1 / 17

KOKONAISVALTAISESTA OPPIMISESTA

KOKONAISVALTAISESTA OPPIMISESTA. Raimo Lindh 24.4.2009. Säätelee impulsiivisuutta, vihamielisyyttä, aggressiivisuutta ja tuskaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sopivuustasoa itsearvostuksen tuntemuksia asenteita ja motivaatiota mielen terveyttä iloa ja hyvän olon tunnetta

tibor
Download Presentation

KOKONAISVALTAISESTA OPPIMISESTA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. KOKONAISVALTAISESTA OPPIMISESTA Raimo Lindh 24.4.2009

  2. Säätelee impulsiivisuutta, vihamielisyyttä, aggressiivisuutta ja tuskaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sopivuustasoa itsearvostuksen tuntemuksia asenteita ja motivaatiota mielen terveyttä iloa ja hyvän olon tunnetta Emootioita ajavat esimerkiksi välittäjäaineet; serotoniini impulssimodulaattorina ja noradrenaliini vaaraan, pelkoon ja stressiin vastaajana EOJ ja koulusaavutus opettajan ja oppilaan tunteet aihetta kohtaan vaikuttavat motivaatioon saavutusmotivaatio (N-Achievement) kehittyy varhain ja on verrattain pysyvää se suhteutuu halukkuuteen ottaa kohtuullisia riskejä, viivyttää tyydytystä ja pysyttäytyä tehtävässä, joka uhkaa epäonnistua EMOTIONAALINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ

  3. kykyä vuorovaikutteiseen empatiaan kykyä asettua toisen asemaan taitoa mielikuvituksessa samastua toisiin linkittynyt motivaatioon, tarkkaavaisuuteen ja tunteisiin Myös ajatus saa alkunsa sosiaalisesta aktiviteetista, joka assosioituu toisten ihmisten kieleen ihmiset kehittävät taitoja ja kykyjä sopeutumalla ympäristöön sopeutuminen muuntaa aivojen toimintoja ja rakenteita – dysfunktioita myös sosiaalista oppimista ohjaavat osaltaan ligandit l. välittäjäaineet ja muut kemikaalit, joita erittyy interaktiossa itsen ja toisten kanssa oppimisprosessissa syntyvää liittymistä (Bonding) voivat tuottaa esimerkiksi: Fenyylimetyyliamiini (PEA) – aivojen luonnollinen hallusinogeeni, oxytoxin – hoivakemikaali ja serotoniini – johtaminen ja hyvinvointi. SOSIAALINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ

  4. KOGNITIIVINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ • KOJ:n tehtävä on prosessoida informaatiota • kouluoppimisen pääasiallinen järjestelmä ohjautuu isojen aivojen kuorikerrokselta • kokemus voi muuttaa neuraalisia yhteyksiä, plastisiteetti • vammat ja huonot oppimiskokemukset voivat muuntaa ligandien pitoisuuksia • jatkuvan positiivisen tai negatiivisen kielellisen itseilmaisun vuoksi kognitiivinen oppimisjärjestelmä on tärkeä myös emotionaaliselle terveydelle • rakenne-erot kuorikerroksen primaarialueilla voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia.

  5. FYYSINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ • ohjautuu ydinjatkeelta, pikkuaivoista ja kuorikerroksen sensomotoriselta alueelta (Motorstrip) ja koko fyysisestä olemuksesta • alun perin genetiikan ja varhaisen hoivan tuotetta • myöhemmin siihen vaikuttavat voimakkaasti ravinto, harjoitus ja emotionaalinen hyvinvointi • sensorinen korteksi (Motorstrip) ja tyvitumakkeet kontrolloivat lihasten aktiviteettia • limbisen järjestelmän hippokampus liikemuistin toimintaa ja • parasympaattinen hermojärjestelmä palauttaa ja rentouttaa • FOJ reagoi ja vuorovaikuttaa muiden järjestelmien kanssa • koulusaavutusta voi vahvistaa taktuaalisten ja kinestettisten oppimisaktiviteettien, fyysisten harjoitusten, rentoutumisharjoitusten ja aktiivisen kokeilun ja tutkimisen avulla

  6. toimii otsalohkon kautta säätäen käyttäytymistä sosiaalisessa kontekstissa sisäisten tavoitteiden suunnassa ennakoi nykyhetken toimien tulevaisuuden seuraamuksia tekee suunnitelmia, asettaa tavoitteita ja työskentelee niiden saavuttamiseksi kontrolloi ja tasapainottaa emootioita ylläpitää tuntoa itsestä aktiivisena toimijana kohti tulevaisuuden hyvinvointia Myös ”hakee” informaatiota tehtävien täydentämiseksi kontrolloi tahtoa ja motivaatiota valvoo meneillään olevaa käyttäytymistä ja kapasiteettia muuntaa sitä suhteessa negatiiviseen tai positiiviseen palautteeseen sopeuttaa oppimisen järjestelmiä uusiin haasteisiin katselee ajatuksia harjoittaa korkeamman tason ajattelua tuntee henkisen (Spiritual) itsen Reflektiivinen oppimisen järjestelmä toimii suhteessa ympäristöön. Se kysyy: ”Under these conditions, in this environment, how am I doing? What could or should I do differently? What should I say or not say? REFLEKTIIVINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ

  7. VIITTÄ JÄRJESTELMÄÄ VAALIVIA OPETTAMISEN ROOLEJA OVAT • fyysinen – valmentaja • emotionaalinen – mentori • sosiaalinen – yhteistyöläinen • kognitiivinen – jouduttaja • reflektiivinen – kykyjen etsijä Barbara Given http://krasnow.gmu.edu/aalrc/publications.htm Antonio Damasio http://www.usc.edu/programs/neuroscience/faculty/profile.php?fid=27 Piero Scaruffi http://www.scaruffi.com/cogn.html

  8. Renate Nummela-Caine & Geoffrey Caine kokosivat aivojen ja koko ihmisen kokonaisuuden huomioon ottavia oppimisperiaatteita eri tieteenalojen tutkimustuloksista. Aivot ovat monimutkainen sopeutuva ja sopeuttava järjestelmä Aivot ovat sosiaaliset Merkityksen etsiminen on sisäänrakennettua Etsintä tapahtuu mallintamalla Tunteet ovat mallintamisen elinehto Aivoissa havaitseminen ja luominen tapahtuvat samanaikaisesti osien ja kokonaisuuksien kautta Oppimisessa tarvitaan sekä keskittynyttä huomiota että ääreishavaintoa Oppimiseen kuuluu aina sekä tietoista että tiedostamatonta prosessointia Ihmisellä on ainakin kahdenlaista muistitoimintaa Oppiminen liittyy kehitykseen Vaativaa ja monitasoista oppimista rikastavat haasteet mutta ehkäisee uhka Jokainen aivopari on ainutkertainen Geoffrey Caine & Renate Nummela-Caine http://www.learningtolearn.sa.edu.au/Colleagues/pages/default/caine/?reFlag=1 http://www.mainesupportnetwork.org/handouts/pdf/Caine%27s.pdf AIVOJEN TOIMINTAA TUKEVAT OPPIMISEN PERIAATTEET

  9. MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA 1. Hyvä tila • dekoodaus • tavoitteinen ponnistelu • Rentoutuminen Aivojen taajuusalueita EEG-ilmauksina: Gamma yli 35 Hz huippusuoritus mahdollinen Beta (korkea) 19 – 35 Hz kiihotttunut hypertila, ajattelun tila Beta (keski) 16 – 18 Hz aktiivinen tila, keskittynyt huomio Beta (ala) 13 – 15 Hz rentoutunut mutta vireä tila, SMR 14 Hz ois Sensory motor Rhytm (data capture and hold attention; subset of thinking) Alpha 8 – 12 Hz hyvin rentoutunut tila, syvä tietoisuus mahdollinen Theta 4 – 7 Hz syvästi rentoutunut tila Delta 0,5 – 3 Hz unen tila http://www.eeginfo.com/neurofeedback-videos-media.htm

  10. Campbell: Dances for a Sleepwalker, Crystal meditations ja Cosmic classics Beethoven: Romanssi n:o 2 F-duuri, 6. sinfonia, molto moto Chopin: Balladi n:o 1 g-molli Debussy: Faunin iltapäivä Dvořak: 9. sinfonia, largo Gibson: Great lakes ja Harmony Grieg: Musiikki näytelmään Peer Gynt Halpern: Inner peace, Crystal suite, Spectrum suite, Comfort zone, Creating love, Higher ground, Dawn, Effortless relaxation Hartman: New green, clear blue Hatšaturjan: Spartacus ja Frygia, adagio Jarre: Waiting for Cousteau Kobialka: Fragrances of a dream Mahler: 5. sinfonia, adagietto Massenet: Meditaatio oopperasta Thaïs Mendelssohn: Pianokonsertto n:o 2 d-molli, adagio sostenuto Mozart: Huilukonsertto G-duuri, adagio ja klarinettikonsertto A-duuri, adagio Ravel: Tzigane Rodrigo: Concierto de Aranjuez, adagio Satie: Trois gnossiennes Scubert : Jousikvartetto C-duuri, adagio Schuman: Träumerei Vivaldi: Huilukonsertot, n:ot 1–6 ja mandoliinikonsertto, andante. MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA

  11. MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA 2. Mielikuvavirtaukset ylös • dynaaminen opetus • musiikkiin integroitu mielikuvaohjelma Opetustapahtumassa mielikuvaohjelmien ja opettajan tarinoinnin yhteydessä käytettyä musiikkia: • Beethoven: 6. sinfonia F-duuri, viulukonsertto D-duuri, pianokonsertto n:o 5 D-duuri, romanssi n:o 2 F-duuri • Brahms: Viulukonsertto D-duuri • Haydn: 67. sinfonia F-duuri, 69. sinfonia B-duuri, 94. sinfonia G-duuri, konsertto huilulle ja orkesterille n:o 1 D-duuri • Halpern: Accelerating Learning ja Starborn Suite • Kitaro: Towards the West • Liszt: Unkarilainen rapsodia n:o 2 cis-molli, pianokonsertto n:o 1 D-duuri • Mahler: 5. sinfonia c-molli • Mozart: Viulukonsertto n:o A-duuri, pianokonsertto n:o 8 C-duuri, pianokonsetto n:o 17 h molli, pianokonsertto n:o 20 d-molli, pianokonsertto n:o 21 C-duuri, pianokonsertto n:o 23 A-duuri, serenadi n:o13 G-duuri ”Eine Kleine Nachtmusik”, 35. sinfonia Dduuri • Rodrigo: Aranjuez-konsertto • Schubert: 8.sinfonia h-molli, jousikvartetti n:o 13 a-molli ”Rosamunde” • Sibelius: 3. sinfonia G-duuri, 4. sinfonia a-molli, Valse Triste • Tšaikovski: Pianokonsertto n:o 1 h-molli • Vivaldi:Kitarakonsertto n:o 3 G-duuri, kitarakonsertto n:o 15 D-duuri, trio viululle, luutulle ja basso continuolle g-molli ja viulukonsertto g-molli.

  12. MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA 3. Ilmaisuaktivointi • Moniälymalli edustaa pedagogiikkaan sijoitettuna yksilön sisäisen älyn toimintaulottuvuutta ( ks. Gardner 2003). • Tohtori Mark McKergow (2004) ilmaisee asian ”intelligessistä ekstelligenssiin” (Intelligence – Extelligence). Ekstelligenssi tarkoittaa sitä, että se voi ulkoistaa intelligessin luomat ajatukset tuottamalla ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta tarinoita, satuja ja kansankulttuuria, kuten esineitä ja vaatteita, kuvataidetta, lauluja ja tietokoneohjelmia.

  13. MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA Ajattelun ja oppimisen kiteytymisen ilmaisu voi olla: • kielellinen (puhe, kirjoitus tai viittoma) keskustelut, tarinan kirjoittaminen, kuvaelmat, haastattelujen tekeminen ja väittelytilaisuuksien järjestäminen, • loogis-analyyttinen(faktatieto, syy-seurausoivallus, kaavaan sijoittaminen tai ongelmanratkaisu) symboleiksi muuntaminen, kaavaan sijoittaminen, graafiset kuvaajat, laskelmat, yhtymäkohtien etsiminen, tieteelliset kokeet ja ongelmanratkaisutehtävät, • kinesteettinen(liikkuminen ,koordinaatio, taito, työsuoritus tai tunne) roolileikki, rentoutuminen, draama, tanssi, fyysinen ilmentäminen, käsillä tekeminen, pantomiimi ja leikki, • visuaalinen (kuvien, mielikuvien ja havaintojen käsittely) maalaaminen, piirtäminen, miellekartat, kuviot ja mallit, elokuvan tekeminen, kuvanveisto, ohjatut mielikuvamatkat ja taidon mielikuvaharjoittelu, • musiikillinen(rytmin, melodian ja säveltämisen käsittely) rytmikuviot, laulaminen, säveltäminen, sepittäminen ja yhteissoitto, • sosiaalinen(keskustelu, leikki, draama yhteistyötä vaalien) palautteen antaminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, empatiaharjoitukset, vertaisvalmennus, juhla ja kokous, • reflektoiva(mietteiden, omien ajatusten ja tunteiden erittely) runon kirjoittaminen sanastosta, monitasoinen ohjattu kuvittelu, itsenäinen opiskelu internetin kautta, metakognition käyttö

  14. MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA Kertaavassa mielikuvaohjelmassa käytettyä musiikkia: • Albinoni: Oboekonsertto d-molli • Bach: Konsertto viululle ja orkesterille n:o 1 a-molli, konsertto viululle ja orkesterille n:o 2 E-duuri, konsertto viululle ja orkesterille n:o 3 d-molli • Händel: Urkukonsertto F-duuri, konsertto grosso D-duuri, sonaatti F-duuri, sonaatti g-molli • Marcello: Oboekonsertto d-molli • Telemann: Konsertto kahdelle viululle g-molli, trumpettikonsertto D-duuri • Vivaldi: Huilukonsertot n:o 10 c-molli ja n:o 11 C-duuri, kitarakonsertto A-duuri, konsertto kahdelle mandoliinille G-duuri, konsertto nokkahuilulle, jousille ja cembalolle C-duuri, kitarakonsertto n:o 3 G-duuri, kitarakonsertto n:o 15 D-duuri, viulukonsertto g-molli International Alliance for Learning (IAL) , Journal of Accelerated Learning & Teaching (JALT) • www.ialearn.org • www.ialearn.org/trainers.php • www.thomasarmstrong.com/multiple_intelligences.htm • www.hbdi.com • www.tefl.net/ • Gardner, H. (2003). Multiple Intelligences after Twenty Years. Paper presented at • the American Educational Research Association, Chicago, April 21./ • www.howardgardner.com. • Lindh,R. (1998), Mielikuvaoppiminen. Helsinki:WSOY • Lindh, R. & Sinkkonen, H-M. (2009) Koulusta selviytyminen. Opettajan ja oppilaan yhteinen haaste. Helsinki:Palmenia • Yoon, M. (2008). AcceleratedLearning in Schools in Canada, the US and • United Kingdom. IAL’Version_pdf Adobe Acrobat Document/Kathy • Carroll <kathycarroll@speakeasy.net>

More Related