YHTEISÖ KASVATUS

1. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi YHTEISÖ KASVATUS YHTEISÖ community YHDYSKUNTA locality PAIKKA place

2. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi YhteisöIhmiset, jotka asuvat samalla, jotenkin rajattavissa olevalla alueella ja ovat sen seurauksena säännöllisesti kanssa- käymisissä toistensa kanssa. Kanssakäymisen myötä syntyy jonkinasteinen yhteenkuuluvuuden tunne ja ajan mittaan tätä yhteenkuuluvuuden tunnetta osoittamaan kehittyy erilaisia symboleja. Alue + sosiaalisen vuorovaikutus + symbolinen yhteenkuuluvuus Yhdyskunta Yhdyskunnan asukkaille lähiympäristö on paikka, johon liittyy kokemuksen kautta kasautuneita sosiaa- lisia, kulttuurisia ja emotionaalisia merkityksiä. Yhdyskunnan tehtävä ei ole pelkästään voiton ja palkan tuottaminen vaan yleisimmin hyvinvoinnin ja tietyn turvan takaaminen. Kortelainen 1996, 27 Paikka (asema, paikan henki, toimintatila) Jokapäiväinen elämä koetaan paikallisessa yhteydessään vuorovaikutuksessa rajoitetun ihmisjoukon kanssa. Toiminta- tilan rajaama jokapäiväisen elämän sosiaalinen verkosto asettaa tiettyjä rajoituksia sosiaalisen yhteiskunnalliselle oppimiselle ja tulkinnalle. Kortelainen 1996, 27

3. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi “Paikallisuuson aina mukana kokemuksessa, koska maailmaa katsotaan ja tulkitaan paikalli- sesta näkökulmasta toimintatilan ja sosiaalisen verkoston rajaamassa kontekstissa yhdessä muiden paikallisten ihmisten kanssa.Lyhyesti sanottuna kokemus tarkoittaa yhdyskuntaa sel- laisena kuin se avautuu asukkaalleen, jonka sil- missä ylipaikalliset ja paikalliset ilmiöt sekoittu- vat ja kutoutuvat erottamattomaksi elämänko- konaisuuden vyyhdeksi“ (Kortelainen 1996, 31-32) Arjessa syntyvät kokemukset ovat ensisijaisesti kytkeyty- neitä paikkaan ja jokapäiväisen elämän sosiaaliseen ver- kostoon. Kokemuksiin heijastuu ja sekoittuu kuitenkin ylipaikallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kokemukset ovatkin monin eri tavoin kietoutuneita historiallisten ilmiöi- den, vaikutusten ja prosessien muodostamiin konteksteihin, ollen siis samanaikaisesti paikallisia ja yhdyskunnallisia.

4. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Perinteisestä yhteisöstä … …kevyeen uusyhteisöllisyyteen Välimuotona tai vaihtoehtona refleksiivis-esteettinen yhteisö !?

5. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi YHTEISÖ KASVATUS Kysymykseen yhteisöjen olemassaolosta tarjotaan kolmenlaisia vastauksia: Yhteisö on kadotettu: Nostalgínen diskurssi ja yhteisön tarkastelu lähinnä moraalisena kokonaisuutena. Yhteisö on säilynyt: Yhteisö ymmärretään tilallisesti määrittyneenä. Vuorovaikutus yhtei-sössä kompensoi instrumentaalista ja epäper-soonallista yhteiskuntaa. Yhteisö on vapautettu: Yhteisökäsite korva-taan sosiaalisen verkoston käsitteellä. Yhteis-kunnassa tapahtunut eriytyminen on johtanut sosiaalisten siteiden ja sosiaalisen vuorovai-kutuksen eriytymiseen. Melkas (1992)

6. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi • Perinteinen gemeinschaft –yhteisö • perinteisiin ja traditioon nojautuva • yhteisölliset normit ja hyveet • fyysiseen vuorovaikutukseen perustava solidaarisuus, • yhteisyys, sitoutuminen • yhteiset arvot, moraaliset ja sosiaaliset velvoitteet, • osallisuus ja riippuvuus • osanotto, yhteistyö, yhteisöllinen toiminta, sosiaalinen • kontrolli, kulttuuritraditiot, kokemukseen perustuva tieto, • henkilökohtaiset yhteydet • - kulttuurisena perustehtävänä on paikallisuuden • ylläpitämien • selkeästi ulospäin rajautuva • erilaisuuden, ulkopuolisuuden kyseenalaistaminen • auktoriteetti, hierarkia, epätasa-arvo

7. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Kevyt elämysyhteisö postmoderni mielikuva-/uusyhteisö • hedonistista yhden päivän/illan/viikonlopun yhteisöllisyyttä, • osallistumista massatapahtumiin tai –elämyksiin • yhteisöön heittäydytään ilmaisemaan ja toteuttamaan it- • seään sekä etsimään voimakkaita ja kiihottavia yhteisöllisiä • kokemuksia • kulutusyhteisöllisyyttä, muodin jakamista • urbaani elämäntyyli (tyylin vaihtuvuus) • yhteisöllisyyttä silloin kun yksilöt niin toivovat, yhteisössä • vain (pieni) osa kokonaispersoonaa • impulsiivinen yksilöiden yhteenliittymä, joka ei edellytä us- • kollisuutta, uhrautumista, sitoutumista • - yksilöitä kiehtovia rituaaleja - kokijaidentiteetti

8. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Refleksiivis-esteettinen -yhteisö • pyrkimys löytää avointa vuorovaikutusta korostava tasa- • paino yksilön/yhteisön sekä yhteisön/ympäristön välille • lähtökohtana arkitodellisuus – yhteisen toimimisen kautta • syntyvät kokemukset ja käytännöt • jatkuva dialogi – yhteisön jäsenille kehittyy tietoisuus itses- • tä suhteessa yhteisöön ja ympäristöön – pitää yhteisön yh- • dessä mutta edellyttää tiettyä liikkumavapautta • persoonaksi, subjektiksi kasvaminen yhteisössä yhdessä • toisten persoonien, subjektien kanssa • refleksiivisyys edellyttää halua/kykyä kohdata ja ymmärtää • yhteisön ulkopuolinen maailma • erilaisuuden, poikkeavuuden, monimuotoisuuden hyväksy- • syminen ja hyödyntäminen yhteisön kehittämisessä • yhteisen elämänmuodon/-tyylin ilmaiseminen kuvien, sym- • bolien ja muiden tyylikeinojen avulla

9. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Onko yhteisöllisyys hävinnyt vai vasta tulossa ? kaksi näkemystä ”Nykyisin tunnetut keskusverkkohierarkiat muuttuvat ver- kostomaisiksi rakenteiksi, [ ] uudenlaisiksi yhteisöllisyyden alueiksi, joissa yhdistävänä tekijänä voi työssäkäyntialue- den lisäksi olla esimerkiksi kulttuurinen, etninen, tekninen tai maakuntapohjainen identiteetti. Yhteisöllisyyden ja siihen läheisesti liittyvien kollektiivisten tietoisuuksien kerrostumat lisääntynevät selvästi nykyisestä.” Torsti Kivistö (1999) Joutilaisuusyhteiskunta http://www.kaks.fi/pages/indexjul.html

10. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Onko yhteisöllisyys hävinnyt vai vasta tulossa ? kaksi näkemystä ”Arvoiltaan yhtenäiset pienyhteisöt ovat auttamatta men- nyttä maailmaa. Globaali talous, verkostoyhteiskunta ja massakulttuuri ovat prosessi, joka on murentanut pai- kallista yhteenkuuluvuutta.Vielä muutama vuosikymmen sitten vanhanajan paikallisyhteisöissä ihmiset sosiaalistuivat kasvatuksen kautta perittyihin itsestäänselvyyksiin. Moder- nissa maailmassa arvoiltaan yhtenäisiä pienyhteisöjä ei enää ole, ihmiset eivät ole enää riippuvaisia paikallisista yhteen- kuuluvuuksista. Ihmiset luovat yhteisölliset sitoumuksensa monikulttuurisissa ja moniulotteisissa verkostoissa. Heillä on mahdollisuus olla yhdessä ja yhteistyössä koko maailman mittakaavassa. Ei tarvitse välttämättä jakaa naapurin arvoja, uusiseelantilaisen nettikaverin kanssa voi tuntea enemmän yhteenkuuluvuutta" Juha Sihvola (2000) Globaalisaatio ei ole pelkkä rautahäkki http://www.kaks.fi/pages/indexpol.html Polemiikki 3/2000

11. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi YHTEISÖ KASVATUS YHTEISÖKASVATUS community education community adult education YHDYSKUNTATYÖ YHTEISÖN/YHDYSKUNNAN KEHITTÄMINEN community work community development community action

12. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Yhteisökasvatuksen vastineita community organization (USA) sozial pädagogik (Saksa) animation, la vie associative (Ranska) socio-cultural work (Belgia) popular education (Etelä-Amerikka) Mark K. Smith 1997

13. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Yhteisökasvatuksen määritelmiä Yhteisökasvatuksen tarkoituksena on kasvatuk- sellisten ja koulutuksellisten keinojen avulla edesauttaa tietyn maantieteellisesti rajatun alueen asukkaita parantamaan omaa elämänlaatuaan. Jarvis 1985, 159 Community education can be defined as all Educational activities that support organisations, groups and individuals in their functioning in the community. van der Veen 2000, 177

14. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Yhteisökasvatuksen määritelmiä Yhteisökasvatus on systemaattinen tapa tarkastella ihmisiä ja heidän ongelmiaan. Lähtökohtana on olettamus, että kasvatus ja koulutus voidaan kytkeä ihmisten tarpei- siin ja että niiden ihmisten, joiden tilantee-seen ja elämään pyritään vaikuttamaan tulisi olla mukana päättämässä kasvatuksen ja koulutuksen sisällöistä ja muodoista. Yhteisökasvatukseen sisältyy myös oletus, että kasvatuksen ja koulutuksen tulee olla vaikuttaa siihen yhteiskuntaan, jota se palvelee. Williams & Robins 1980, 55

15. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Yhteisökasvatus/community education ”notoriously vague concept” mutta usein eri toteuttamismuotoja voidaan kuvata seuraavien käsitteiden avulla: osallisuus, kaikkia ikäluokat kattava, vapaa- ehtoisuus, epävirallinen rakenne, paikallinen organisaatio, opetuksen ja oppimisen ”vapaa- muotoisuus”, ihmisten kohtaaminen arkipäi- vän kontekstissa, hakeva toiminta, matalat kynnykset ja valinnan mahdollisuudet, jous- tavuus, mahdollisuus yksilölliseen ja ryhmis- sä tapahtuvaan kehittämiseen Mark K. Smith 1997

16. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Yhteisökasvatuksen määritelmissä on tunnistetta- vissa seuraavat peruslähtökohdat ja -ulottuvuudet: • Yhteisökasvatuksen lähtökohtana on ihmisten arkipäiväi- seen elämään liittyvät ongelmat, tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja kehitysintressit. • Toiminta ja siihen liittyvä oppiminen perustuu yhteisössä olemassaoleviin resursseihin, niiden tunnistamiseen, systemaattiseen kehittämiseen ja jalostamiseen. • Yhteisökasvatuksen tavoitteena elämänlaadun ja vaikutus- mahdollisuuksien parantaminen ja kehittäminen olemassa olevaan sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen tilan- teeseen vaikuttamalla aina jossain mielessä poliittista, arvosidonnaista, tiettyihin päämääriin tähtäävää Useissa määritelmissä nousee lisäksi esiin tietty vaihtoehtoisuus -ulottuvuus, jolla viitataan yhteisökasvatuksen oletettuun tai toivot- tuun oppositionaaliseen rooliin - yhteisökasvatuksen tulee haastaa perinteinen institutionaalinen kasvatus ja koulutus tarjoamalla sille holistinen, hajautettu, joustava ja radikaali ihmislähtöinen vaihtoehto.

17. YHTEISÖ KASVATUS Petri Salo Åbo Akademi Pedagogiska institutionen psalo@abo.fi Toimintatutkimus: Tieteellisen tiedon hankkiminen eri tavoin organisoitu-jen toimintamuotojen avulla sekä resurssien, tiedon ja välineiden välittäminen heikossa asemassa oleville väestöryhmille Yhdyskuntatyö: Käytännön työtä heikommin toimeentulevien väestön-osien parissa Kylätutkimus: Kylän ongelmien ja resurssien käsitteleminen osana laajempaa yhteiskuntaa. Kohteena koko kylä mutta erityishuomio kiinnitetään heikkoresurssisten ryhmien ja syrjäytyneiden asemaan. Hautamäki, Laaksonen & Virtanen 1980