Visio tulevaisuuden oppimisesta?

1. Visio tulevaisuuden oppimisesta? Professori Kirsti Lonka www.cicero.fi Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto

2. MINKÄLAISIA KIINNOSTUKSEN AIHEITA LIIKKUU KOSKIEN OPPIMISTA? • Motivaation syntyminen ja sen mahdollinen aivostollinen tausta • Aivot ja oppiminen – kun aivoja käytetään joiltain osin yksipuolisesti, mitä se vaikuttaa oppimiseen • Hektisyys, keskittymisen ongelma opiskelijoilla • Keskittymisen ongelma opettajalla – sisällöt vs taidot • Mitä oppiminen oikeastaan on – miten sen saa tapahtumaan, miten ymmärrys syntyy – on niin paljon tietoa – voidaanko tiedot ladata päähän • Eri-ikäisten ihmisen suhtautuminen oppimiseen – mitä nuorempaa porukkaa, sitä enemmän olettavat sen tapahtuman ”liukuen ja lennossa” • Eriyttäminen ja monikulttuurisuus yhä ajankohtaisempaa • Pelastavatko valkotaulut oppimisen vai onko edelleen innostava opettaja avain? Mikä on tulevaisuuden koulu – miten erilaiset tavat huomioidaan • Minimalismi – hukkuuko ympärillä oleva teknisten välineiden käyttöön – arvo- ja moraalivalinnat, miten selvitään tulevaisuudesta • Mikä on pelon vaikutus oppimiseen? Matematiikka-ahdistus

3. Mitä uutta aivoista ja oppimisesta? www.cicero.fi CICERO Learning - verkosto Johtajana professori Kimmo Alho Aivot, oppiminen ja koulutus –verkosto Johtajana professori Mikko Sams Lisätietoja: koordinaattori juha.salmi@helsinki.fi 3.- 4.12.2009 www.cicero.fi/LearningMindAndBrain Mieli-Forum 2006-2008 Suomen Kulttuurirahasto Johtajana professori Riitta Hari www.mieliforum.fi Tekeillä teos: Ihmisen mieli

4. TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA (Sawyer,2004) • Projektityöskentelyssä tarvitaan ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen • Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa • Miten sopeudumme tähän? • Ovatko aivot sosiaaliset?

5. FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS • Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä • Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa • Älylliset ”proteesit” tukevat oppimista • Diginatiivien oppiminen ja digimuukalaiset?

6. DIGITAL NATIVES – diginatiivit Marc Prensky, 2001 • - 1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan • - Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet ja muovautuneet yhdessä teknologian kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt (huom. eivät välttämättä sen taitavampia tietokoneen käytössä!) • - Aikuistendigimuukalaisten on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin • - Vaan mummot käyttää sähköpostia…

7. TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN • motivoivat välineet • kiinnostavat sisällöt • yhteistoiminta ja tiimityö

8. Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä www.mieliforum.fi • Ihmisen aivot eivät perusrakenteeltaan ole muuttuneet yli 60 000 vuoteen • Vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen = ”tunneäly” • Geenit eivät määrää ihmisen elämää, mutta hän ei pääse biologiaansa pakoon • Peilisolujärjestelmät • Aikuisen aivojen ongelmana on itseriittoisuus?

9. PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565–73

10. Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumis-järjestelmät. Duodecim 123:1565–73 Emt. sivu 1571

11. KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ • Fyysiset muutokset ja kasvu • Oman identiteetin kehittäminen • Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia asioita opittavana, vähemmän tukea tarjolla • Avun ja tuen hakeminen vähenee • Vähemmän valinnan mahdollisuuksia • Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon • Pystyvyyden tunne vähenee • Itsesäätelyn taidot heikkenevät • Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää

12. Kaverit vaikuttavat paljon nuorten opiskelusuunnitelmiin ja kouluun sopeutumiseen • Psykologi Noona Kiurun tutkimuksen mukaan sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin. Heikosti kouluun sopeutuneissa kaveriporukoissa koulutukselta ei odoteta kummoisia. • Kaveriporukan nuorilla on usein samankaltainen koulumenestys, koulutussuunnitelmat ja sosiaalinen tausta. • Kouluväsymys on kaveriporukassa tarttuvaa, mutta samalla tiivis kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan. Niillä nuorilla, jotka eivät kuuluneet mihinkään tiettyyn kaveriporukkaan, on muita enemmän ongelmia kouluun sopeutumisessa. • Tytöillä ystäväpiiri vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin poikia enemmän. Tytöt myös pärjäävät koulussa paremmin, mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu-uupumuksesta.

13. Ihminen ei ole joko-tai, hän on sekä-että • Jokaisella ihmisellä on psykologisia perustarpeita: 1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi 2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen 3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa 4) Tarve antaa itsestään jotain yhteisölle • Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita

14. OPS-HÖLKÄN PERINNE ON VAHVA! Bulimiaoppiminen: Ahmi tietoa, oksenna paperille ja unohda! Luentoharha: Kun olen kertonut nämä asiat, ne on opittu! Onko kurssin jälkeen elämää? Mikä on siirtovaikutus luentosalin ulkopuolelle?

15. MARTON & SÄLJÖ (1976): KLASSISET TUTKIMUKSET LAAJOJEN TEKSTIEN OPPIMINEN PINTAOPPIMINEN Jos yrität pelkästään muistaa, unohdat nopeammin SYVÄOPPIMINEN Jos yrität ymmärtää, muistat paremmin – myös yksityiskohdat!

16. Ference Marton Kertaus on opintojen äiti Vaihtelu on opintojen äiti

17. Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua Muusikko Liike- ja tunto- alueita Kuulo- aivokuori Verrokki Etu Taka Näköalueita Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai kosketinsoittimet) aivokurkiaisen etuosa takaosaa suurempi. Naismuusikoilla ja verrokeilla ei tällaista eroa. Lee, Chen & Schlaug, NeuroReport, 2003. Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet) kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla. Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., 2003.

18. Oppimisesta • Minkä nopeasti oppii, sen nopeasti unohtaa! • Tiedon aktiivinen työstäminen ja omaksi ottaminen auttaa • Merkityksellisyys on tärkeää – mielekäs asiayhteys eli konteksti auttaa (siis psykologiaa on helpompi oppia, jos se kytketään tällä kurssilla koulutodellisuuteen tai varhaiskasvatukseen) • Muisti tekee tepposia, vääristelee asioita ja saa unohtamaan – siksi se on niin tehokas järjestelmä! • Osa muistista on hajautunut biologisen ja teknologisen muistisilmukan välille • Oppiminen on sitä, että yksityiskohdat vähitellen muuttuvat laajemmiksi hahmoiksi ja merkitykselliset yksityiskohdat alkavat nousta esiin • Ihmisen aivot eivät ole kuin tietokone, peilautuminen ja yhteisöllisyys on tärkeää – taide ja liikunta kehittävät aivoja!

19. Kiinnostus?

20. MITÄ ON KIINNOSTUS? • Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, johon liittyvät positiiviset tunteet ja keskittyminen • Syntyy ihmisen ja oppimisympäristön välillä – ei tule ihmisen sisältä! • Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä kiinnostukseen • Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat paremmin

21. MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) • Tilannesidonnainen kiinnostus 1. sytytetty 2. ylläpidetty • Henkilökohtainen kiinnostus 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt

22. MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) • Jos opettaja kontrolloi oppimista liikaa, oppilaiden tunteet eivät ole yhtä positiivisia • Älyllisen autonomian tukeminen antaa oppilaille kontrollin tunnetta • Älyllistä autonomiaa koetaan oppitunneilla, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat yhteiset/selvät • Tällaiset oppitunnit koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi

23. Motivaatio, virtaus ja oppiminen MIKSI KOULUA KÄYDÄÄN?

24. Motivaation lajeja • Sisäinen motivaatio: toiminta sinänsä on palkitsevaa. Ihminen keskittyy tehtävään ja pitää siitä. • Ulkoinen motivaatio: tarvitaan ulkoisia palkkioita ja rangaistuksia. Ihminen keskittyy miellyttämään muita tai yrittää tehdä heihin vaikutuksen tai murehtii, mitä muut hänestä ajattelevat. • Suoritusmotivaatio: suoriutuminen sinänsä motivoi!

25. Virtaus • Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa • Ajantaju katoaa • Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

26. VIRTAUSKOKEMUS(Csikszentmihalyi, 1993)

27. Vain pieni lapsi voi olla jatkuvasti virtauksen tilassa! • Kukaan ei voi olla aina virtauksessa • Ihminen tarvitsee haasteita kehittyäkseen • Jos ihminen ahdistuu liikaa, haaste on liian suuri tai tukea on liian vähän – tällöin oppiminen ei onnistu • Apatiatilaan tai alisuoriutumiseen joutuu, jos ei koe olevansa kyvykäs eikä tarjolla ole mielekkäitä haasteita • Miten 14-vuotias voi kokea olevansa pystyvä ja antavansa jotain muille? Esimerkkinä ns. Pepsi-Cola tutkimus

28. Mitä opiskelijat todella tuntevat ja kokevat opiskelujensa aikana?

29. Opiskelijan virtauskokemus erilaisissa ympäristöissä

30. KOULUAINEIDEN ARVOSTUS TYTÖILLÄ JA POJILLA Dr. Angela Chow & Prof. KatariinaSalmela-Aro Helsinginyliopisto

31. Tutkimusasetelma Osallistujat: 9. luokanoppilaita 9 koulusta Itä-Suomesta (n=638) Aineistokerättiin: Tammikuussa 2004 Toukokuussa 2004 Tammikuussa 2005

32. Tehtävän arvo (Eccles et al, 1983) • “Kuinka (1) tärkeänä, (2) hyödyllisenäja (3) kiinnostavanapidätseuraaviaoppiaineita” • (1 = en yhtään; 7 = hyvinpaljon) • Kielet • Matematiikkajaluonnontieteet • Reaaliaineet • Taito- jataideaineet

33. Erilaisiaryhmiätehtävänarvonsuhteen Scale score REAALI KIELET MAT-LUONN TAIITO/TAIDE

34. Tytötjapojateriryhmissä n=111 n=128 n=38 n=361 KAIKKI AINEET EI-LUMA LUMA TAITO

35. Aivomyyttejä ja niiden kumoamisia Yhdessä professori Kimmo Alhon kanssa www.cicero.fi

36. YLEISIÄ OPPIMISEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA AIVOISTA • 1. Tiettyjen taitojen oppiminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla • 2. Lapsuusiän jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista • 3. Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset ONKO NÄILLÄ USKOMUKSILLA MITÄÄN PERÄÄ?

37. Taksikuskien ja verrokkien hippokampus • 2002 W. W. Norton Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, 2000.

38. Aivojen reaktiot puheäänteiden oppimiseen aikuisiässä: suomen kielen /e/ - /ä/ -kontrasti suomalaiset (N=10) suomea oppineet unkarilaiset (N=10) suomea osaamattomat unkarilaiset (N=10) Winkler, Kujala, Tiitinen, Sivonen, Alku, Lehtokoski, Czigler,Csépe, Ilmoniemi & Näätänen, Psychophysiology, 1999

39. Tiettyjen asioiden oppiminen ja tekeminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla. Lapsuusiässä on aivojen kriittisiä kehityskausia, joiden jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista. M Y Y T T I M U R R E T T U - Aivot muovautuvat läpi elämän. - Aivojen asettamia rajoja oppimiselle ei tunneta tarpeeksi hyvin. - Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa! M Y Y T T I M U R R E T T U • Lapsuus- ja nuoruusiässä tiettyjen asioiden oppiminen on helpompaa, • mutta harjaantumista ja aivojen muovautumista tapahtuu läpi elämän.

40. Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset: • Miesten ja naisten aivojen erot liittyvät lähinnä hormoneihin, lisääntymiseen ja parinmuodostukseen • Ei ole pystytty vahvistamaan tulosta, että naisten aivokurkiainen olisi jotenkin tehokkaampi viestijä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä – ja tällaisen eron merkityskin olisi hieman epäselvä • Oppimiseen ja koulutukseen liittyvillä alueilla ei ole osoitettu systemaattisia erojamiesten ja naisten välillä • EI OLE OLEMASSA MATIKKAPÄÄTÄ JA KIELIPÄÄTÄ!! M Y Y T T I M U R R E T T U

41. YHTEENVETOA • Paikallaan istuminen ja muiden ihmisten kuunteleminen on lapselle tylsää, epäkiinnostavaa, epämotivoivaa ja jopa aivoja surkastuttavaa • Jos ihmisellä on kiinnostava ja tavoitesuuntaunut toiminta menossa, hän jaksaa keskittyä vaikka tuntikausia – jopa kyhjöttää paikallaan epäterveellisen kauan! • Tulevaisuuden oppiminen kiinnittää yhä enemmän huomiota ihmisen aktiiviiseen tiedon käsittelyyn ja yhteisölliseen oppimiseen • Tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat sulautuneet siten, että vuorovaikutteista oppimista tuetaan erilaisten apuvälineiden avulla • Tavoitteena on luoda uudenlaisia sosiaalisia- ja tietokäytäntöjä, jotka auttavat oppimaan, sekä tukevat kiinnostusta ja motivaatiota • Jotta voisimme kehittää uusia toimintatapoja, meidän on hyvästeltävä monta vanhaa, totena pidettyä uskomusta!