UusiKunta 2010 kuntajakoselvitys – painelaskelmien taustat ja menetelmä

1. UusiKunta 2010 kuntajakoselvitys – painelaskelmien taustat ja menetelmä 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

2. Painelaskelman perusteet • Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 • Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012 ja joillakin kunnilla tätä on jatkettu omilla investointiarvioilla ja vuoden 2010 tilinpäätösarviolla. • Vuodesta 2012 alkaen arviot on tehty kunkin kunnan omien toteutuneiden meno/tulo –tasojen mukaan. Näiltä osiltaan arviot poikkeavat/voivat poiketa alueelle aiemmin tehdyistä laskelmista. • Valtionosuuden määrä ylittää toimintamenojen nousun jäljempänä kuvatulla tavalla poikkeuksena tasapainottamistoimeksiantojen/kriisikuntatyön laskelmista. • Nettoinvestointien taso perustuu menneeseen toteumaan ja asukaskohtaiseen muutokseen tästä eteenpäin. Lahden kaupunki korotti nettoinvestointiensa tasoa tästä tasosta huomattavasti, samoin Nastola ja Asikkala. • Lama loppuu vuonna 2013, jolloin yhteisövero kasvaa hyvin nopeasti kaksi vuotta ja sitten tasaantuu. • Laskennassa pyritään rahoitukselliseen tasapainoon; rahoitustarve katetaan ensisijaisesti nostamalla veroprosenttia enintään prosentilla/vuosi. Loppuosa katetaan tarvittaessa velalla. • Aiemmista prosesseista poiketen asiantuntijaryhmä ei tasapäistänyt käytettäviä muutoskertoimia. Toisaalta kuntien oma keskinäinen ”kauneuskilpailu” jäi aiempaa vähemmälle. • Lahden menojen nousu 2011-2012 rajautuu noin 1,5%:iin ja Asikkalan 2010-2011 ja 2012 1,5-2,0 ja 3,0 prosenttiin. Myös Heinolan omaa nousuarviota -1 %:ia vuosille 2010-2011 ja Nastolan vuosien 2010-2011 nollakasvua voidaan pitää aggressiivisina. Tarkastelun ulkopuolisen Sysmän menojen nousu vuonna 2011 on arvioitu vain 0,5%:iin. • Laskennassa arvioitiin myös varsinaisen liitoselvityksen ulkopuolelle jääneiden kuntien Kuhmoisten ja Sysmän talouden kehitystä

3. Painelaskelmien perusteet – vuodesta 2013 eteenpäin • Yllä olevan taulukon tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemaan Tiedonantajapalautteeseen 2001 – 2008 • Euromääräinen aineisto on vertailukelpoista eri vuosien kesken, koska luvut on korotettu indeksiin (inflaation vaikutus eliminoitu) • Käyttötulojen kasvu on ollut poikkeuksellista Hollolassa (Peruspalvelukeskus Oiva). Muista UusiKunta kunnista nopeinta kasvu on ollut Asikkalassa ja hitainta Hartolassa ja Padasjoella • Kaikki ovat nostaneet veroprosenttia verotulojen kasvattamiseksi – UudenKunnan alueella eniten Heinola ja Asikkala sekä vähiten Padasjoki • Verotettavan tulon kasvu on ollut yleisesti vaatimatonta; heikointa Padasjoella (0,4 %) ja seudun parasta Hollolassa (3,0 %) • Yhteisöveroissa kasvu on ollut UusiKunnan alueella Asikkalaa lukuun ottamatta negatiivista tai heikkoa. Kiinteistöveroissa kasvu on ollut yleisesti hyvää • Valtionosuudet ovat kasvaneet kaikilla selvästi yli menojen kasvun! • Käyttömenojen kasvu on ollut alhaisinta Hartolassa (1,3 %) ja Hollola pois lukien suurinta Asikkalassa (4,9 %). • Tulo/menokehitys oli UudenKunnan alueella tervein Hartolassa (+1,1 %). Näiden lisäksi vain Lahden, Nastolan ja Hämeenkosken tulot kasvoivat menoja nopeammin • Hollolan menojen ja tulojen kasvu rajattiin kunnan itsensä arvioimaan nousuun 2012.

4. Painelaskelmien perusteet • Taulukosta selviää kuntien keskimääräiset vuotuiset brutto- ja nettoinvestoinnit tarkastelujaksolla 1998 - 2008. • Bruttoinvestoinnit on laskettu myös asukaskohtaisiksi. UusiKunta kunnista kymmenen vuoden jaksolla eniten asukasta kohden laskettuna ovat investoineet Padasjoki (789 eur/as) ja Hartola (526 eur/as). Vähiten ovat investoineet Hämeenkoski (272 eur/as) ja Asikkala (357 eur/as) • Taulukon nettoinvestointien määrää käytetään ennusteessa kunnan nettoinvestointien tasoa oman ennusteen loputtua • Lahti arvioi nettoinvestointinsa noin kaksinkertaisiksi eli 27 miljoonan euron sijasta 50 miljoonaan euroon. Kaupungin omalla arviolla on suuri merkitys lainakannan kasvuun. Asikkala nosti nettoinvestoinnit 2,3 m€:oon

5. Painelaskelmien perusteet, väestön ikääntymisen muutokset • Taulukkoon on laskettu kunnan asukkaan keskimääräinen ikä kuntakohtaisen asukasluvun ja ikärakenteen muutostaulukon perusteella. Luku on ikäryhmien keskilukujen keskiarvo • Taulukosta selviää kuntien ikääntyminen ja sen muutos. Tämän perusteella arvioidaan kuntakohtaisesti aiemmin esitetyn menoarvion päälle ikääntymisestä johtuva nettomenojen kasvu • Nuorin osa UudenKunnan alueella on Hollola ja Nastola, iäkkäin Padasjoki, Hartola ja Heinola. 2008 iältään nuorimman ja vanhimman ero oli 7,6 vuotta ja eron ennustetaan olevan 8,8 vuotta 2030 • Eniten UusiKunta kunnista ikääntyy Heinola, seuraavaksi Padasjoki ja Hartola

6. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus kertoimiin • Vuoden ikärakenteen muutos otetaan laskelmissa huomioon vuodesta 2013 lukien taulukon ensimmäisen sarakkeen perusteella. • Kasvukunnissa (siniset nuolet) otetaan huomioon puolet kertoimesta. Jako kasvukuntiin ja ei-kasvukuntiin perustuu Tilastokeskuksen arvioon vuosina 2010-2015 . • Asukasluvultaan taantuvassa kunnassa otetaan huomioon koko kerroin.

7. Valtionosuuksien korotukset yli toimintamenojen nousun • Kaikilla kunnilla valtionosuudet ovat tarkastelujaksolla nousseet yli toimintamenojen nousun. Valtionosuuksissa on pitkiä harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen jaksoja. • Laskelmissa otetaan normaalisti huomioon nousu, joka rajautuu menojen nousuun. • Nyt, nousujen ollessa näinkin suuret, se rajautuu asukasluvun muutoksen jne. perusteella.

8. Harkinnanvaraiset

9. UusiKunta 2010 kuntajakoselvitys – kuntakohtaiset painelaskelmat 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

10. Asikkala

11. Tulojen ja menojen muutos

12. Tulojen ja menojen muutos • Asikkalan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 4,2 %/v ja 2006-2008 5,6 %/v • Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 4,9 %/v ja 5,6 %/v • Asikkalan tulo-menokehitys on kääntynyt tasapainoiseksi – tätä on auttanut veroprosentin nostolla aikaansaatu verotulon kasvu. Kehitys on ollut hyvä myös 2009 • Verotettavan tulon kasvu on ollut melko vaatimatonta, mutta viimeisenä tarkasteluvuonna kasvu on kääntynyt selvästi negatiiviseksi • Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää ja selvästi yli menokasvun • Asikkala on investoinut melko tasaisesti koko tarkastelujakson. Investointien taso (eur/as) on ollut selvästi maan keskitason alapuolella. Kunnan käyttöomaisuuden arvo on pysynyt vakaana • Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on kasvanut jakson lopulla ja on selvästi keskimääräistä korkeampi

13. Investoinnit • Kumulatiivinen vuosikate alittaa sekä kumulatiiviset nettoinvestoinnit että kumulatiiviset poistot • Talous ei ole ollut tasapainossa, koska rahoitus ei ole riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen • Kunnan taseessa on kattamattomia alijäämiä ja kunta on velkaantunut

14. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (+0,4 %/v) • Silti väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa • Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 12%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa yli 65% ja yli 84-vuotiaiden enemmän kuin kaksinkertaistuu (+115,9 %) • Asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä

15. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,0 % vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) • Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,4% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi

16. Sopeutumisen mahdollisuus • Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon • Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki • Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä • Asikkala näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

17. Painelaskelma vuoteen 2018

18. Hartola

19. Tulojen ja menojen muutos

20. Tulojen ja menojen muutos • Hartolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,4 %/v ja 2006-2008 4,9 %/v • Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 1,3 %/v ja 3,2 %/v • Hartolan tulo-menokehitys on tervehtynyt. • Verotettavan tulon muutos on huolestuttava, kehitys on painunut selvästi negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna • Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää ja ylittänyt selvästi menokasvun • Hartola on supistanut voimakkaasti investointejaan. Jakson lopulla ne lähenevät jo maan minimitasoa. Käyttöomaisuuden määrä on romahtanut. • Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on laskenut merkittävästi on selvästi maan keskiarvon alapuolella

21. Investoinnit • Kumulatiiviset poistot ja kumulatiiviset investoinnit ovat olleet samansuuruiset – talouden kokonaistasapaino on ollut huono, koska kumulatiivinen vuosikate on ollut selvästi edellisten alapuolella • Kunta on velkaantunut ja sen taseeseen on kertynyt huomattava kumulatiivinen alijäämä; samaan aikaan lainakanta on kasvanut

22. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa laskussa (-0,5 %/v) • Väestö vanhenee – joka toinen hartolalainen on yli 50-vuotias vuonna 2025 • Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla neljänneksen (-465 hlöä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa noin kolmanneksen (318 hlöä) • Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

23. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siitä voitaisiin sopeuttaa vuosien 2010…2015 jaksolla -0,8% vuodessa (nettomenoista) • Jos sopeuttaminen ei onnistu, on haasteellista pystyä rahoittamaan ikääntyneiden palveluita 0,8% vuodessa (nettomenoista)

24. Sopeutumisen mahdollisuus • Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. • Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. • Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. • Hartola näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

25. Painelaskelma vuoteen 2018

26. Heinola

27. Tulojen ja menojen muutos

28. Tulojen ja menojen muutos • Heinolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,7 %/v ja 2006-2008 5,1 %/v • Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 4,1 %/v ja 6,9 %/v • Heinolan tulo-menokehitys on ollut vääränsuuntainen. Vuonna 2009 tulo-menokehitys on oiennut selvästi - veron korotuksella. • Verotettavan tulon kehitys on huolestuttava, ohut kasvu on painunut reilusti negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna • Valtionosuuden kasvu on ollut erittäin vahvaa, mutta sekään ei ole riittänyt oikaisemaan tulo-menokehitystä • Heinolan investoinnit ovat olleet pienessä kasvussa tarkastelujakson lopulla. Kunta on investoinut viimeisinä vuosina hiukan keskimääräistä kuntaa enemmän asukasta kohden laskettuna. Käyttöomaisuuden arvo on kasvanut tarkastelukauden aikana. • Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on kasvanut.

29. Investoinnit • Kaupungin kumulatiivinen vuosikate on ollut selvästi huonompi kuin kumulatiiviset poistot ja kumulatiiviset nettoinvestoinnit  kaupungin rahoituskyky on ollut nettoinvestointien rahoittamiseen nähden huono • Kaupungin lainakanta on kasvanut, mutta taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä

30. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Kunnan asukasluku on hyvin lievässä laskussa, mutta kaupunkia voi silti hyvin kutsua asukasluvun muutoksen suhteen tasapainokunnaksi • Väestö vanhenee huomattavan nopeasti – vuonna 2030 joka toinen heinolalainen on yli 50 -vuotias! • Lasten ja nuorten määrät ovat selvässä laskussa • Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla neljänneksen (jopa 2700 henkeä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa jopa 70%! - asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa puolella (+52 %) • Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsisi selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

31. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 0,3% vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) • Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,3 % vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

32. Sopeutumisen mahdollisuus • Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. • Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. • Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. • Heinolan palvelurakenne on keskimäärin kalliimpi kuin verrokeissa. • Kaupungin palvelurakenteessa on todennäköisesti joitakin rakenteita, joita muuttamalla olisi mahdollisuus sopeuttaa taloutta tasapainoisemmaksi

33. Painelaskelma vuoteen 2018 Laskelmassa ei ole otettu huomioon todennäköisiä elinkeinorakenteeseen kohdistuvia muutoksia 2010 jne.

34. Hollola

35. Tulojen ja menojen muutos

36. Tulojen ja menojen muutos • Hollolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 11,0 %/v ja 2006-2008 21,6 %/v (Oiva) • Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 11,9 %/v ja 22,2 %/v (Oiva) • Hollolan tulo-menokehitys on kääntynyt 2009 oikeansuuntaiseksi. • Oikeansuuntainen tulo-menokehitys on perustunut veroprosentin nousuun. • Verotettavan tulon muutos on kasvussa, mutta romahti negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna • Valtionosuuden kasvu on ollut erittäin hyvää • Hollola on investoinut tasaisesti koko tarkastelujaksolla likimain maan keskiarvon verran (eur/as). Kunnan käyttöomaisuuden arvo on kasvanut tasaisesti • Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on ollut laskussa, mutta on keskimääräistä korkeampi

37. Investoinnit • Kumulatiivinen vuosikate on ollut melko hyvin tasapainossa kumulatiivisten poistojen kanssa, mutta • Kumulatiiviset nettoinvestoinnit ovat huomattavasti kumulatiivista vuosikatetta suurempi. • Tase on reilusti ylijäämäinen, mutta rahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunta on velkaantunut

38. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (+0,8 %/v) • Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa • Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 2%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa kaksinkertaiseksi – asukasluvun kasvu tulee pääosin paljon eläkeikäisistä ja jonkin verran myös nuorista. Palvelurakenteen kustannusten näkökulmasta yli 75- ja yli 85 -vuotiaiden osuuden kasvu on huomattavan suuri • Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan.

39. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,8% vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) • Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,6% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

40. Sopeutumisen mahdollisuus • Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. • Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. • Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. • Hollola näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

41. Painelaskelma vuoteen 2018

42. Hämeenkoski

43. Tulojen ja menojen muutos

44. Tulojen ja menojen muutos • Hämeenkosken käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,7 %/v ja 2006-2008 4,0 %/v • Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 2,9 %/v ja 4,0 %/v • Hämeenkosken tulo-menokehitys on ollut terve • Verotettavan tulon kasvu on ollut ohutta, mutta positiivinen viimeisenä tarkasteluvuonna • Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää ja selvästi yli menokasvun • Hämeenkoski on investoinut tasaisesti, viimeisinä vuosina kasvua. Investointitaso on selvästi maan keskitasoa alhaisempi • Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on laskenut selvästi

45. Investoinnit • Kunnan kumulatiivinen vuosikate on alittanut pidemmällä jaksolla sekä kumulatiiviset nettoinvestoinnit ja poistot • Aivan tarkastelukauden lopulla vuosikate on ylittänyt kumulatiiviset poistot • Lainakanta on pysynyt samantasoisena, taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää • Kunnan talous vaikuttaa olevan kokonaisuutena suhteellisen hyvässä tasapainossa

46. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (0,2 %/v) • Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa • Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 9%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50% – asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä. • Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

47. Asukasluvun ja ikärakenteen muutos • Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 0,5 % vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) • Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,1% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi

48. Sopeutumisen mahdollisuus • Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. • Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. • Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. • Hämeenkoski näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

49. Painelaskelma vuoteen 2018

50. Kuhmoinen