Maailmankauppa ja köyhät maat

3. luento (27.1.2010) -Köyhät maat maailmankaupassa perushyödykkeiden tuottajina Maailmankauppa ja köyhät maat

Kauppaan liittyvillä tilastoilla voi leikkiä itse esimerkiksi seuraavilla sivuilla: Unctad.org Muista kuitenkin suhtautua (taas kerran) tilastoihin varauksellisesti - mitkään tilastot eivät ole täysin täsmällisiä • Sivuilta voi ladata ilmaiseksi myös ”World Investment Report” ja ”World Trade Report” sarjan julkaisuja - jotka ovat kansainvälisten organisaatioiden tekemisiksi julkaisuiksi yllättävän asiallisia - vaikka eivät muiden vastaavien julkaisujen tapaan aina täytäkään kaikkia tieteellisen tutkimustiedon perusteellisuuden ja näkökulman puolueettomuuden vaatimuksia

Aiemmin tapahtunutta... • Ensimmäisellä luennolla katsottiin maailmankaupassa tapahtuneita muutoksia -> maailmankauppa lisääntynyt nopeasti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana • Taustalla välttämättöminä edellytyksinä: 1.) teknologiset muutokset 2.) poliittiset muutokset talouden sääntelyssä -> jos teknologia mahdollistaa kaupan ja taloudellisen toiminnan levittämisen laajemmalle alueelle, mutta poliittinen sääntely estää sen, uusista mahdollisuuksista ei ole hyötyä esim. yrityksille • Taustalla siis taloudellisen toiminnan suhteellinen vapauttaminen eli liberalisaatio

Aiemmin tapahtunutta... • Viime kerralla Marikki kertoi kaupan lisääntyneestä vapauttamisesta moninkeskisten sopimusjärjestelyjen kautta -> Maailman kauppajärjestön WTO:n rooli • Tällä kertaa tarkoitus tarkastella köyhempiä maita tai ns. kehitysmaita perushyödykkeiden tuottajina -> perushyödykkeitä maataloustuotteet ja erilaiset kaivannaiset (lähinnä metallit ja polttoaineet kuten öljy ja maakaasu) • Sitä ennen kuitenkin katsotaan yleisemmin köyhempien maiden asemaa nykyisessä maailmantaloudessa

Aiemmin tapahtunutta... • Syitä ulkomaankaupan tärkeyteen köyhemmissä maissa: • 1.) toimeentulon hankkiminen tuottamalla ulkomaille kotimaisen kysynnän vähäisyyden vuoksi • 2.) ulkomaanvaluutan hankkiminen välttämättömiä tuontitavaroita (polttoaine, koneet, lääkkeet, teknologia jne.) varten • a.) monia kulutuksessa välttämättömiä tuotteita ei pystytä tuottamaan köyhemmissä maissa (lääkkeet jne.) • b.) tuotantokyvyn kasvattaminen - ja siten tulotason nostaminen – vaatii usein esimerkiksi teollistamisessa tarvittavien tuotannonvälineiden (koneet, teknologia jne.) tai taloudellisessa tuotannossa ylipäänsä tarvittavien hyödykkeiden (polttoaineet, lannoitteet, tietotekniikka, ajoneuvot jne.) ostamista ulkomailta

Aiemmin tapahtunutta... • 3.) valtion tulot • a.) lisääntyneestä taloudellisesta toiminnasta yleensä • b.) erityisesti ulkomaankaupasta • -> tullit ja muut ulkomaankauppaan liittyvät maksut usein merkittävä tulonlähde köyhemmille maille, joissa hallinnolla vähän voimavaroja, ja siten esim. tulojen verotus vaikeaa

Maailmantalous ja köyhemmät maat • “Hyvät uutiset” monille ulkomaankaupasta riippuvaisille köyhemmille maille liittyvät siihen, että 1.) ulkomaankauppa on siis kasvanut huomattavan paljon 1950-luvulta lähtien • Koska samaan aikaan myös maailman kokonaistuotanto on kasvanut huomattavasti, vaikkakin vähemmän, tämä tarkoittaa myös uusia mahdollisuuksia tulojen hankkimiseen tuottamalla kotimaan sijasta ulkomaille 2.) hyviä uutisia köyhemmille maille kokonaisuudessaan on myös se, että niiden päävientituotteet eivät ole enää pelkästään perushyödykkeitä -> tämä on hyvä asia siksi, koska perushyödykkeiden hinnat ovat pitkällä aikavälillä laskeneet koko ajan ajan suhteessa köyhempien maiden rikkaista maista tuomiin teollisuustuotteisiin

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Ja huonot uutiset..? 1.) rikkaat maat hallitsevat edelleen niin maailmankauppaa kuin muutakin taloudellista toimintaa • Maailman tavaraviennistä edelleen selvästi suurin osa – noin 2/3 - tapahtuu rikkaiden rikkaiden maiden toimesta • Samaten maailman tavaratuonnista rikkaiden maiden osuus on noin 2/3:aa -> suuri osa tämän hetkisestä maailmankaupasta tapahtuu EU-maiden, Yhdysvaltain, Japanin ja muutamien muiden rikkaiden maiden (Australian, Kanadan,Norjan, Sveitsin jne.) keskinäisenä kauppana • Samaten muustakin maailmantaloudellisesta toiminnasta suurin osa on edelleen rikkaissa maissa tapahtuvaa

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Esimerkiksi “köyhempien maiden mahdollisuutena” paljon puhutuista suorista ulkomaansijoituksista suurin osa - edelleen 2/3:aa - menee rikkaisiin maihin • Köyhempien maiden osuudeksi jää siten yhteensä noin 1/3 • Tästä voikin muodostaa “kahden kolmasosan” muistisäännön: (älä ota liian kirjaimellisesti) • “kun tarkastellaan useimpia maailmantalouteen liittyviä ilmiöitä, rikkaiden maiden osuus niistä on yleensä vähintään kaksi kolmasosaa” • Pätee niin tavaravientiin, tavaratuontiin (eli vientimarkkinoihin), suoriin ulkomaansijoituksiin kuin esimerkiksi kauppaan monilla yksittäisillä tuotteillakin

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Esimerkiksi monille köyhemmille maille tärkeästä maataloustuotteiden viennistä lähes 2/3:aa tapahtuu rikkaiden maiden maataloustuottajien toimesta • Samaten monille köyhemmille maille tärkeistä muista perushyödykkeistä metalleista rikkaiden maiden osuus on 2/3 • Vain polttoaineissa – eli lähinnä öljyssä – rikkaiden maiden osuus on köyhempiä maita pienempi (1/3)

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Teollisuustuotteissa rikkaiden maiden osuus maailman viennistä on samaten kokonaisuudessaan 2/3:aa • Monissa tapauksissa (esim. kemikaalit) rikkaiden maiden osuus on suurempi • Vain työvoimavaltaisissa tekstiileissä osuus jää pienemmäksi (1/3), mutta nämä ovatkin rahalliselta arvoltaan pieni osa teollisuustuotteista -> tekstiilit n. 6 prosenttia maailman tavaraviennistä, vaatetusteollisuus n. 2 prosenttia • Vaikka teollisuustuotannon ja muun taloudellisen toiminnan (esim. palvelut) siirtymisestä etenkin Aasian maihin on puhuttu paljon, rikkaat maat hallitsevat kuitenkin maailmantaloudellista toimintaa -> palvelujen viennistä siis 3/4 rikkaista maista

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Ja lisää huonoja uutisia erityisesti köyhimpien 'kehitysmaiden” kannalta 2.) köyhempien maiden ryhmän sisällä osallistuminen maailmantaloudelliseen toimintaan on myös hyvin keskittynyttä • Joitakin Itä-ja Kaakkois-Aasian maita lukuunottamatta köyhempien maiden osuus maailmankaupasta on pieni • Itä- ja Etelä-Aasia vastaavat reilusta 1/5:sta maailman tavaravientiä -> Kauppatilastojen 'kehitysmaiden'- maaryhmän tavaraviennistä niiden osuus on kuitenkin jo noin 2/3 • Kääntäen; muiden köyhempiä maita sisältävien alueiden osuus maailman tavaraviennistä jää siten huomattavasti pienemmmäksi

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Osin viime vuosikymmeninä voimakkaasti vientituotantoonkin osallistuneen latinalaisen Amerikan ja Karibian osuus maailman tavaraviennistä on n. 6 % • ('Kehitysmaiden' ryhmän tavaraviennistä niiden osuus on vajaa 1/5) • Muiden maantieteellisten alueiden osuus on vielä pienempi maailman tavaraviennistä: • Länsi-Aasia : alle 4 % • Saharan eteläpuolinen Afrikka : alle 1% • Vähiten kehittyneiden maiden ryhmä: (Least Developed Countries (LDCs) alle 1% • Vielä selvemmin taloudellisen toiminnan keskittyneisyys tulee esille, jos tarkastellaan köyhempiin maihin meneviä suoria ulkomaansijoituksia:

n. 1/3 yli puolet 80 % Suorien ulkomaansijoitusten keskittyneisyys • Köyhempien maiden osuus kaikista suorista ulkomaansijoituksista: • Viisi suurinta sijoituskohdetta 'kehitysmaiden' osuudesta: • 12 suurinta sijoituskohdetta 'kehitysmaiden' osuudesta:

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Maailmassa liikkuvien suorien ulkomaansijoitusten määrät vaihtelevat usein paljon vuodesta toiseen - kuitenkin vuonna 2006 'kehitysmaihin' menneet suorat ulkomaansijoitukset olivat arviolta n. 380 miljardia dollaria, vuonna 2002 arviolta n. 150 miljardia • Kehitysmaiden ryhmän maihin menevät suorat ulkomaansijoitukset ovat keskittyneet samoihin maihin - lähinnä Itä-Aasiassa ja muutamissa suuremmissa latinalaisen Amerikan maissa - jotka vastaavat myös valtaosasta 'kehitysmaiden' tavaravientiä -> itse asiassa osa näistä maista (Taiwan, Etelä-Korea, Singapore, Hong Kong) lähentelee - tai jopa ylittää- tulotasoltaan jo joitakin rikkaita maita esimerkiksi eteläisessä Euroopassa

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Näiden neljän maan ohella Kiinasta on tullut tärkeä – ja suurin yksittäinen - suorien ulkomaansijoitusten kohde kehitysmaiden ryhmässä • Lisäksi sijoituskohteina tärkeitä ovat muutamat Kaakkois-Aasian seuraavana kenties teollistumassa olevat maat: Malesia, Thaimaa, Indonesia • Itä-ja Kaakkois-Aasian maiden ulkopuolelta 12 suurimman sijoituskohteen joukkoon kuuluvat Etelä-Aasiasta Intia, Länsi-Aasiasta Turkki • Latinalaisesta Amerikasta mukana ovat Brasilia ja Meksiko • Tärkeää eivät ole nimenomaiset maat, vaan se, kuinka rajatusta joukosta maita puhutaan

Maailmantalous ja köyhemmät maat • 1.) monet näistä maista ovat väestöltään suhteellisen suuria, ja siten myös suuria markkina-alueita • a.) väestömäärältään suuri maa tarkoittaa mahdollisesti suurta koulutetun työvoiman määrää, vaikka osuutena väestöstä korkeasti koulutettua työvoimaa (insinöörejä jne.) olisikin vähän • b.) samaten väestömäärältään suuri maa tarkoittaa suurempia markkinoita • - etenkin köyhemmissä maissa väestöä pitää olla paljon, jotta ostokykyistä varakkaampaa väestönosaa olisi riittävästi • -> esimerkiksi latinalaisen Amerikan suuremmat maat ovat vetäneet esimerkiksi teollisuuteen liittyviä suoria ulkomaansijoituksia 1960-luvulta lähtien nimenomaan näiden maiden kotimaisille markkinoille suuntautunutta tuotanto, eivät niinkään vientiä varten (autoteollisuus jne.)

Maailmantalous ja köyhemmät maat • 2.) Intiaa lukuunottamatta nämä maat eivät myöskään tilastollisesti kuuluu niin sanottuihin matalatuloisiin maihin, vaan ovat jo taloudelliselta tuotannoltaan vauraampia niin sanottuja keskituloisia maita • -Hong Kong, Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan voisivat siis tilastoidun kansantulonsa perusteella kuulua lisäksi jo rikkaiden maiden joukkoon

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Mistä sitten johtuu se, että 'kehitysmaiden' ryhmän sisällä erityisesti köyhemmillä mailla on niin vähäinen osuus maailmantaloudellisesta toiminnasta, kuten juuri maailmankaupasta tai suorista ulkomaansijoituksista? • Yksinkertaistettu vastaus; koska lukuunottamatta suhteellisen harvalukuista joukkoa maita, köyhemmät maat ovat pääosin erilaisten arvoltaan jatkuvasti laskevien perushyödykkeiden tuottajia • Nimenomaan teollisuustuotteita tuottavat ja vievät 'kehitysmaat' ovat olleet johtavia niin tavaraviennissä kuin suorien ulkomaansijoitusten kohteinakin =Tämä jättää suurimman osan 'kehitysmaiden' ryhmään kuuluvista maista merkitykseltään pieniksi maailman tavaraviennissä, samaten kuin suorien ulkomaansijoitusten kohteena

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Vaikka köyhempien maiden viennistä kokonaisuudessaan rahallisella arvolla mitattuna jo lähes neljä viidesosaa (4/5) on teollisuustuotteita, tämä teollisuustuotteiden tuotanto on keskittynyt jo edellä mainittuihin maihin -> Itä-ja Etelä-Aasian maat vastaavat yksinään lähes 4/5:sta • Tämänkin ryhmän sisällä esimerkiksi Intia on vielä pieni teollisuustuotteiden viejä verrattuna Itä-ja Kaakkois-Aasian maihin • Latinalaisen Amerikan osuus kehitysmaiden teollisuustuotteiden viennistä on alle 1/5 • Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden osuudeksi jää alle 1 prosentti - mukaanlukien osin teollistunut Etelä-Afrikka

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Siten vaikka 'kehitysmaiden'ryhmän asema maailmantaloudessa ja maailmankaupassa on kokonaisuudessaan parantunut suhteessa rikkaisiin maihin erityisesti viime vuosikymmeninä, tämä ei tarkoita tasapuolista muutosta a.) Teollisuustuotantoa - ainakaan vientituotantoon kelpaavaa sellaista - ei suureen osaan köyhemmistä maista ole syntynyt merkittävissä määrin b.) Myös osin nimenomaan tätä teollisuustuotannon puutetta paikkaavina ajatellut suorat ulkomaansijoitukset ovat valtaosaltaan kiertäneet useimmat köyhemmät maat → sijoittukset menevät etenkin köyhimmissä maissa lähinnä perushyödyketuotantoon – etenkin öljyntuotantoon, lisäksi kaivostoimintaan ja vähemmässä määrin maatalouteen

Maailmantalous ja köyhemmät maat • Esimerkiksi vähiten kehittyneiden maiden ryhmään kuuluviin maihin ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin meni molempiin vuonna 2006 noin 0.6 prosenttia kaikista maailmassa tilastoiduista suorista ulkomaansijoituksista • Kehitysmaiden ryhmän suorien ulkomaansijoitusten osuudesta kumpikin maaryhmä -joiden jäsenmaat ovat osin päällekkäisiä- sai reilut pari prosenttia -> molemmissa ryhmissä suurin osa näistä suorista ulkomaansijoituksista meni kuitenkin öljyntuotantoon öljyntuottajamaissa • Tulen kertomaan enemmän 'kehitysmaiden' ryhmään kuuluvien erityisesti köyhempien maiden asemasta teollisuustuottajina ja suorien ulkomaansijoitusten kohteina seuraavalla luentokerrallani (10.2)

Syyt maailmantaloudellisen toiminnan keskittyneisyyteen • Tässä vaiheessa kuitenkin vastauksena kysymykseen “miksi maailmantaloudellinen toiminta on niin keskittynyttä köyhempien maiden ryhmän sisällä niin pieneen joukkoon maita?” riittää seuraava: • “Maailmantaloudellinen toiminta on niin keskittynyttä pieneen joukkoon köyhemmistä maista paljolti sen vuoksi, että niin suuri osa köyhemmistä maista on riippuvaisia perushyödyketuotannosta, ja koska tämä perushyödyketuotanto on koko ajan pienenevä osa maailmantaloudellista toimintaa” -> tämä perushyödykkeiden pienenevä osuus maailmankaupasta taas johtuu paitsi kysynnän rajallisuudesta monille perushyödykkeille, myös koko ajan laskevista hinnoista perushyödykkeille - etenkin suhteessa teollisuustuotteisiin

Syyt maailmantaloudellisen toiminnan keskittyneisyyteen • Perushyödykkeiden arvon arvellaan laskeneen esimerkiksi 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa noin puolet suhteessa teollisuustuotteisiin ->laskevat hinnat johtuvat taas yhdistelmästä, jossa a.) on paljon maita, jotka ovat kipeästi vientitulojen tarpeessa tuontitavaroiden (tai velanhoidon) rahoittamiseksi, b.) näissä maissa ei pystytä tuottamaan kilpailukykyisesti kuin perushyödykkeitä ja c.) ainoat suuret markkinat näille tuotteille rikkaissa maissa ovat jo “täynnä”, eikä kysyntä lisäänny hintoja alentamallakaan - jolloin d.) tuloja tarvitsevat tuottajat köyhemmistä maista joutuvat kilpailemaan keskenään rajoitetuista myyntimahdollisuuksista paljolti ostajien sanelemilla hinnoilla =Laskevat hinnat perushyödykkeille tarkoittavat siten niiden edelleen pienenevää osuutta maailmankaupasta

Syyt maailmantaloudellisen toiminnan keskittyneisyyteen. • Kertauksena: useimpien köyhempien maiden osuus maailmantaloudellisesta toiminnasta on niin pieni siis siksi,koska a.) niiden pääasiallisten vientituotteiden eli perushyödykkeiden hinta on koko ajan laskemassa ja b.) koska ne eivät ole onnistuneet laajentamaan tuotantoaan suhteellisesti paremmin tuottavalla teollisuustuotteiden alalla, c.) koska suorista ulkomaansijoituksista ei ole tullut niiden teollisuusviennin suurimittaista käynnistäjää Tämä maailmantaloudellinen tilanne näkyy sitten myös ihmisten toimeentulossa ja valtioiden kyvyssä järjestää kansalaisilleen palveluja • Katsotaan seuraavaksi tarkemmin niitä syitä, joiden johdosta perushyödykkeiden hinnat ovat pitkällä aikavälillä koko ajan laskussa

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • 1.) perushyödykkeiden arvo on pitkällä aikavälillä (aina 1870-luvulta lähtien) jatkuvasti laskenut suhteessa teollisuustuotteisiin, koska • a.) näiden tuotteiden kysyntä on usein rajattu • Ja koska • b.) perushyödykkeiden rajatuista myyntimahdollisuuksista kilpailee suuri joukko köyhempien maiden tuottajia, jotka kaikki tarvitsevat tuloja, ja • c.) joilla ei muuta myytävää

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • a.) monien perushyödykkeiden kysyntä on rajallista, eikä kasva enää merkittävästi tulojen kasvun myötä • -> esim. kahvia kulutetaan jo rikkaissa maissa niin paljon, etteivät hinnanalennukset enää nosta kysyntää • Markkinat monille perushyödykkeille ovat kuitenkin nimenomaan rikkaissa maissa, koska köyhemmissä maissa itsessään ei ole tarpeeksi tuloja -eikä siten ostovoimaa - esimerkiksi kahvin kaltaisille tuotteille • Esim. jos haluaa myydä banaaneja, yksin EU vastaa noin 30 prosentista kysyntää koko maailmanmarkkinoilla • Rikkaiden maiden kysynnän “tyydyttyneisyys” näkyy esimerkiksi siinä, kuinka monille köyhemmille maille tärkeiden perushyödykkeiden osuus maailman viennistä on laskenut huomattavasti

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • Perushyödykkeiden osuus kaiken kaikkiaan on laskenut maailman viennistä -> vielä 1960-luvulla perushyödykkeiden osuus n. 40% • Perushyödykkeiden viennin osuus kaikesta maailman viennistä on enää reilu viidennes • Jos paremmin arvonsa säilyttäneet polttoaineet - eli lähinnä öljy ja kaasu – lasketaan poikkeuksina pois perushyödykkeistä, perushyödykkeiden osuus maailman viennistä on enää alle 15 prosenttia -> tämä perushyödykkeiden osuus maailman viennistä muodostuu maataloustuotteista (n. 10 % maailman viennistä) ja metalleista (n. 4%) • Vertauskohtana voi käyttää esim. ajoneuvojen tai elektroniikan vientikauppaa, jotka molemmat ovat n. 10 % maailmankaupasta

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • Laskeneet osuudet selittyvät osin siis hitaasti lisääntyneellä kysynnällä muiden tuotteiden kysynnän lisääntyessä • Esimerkiksi elektroniikan kysyntä kasvaa nopeasti tulojen kasvaessa, samaten ajoneuvojen - toisin kuin siis maataloustuotteiden • Maataloustuotteiden kauppa on kasvanut huomattavasti muuta maailmankauppaa hitaammin • Metallien ja muiden raaka-aineiden kysyntä on samoin ollut usein hidasta

-> esimerkiksi • a.) kysynnältään kasvavissa teollisuustuotteissa käytetään usein aiempaa vähemmän raaka-aineita • b.) samaten käytetään huomattavassa määrin kierrätettyjä tai • c.) korvaavia materiaaleja (etenkin muovit) • Vain polttoaineet tekevät perushyödykkeistä suuremman yksittäisen poikkeuksen vahvalla kysynnällään

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • - polttoaineita (etenkin öljyä) tarvitaan koko ajan enemmän • Niitä tarvitaan niin teollisuustuotannossa, tavaroiden ja ihmisten kuljetuksessa kuin myös esimerkiksi palvelujen tuottamisessa -> kaupat ja kahvilat pitää lämmittää, kahvi kuljettaa paikalle jne. • Jatkuvasti kasvava lentomatkailu kuluttaa samaten koko ajan enemmän polttoainetta • Muissa perushyödykkeissä kuin polttoaineissa tilanne ei ole siis tuottajamaiden kannalta näin “onnellinen”, vaan kysyntä on jo pitkälle tyydytettyä

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • b.) samaan aikaan kun kysyntä on rajallista ja jo nykyisellä tuotannolla pitkälti tyydytettyä, tarjonta on usein yhä kasvavaa • = on yhä useampia köyhempiä maita, jotka tuottavat samoja tuotteita maailmanmarkkinoille • Esimerkiksi kahvia tuotetaan latinalaisessa Amerikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Kaakkois-Aasiassa, Tyynellämerellä jne. • Taustalla perusyynä: tulojen tarve • Köyhempien maiden tuottajilla puutetta toimeentulosta, köyhempien maiden valtioilla verovaroista ja/tai velanmaksuvaroista -> johtaa tuotannon lisäämiseen myös tilanteessa, jossa hinnat ovat jo alhaiset ja laskemassa

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • Suuri tarjonta mahdollistaa “ostajan markkinat” =ostajatahot voivat valita monien tuloja tarvitsevien tuottajien joukosta ne, jotka tarjoavat halvimmalla& muilla ostajalle sopivilla ehdoilla, koska tuottajilla ei usein ole varaa kieltäytyä • Johtaa maailmanmarkkinahintojen laskuun • Tämä ei näy välttämättä suoraan kuluttajahintojen laskuna,koska esim. jalostajat ja kaupat rikkaissa maissa ottavan suuren osan erotuksesta -> monien tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja kuluttajahintojen välillä onkin joidenkin tutkimusten mukaan havaittavissa voimakasta eriytymistä -> tuotteiden kuluttajahinnat eivät laske, vaikka maahantuojien tai/ja kauppiaiden maksamat hinnat laskisivatkin

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • Kysymys: • Miksi köyhien maiden tuottajat sitten edelleen tuottavat huonosti tuottavia perushyödykkeitä kovassa kilpailussa toistensa kanssa, laskien hintoja niin itselleen kuin muillekin? • Yksinkertaistettu vastaus: • koska näissä maissa ei usein pystytä tuottamaan muunlaisia tuotteita, jolloin tuloja on pakko ottaa sieltä missä niitä on ylipäänsä tarjolla (=maataloustuotteista, kaivannaisista) c.) Kovan kilpailun taustalla siis myös talouksien heikosta tuotantokyvystä johtuva vaihtoehtojen puute monissa köyhemmissä maissa • Tekijät heikon tuotantokyvyn taustalla:

Syyt perushyödykkeiden hinnan laskuun • 1.) vähän paikallisia “pääomia”(= esim. tehtaita) • 2.) heikko teknologia • Teknologia maksaa paljon esim. modernien koneiden tai tietotekniikan muodossa) • 3.) vähän koulutettua työvoimaa • -koulutettua työvoimaa tarvitaan koko ajan enemmän etenkin juuri teknologian ja modernien tuotantolaitosten käyttämiseen -teknologian kehittämisestä puhumattakaan! • 4.) huono infrastruktuuri (=tiestö, energiantuotanto, vedenjakelu, satamat, tietoliikenneyhteydet jne.) • - nostavat tuotannon hintaa esim. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa niin paljon, ettei pelkkä halpa kouluttamaton työvoima riitä kilpailukykyisiin hintoihin

Maailmankauppa ja köyhät maat