmoitusvelvollisuus • tilanteet, joissa lääkäri on tutkimusten perusteella todennut henkilön terveydentilan heikentyneen pysyvästi tai pysyväisluontoisesti • erityisesti muistettava tilanteissa, joissa laaditaan lakisääteistä ajokorttilausuntoa, mutta muistettava aina potilastyössä (esimerkiksi B- ja C-lausuntoja laadittaessa)

  3. Onko ajokorttia? • Jos potilas kysyttäessä ilmoittaa, ettei hänellä ole ajokorttia, merkitsee lääkäri asian potilaskertomukseen, eikä lääkärillä ole velvollisuutta varmistaa asiaa erikseen

  4. ”Pysyvä” • Joskus sairauden pysyvyyden voi arvioida heti diagnoosin asettamisen jälkeen ja joskus hoidon vaikutuksia joudutaan seuraamaan pitkään • Pääsääntöisesti yli kaksi vuotta kestävää ajoterveyden menetystä voidaan pitää pysyväisluonteisena

  5. ”Vastuu” • ”Kuljettaja vastaa itse omasta ajamisestaan” • ”Lääkärin tulee kieltää suullisesti henkilöä ajamasta ja tehdä siitä merkinnät potilasasiakirjoihin, kun sairaus tai lääkitys heikentää ajokykyä tilapäisesti” • ”Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille tutkitun ajo-oikeuteen liittyvän terveydentilan heikentyneen silloin, kun hän on todennut sen heikentyneen pysyvästi tai pysyväisluontoisesti” ”Vastuu ilmoituksen tekemisestä on asianmukaista keskittää henkilöä pääasiallisesti hoitavalle lääkärille”

  6. Erityiset ajoterveysvaatimukset • Näkö, Kuulo • Liikuntarajoitteiset henkilöt • Sydän ja verisuonisairaudet • Keuhkosairaudet • Diabetes • Neurologiset sairaudet • Psyykkiset häiriöt • Alkoholi, Lääkkeet ja huumeet • Muut sairaudet

  7. Käytännön ongelmia • Osalle erikoisaloista ajoterveyden arviointi on edelleen ”uusi” asia • Osalla lääkäreistä ei ole ajoterveyden arvioinnista minkäänlaista kokemusta • Yli- ja alilyöntejä • Ajokortiton arvioija (?) • Lääkäri-potilassuhde • Liikennelääkäreitä vähän • Liikennelääketieteen klinikat puuttuvat

  8. Käytännön ongelmia • Lääkärit eivät hahmota R1 ja R2 luokkien eroa • Taksinkuljettajat • Ammattimainen ajo R1 ryhmän ajoneuvolla (esim.postin palveluksessa) • ”tarvitsee autoa työssään”

  9. Neurologiset sairaudet • tajunnanhäiriöt, epilepsia • dementia • aivoverenkierron sairaudet • aivovammat, keskushermoston muut vammat, hermovammat ja neurokirurgisten toimenpiteiden jälkitilat • parkinsonin tauti • vireystilan häiriöt

  10. Käypä hoito suositukset • Aikuisten epilepsiat, Käypä hoito, 28.10.2008 • Aikuisiän aivovammat, Käypä hoito,16.12.2008 • Aivoinfarkti, Käypä hoito, 11.1.2011 • Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Käypä hoito, 22.11.2010

  11. Tajunnanhäiriökohtaukset • Epilepsiat • Muut tajunnanhäiriökohtaukset • Voimassa oleva Ajokorttidirektiivi: ”Ryhmään 2 kuuluvalle henkilölle ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, joka saa tai voi saada epileptisiä kohtauksia tai muita äkillisiä tajunnan tilan häiriöitä”

  12. Lääkäri informoi potilasta moottoriajoneuvon kuljettamista koskevista rajoituksista ja tekee tästä merkinnän potilaskertomukseen • R1 yksittäisen, satunnaisena pidetyn tajunnanhäiriö kohtauksen jälkeen ajolupa 3 kuukauden kuluttua. Jos potilaalla kuitenkin diagnostisoidaan epilepsia ja aloitetaan kohtauksia estävä lääkehoito, ajolupa vasta 12 kuukauden kohtauksettomuuden jälkeen

  13. Vasta diagnostisoidun potilaan ja kohtauksettoman potilaan saadessa kohtauksen R1 kuljettamiskielto katsotaan tilapäiseksi, eikä tästä ilmoiteta heti poliisille vaan lääkitystä säätäen yritetään saada potilas kohtauksettomaksi

  14. Ryhmä 1, Epilepsia, ajolupa 12 kuukauden kohtauksettomuuden jälkeen • Ryhmä 2, Jo yksittäinen epileptinen kohtaus on ollut raskaan liikenteen moottoriajoneuvon kuljettamiseen pysyvä este (91/439/ETY)

  15. Jos epilepsiaa sairastava saa kohtauksen yli kolmen vuoden tauon jälkeen, ajokielto kestää kuusi kuukautta, sillä ehdolla, että lääkitystä tehostetaan kohtauksen jälkeen • Jos lääkitys kohtauksettomuuden vuoksi lopetetaan yli 3 vuoden kohtauksettomuuden jälkeen, ajamisessa ei tarvitse pitää taukoa

  16. Lääkityksen lopettaminen saattaa aiheuttaa kohtauksen yleensä vuoden kuluessa, tällaisen kohtauksen jälkeen riittää yhden kuukauden ajokielto, jos lääkitys aloitetaan uudelleen. Kuukauden ajokielto lasketaan sen ajan lisäksi, jonka lääkityksen saaminen tehokkaalle tasolle vie

  17. Ajokyky arvioidaan aina yksilöllisesti ja ajoluvan saanti edellyttää, ettei potilaalla ole muita esteitä ajoluvan saannille, esimerkiksi epilepsian aiheuttaneen perussairauden takia. Etenevä aivosairaus saattaa merkitä pitempääkin, jopa pysyvää ajokieltoa, jonka arvioi neurologi

  18. Ilmoitusvelvollisuus • Ryhmä 1, kun kohtaukset ovat jatkuneet yli 2 vuotta • Ryhmä 2, kun potilaalla on ollut kolme kohtausta • (Sosiaali- ja terveysministeriö, Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ajoterveysasioissa koskevat soveltamisohjeet)

  19. ongelmia… • Partiaaliset kohtaukset • rajanveto ”normaaliin” joskus vaikeaa • provokaatioiden jälkeen syntyneet kohtaukset • yökohtaukset, unen aikaiset kohtaukset

  20. Mikä muuttuu 2009/113/EC direktiivissä…. Epilepsia (ainakin 2 kohtausta) R1 vanha: vähintään yksi vuosi kohtaukseton uusi: sama R2 vanha: ei koskaan uusi: 1o vuotta kohtaukseton ilman lääkitystä Huom! Aivosairaudet

  21. Mikä ei muutu… • Mikään muu ei neurologin kannalta muutu!

  22. Kognitiiviset häiriöt • Agnosia -visuaalinen agnosia, taktiilinen agnosia, neglect • Apraksia • Afasiat • Amnesiat, yleensä muistihäiriöt • Dementiat

  23. Aivovammojen ja neurokirurgisten toimenpiteiden jälkitilat • Kognitiiviset kyvyt • Luonteen muutos • Epilepsia

  24. Aivovammat • Heti aivovamman jälkeen suositellaan aina yhden kuukauden mittaista ajokieltoa lievissä vammoissa, kolmen kuukauden mittaista keskivaikeissa ja kuuden kuukauden mittaista vaikeissa vammoissa • Jos keskivaikeaan tai vaikeaan vammaan on liittynyt ruhjepesäke, kallonsisäinen verenvuoto tai kallonmurtuma taikka vamma on ollut avoin tai potilas on yli 65-vuotias, ajokiellon pituudeksi suositellaan epilepsiavaaran takia yhtä vuotta.

  25. Ajokiellon jälkeen epäselvissä tapauksissa suositellaan joko ajokokeen suorittamista tai ajokykytutkimusta. Ajokykytutkimuksessa väsymisilmiön vaikutuksen arvioiminen on oleellista, varsinkin jos ajokyky liittyy työkykyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön ajoterveysohjeiston mukaan ajaminen tulee kieltää ryhmän 2 ajokortin omaavilta henkilöiltä, jos vahvistettu haittaluokka on 6 tai suurempi. Ryhmän 1 kuljettajille ajokielto on määrättävä, kun haittaluokka on 16 tai suurempi.

  26. Dementiat • On tavallista, että henkilö ei itse tiedosta alentunutta ajokykyään • Lievissä dementiatapauksissa neurologin/ geriatrin, neuropsykologin arvio ajoterveydestä • Keskivaikea tai vaikea dementia aina este ajoneuvon kuljettamiselle, ja kuuluvat siis ilmoitusvelvollisuuden piiriin • Ryhmä 2 kuljettaja kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin heti dementia dg:n varmistumisen jälkeen sairauden vaikeusasteesta riippumatta

  27. Aivoverenkiertohäiriöt • TIA • infarkti • vuoto • jälkitilat

  28. TIA, kuukauden ajokielto, toistuvassa pidempi • Aivoinfarktissa 3-6 kuukauden ajokielto vaikeusasteen mukaan. Tässä on huomioitava potilaan kognitiivinen toimintakyky, motoriset ja sensoriset puutosoireet, liikennenäkö, muu terveydentila ja lääkitykset. Jos aivoinfarktista on jäänyt pysyvä, lieväkin, toimintahäiriö, ei R2 ajolupaa.

  29. Kliininen tutkimus ei tuo esille kognitiivista ongelmaa! • Neuropsykologi, erottelee ne joilta ajaminen on syytä ehdottomasti kieltää • Liikenneopettaja ja ajokoe on luotettava menetelmä, mikäli liikenneopettaja on perehtynyt kognitiivisten ongelmien aiheuttamien pulmien havainnointiin liikennetilanteessa

  30. Ilmoitusvelvollisuus • R1: Pysyvä ajokykyä merkittävästi haittaava toimintakyvyn muutos (hemianopia, neglect) tai epilepsia • R2:Pysyvä ajokykyä haittaava toimintakyvyn muutos (hemianopia, neglect) tai epilepsia

  31. Liikehermovauriot • Yksittäiset perifeerisen motorisen hermon vaurio -peroneus pareesi • Motoneuronitaudit -mukana sekä ylemmän motoneuronin vaurion aiheuttamaa spastisiteettia, että alemman motoneuronin vaurion aiheuttamaa lihasheikkoutta, lihasatrofiaa

  32. Parkinsonin tauti • vapina, jäykkyys, hypokinesia • lääkityksen aiheuttamat pakkoliikkeet, muut lääkityksen yllättävät sivuvaikutukset • nopeat tilan vaihtelut • reaktionopeuden hidastuminen

  33. Muut pakkoliikeoireyhtymät • chorea • athetoosi • hemiballismus • dystoniat • tremor

  34. Pikkuaivovauriot • lihastonus muutokset • ataksia • koordinaatiohäiriöt • tasapainon säätelyn häiriöt • vapina

  35. MS-tauti • aivohermo-oireet; kaksoiskuvat ja näköhermovauriot • tasapainohäiriöt, koordinaatiohäiriöt • spastiset halvausoireet

  36. Aivohermovauriot • II aivohermo, Nervus opticus + näkörata kokonaisuudessaan -näkö • III, IV ja VI aivohermo, Nervus oculomotorius, Nervus trochlearis, Nervus abducens -kaksoiskuvat, ptoosi

  37. Unihäiriöt ja vireystilanhäiriöt • Narkolepsia • Uniapnea • Parasomniat • unettomuus • muut unihäiriöt

  38. Uniapnea • Hoitamaton uniapnea lisää ilmeisesti ainakin miespuolisten moottoriajoneuvon kuljettajien vaaraa joutua liikenneonnettomuuteen • Nukahtamisen todennäköisyyttä mittaava ESS-kysely ei ilmeisesti ennusta luotettavasti uniapneapotilaan onnettomuusriskiä • CPAP-hoidon aikana nukahtamisviiveet nukahtamisviivetestissä ja hereilläpysymistestissä pitenevät, suoriutuminen ajosimulaatiotesteissä paranee ja vaara joutua liikenneonnettomuuteen näyttäisi vähenevän

  39. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan ajokorttiluvan terveysedellytykset eivät täyty • henkilöauton kuljettajilla, joilla on uniapneasta johtuva hoitoon reagoimaton pysyväisluonteinen vaikea päiväaikainen nukahtamistaipumus • ammattikuljettajilla (raskaiden ajoneuvojen kuljettajat eli C-, C1-, D- tai D1-luokan ajoneuvon sekä CE-, C1E-, DE- tai D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmän ajokorttiluvan ja henkilöauton ammattiajoluvan saaneet kuljettajat), joilla on hoitoon reagoimaton (tai CPAP-hoito ei onnistu) varmistettu uniapneasta aiheutuva pysyväisluonteinen vireystilan häiriö.

  40. Vireystilan häiriön arvioinnissa voidaan käyttää tukena objektiivisia vireystilan tai reaktionopeuden mittauksia ja ajosimulaatiotestejä sekä ajokoetta. • Nukahtamisviivetutkimusten korrelaatio ajossa suoriutumiseen ei ole yhdenmukainen

  41. LÄÄKKEET • Monet sairaudet hoitamattomina ovat liikenteessä monin verroin haitallisempia kuin oikean ohjeen mukaan nautittu lääke

  42. AJOKYKYARVIO • neurologi (geriatri, sisätautilääkäri, psykiatri) • neuropsykologi • toimintaterapeutti • ajokykytestaus, psykofysiologinen laboratorio • simulaattori • ajokoe

More Related