1 / 32

JULKISHALLINNON VERKKOPALVELUT SYKSY2003

JULKISHALLINNON VERKKOPALVELUT SYKSY2003. Sisäasianministeriö. 3.12.2003 Kari Roose. Sisällysluettelo. Johdanto 4 Julkishallinnon verkkopalvelujen käyttö 5 Käyntitarkoitus ja miten löysi julkishallinnon verkkopalvelut 13 Toivotut asiointimuodot nimetyissä julkisissa palveluissa 16

tamas
Download Presentation

JULKISHALLINNON VERKKOPALVELUT SYKSY2003

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. JULKISHALLINNON VERKKOPALVELUT SYKSY2003 Sisäasianministeriö 3.12.2003 Kari Roose

  2. Sisällysluettelo • Johdanto 4 • Julkishallinnon verkkopalvelujen käyttö 5 • Käyntitarkoitus ja miten löysi julkishallinnon verkkopalvelut 13 • Toivotut asiointimuodot nimetyissä julkisissa palveluissa 16 • Käsityksiä julkisista verkkopalveluista ja niiden vaikutuksista julkisiin palveluihin 20 • Henkilöllisyyden todistaminen Internetissä 25 • Arkaluonteinen asiointi Internetissä sekä julkisten palveluiden parantaminen verkossa 29

  3. Johdanto • Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy loka-marraskuussa 2003 • Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää suomalaisten mielipiteitä, toiveita ja näkemyksiä sähköisestä asioinnista julkishallinnon suuntaan (ml. henkilön sähköinen tunnistaminen) sekä kartoittaa suomalaisten käyntejä julkishallinnon www-palveluissa. Tutkimuksella haettiin myös suomalaisten käsityksiä siitä, miten uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen julkisissa palveluissa tulee jatkossa vaikuttamaan yhteiskunnan tasolla. • Tutkimus tehtiin nyt viidennen kerran mutta kysymysasettelua uudistettiin merkittävästi, josta syystä vertailua aikaisempiin tuloksiin ei ole siltä osin käytettävissä. • Tutkimuksen kohderyhmänä oli maamme 15-74 -vuotias väestö poislukien Ahvenanmaan maakunta. Tutkimus on tehty Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina vastaajien kodeissa 62 haastattelijan toimesta. Tiedonkeruu tapahtui kannettavien tietokoneiden avulla 27.10.-16.11.2003. • Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1016 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Haastatteluja tehtiin 91 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 43 ja muita kuntia 48. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Riistiintaulukoissa (liitteenä) esiintyvät painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-74 -vuotiasta väestöä tuhansina (SVT 31.12.2001). • Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimuksessa erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetulla atk-ohjelmistolla. Ristiintaulukoinnissa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) taulukkoluvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä.

  4. Julkishallinnon verkkopalvelujen käyttö • Kysyttäessä, millä julkishallinnon www-sivuilla Internetiä käyttäneet vastaajat (62 % kaikista vastaajista) ovat vierailleet viimeisen 3 kk aikana, mainitaan useimmiten oman kunnan www-sivut (vastaus-vaihtoehdot ennalta määrätyt). Valtakunnalliset, sisällöllisesti kaikkia kansalaisia potentiaalisesti koskettavat www-palvelut ovat seuraavaksi käytetyimpiä (esim. mol.fi, kirjastot.fi, vero.fi ja kela.fi). Vain 27 % vastaajista ei ollut käyttänyt mitään kysytyistä julkisista verkkopalveluista. • Naisten ja miesten julkisten verkkopalvelujen käyttö eroaa toisistaan sikäli, että miehet käyttävät monia julkisia verkkopalveluja selvästi naisia harvemmin, etenkin Kelan kohdalla ero erityisen suuri. • Ikäryhmittäin tarkasteltuna Työministeriön mol.fi nousee käytetyimmäksi alle 35 -vuotiaiden keskuudessa. Sinänsä julkisten verkkopalvelujen käyttö on aktiivisinta ikäryhmässä 25-34 -vuotiaat, jotka kuuluvat jo ns. Internet-ikäluokkaan ja joille on ikänsä puolesta syntynyt jo tarpeita julkisia verkkopalveluja kohtaan. Jostain syystä he eivät kuitenkaan tunnu tarvitsevan Suomi.fi -kokoomapalvelua läheskään siinä määrin kuin heitä nuorempi tai vanhempi ikäluokka. Tämä voi johtua korkeasta tottuneisuudesta hakupalvelujen käytössä yhdistettynä tietoon siitä, mitä ja millä sanoilla hakea (tutk.huom.). Kirjastot.fi on puolestaan houkutellut sivuilleen 21-25 % kaikkien ikäluokkien kävijöistä viimeisen 3 kk aikana. • Yleisesti ottaen julkisten verkkopalvelujen käyttö on aktiivisempaa kaupungeissa kuin kunnissa ja etenkin suurimmissa kaupungeissa. Poikkeuksena tähän ovat kuntien www-sivut, joita käytetään yhtälailla kuntakoosta riippumatta. Edelleen, kuten luonnollista, julkisten verkkopalvelujen käyttö on myös vahvasti sidoksissa Internetin käytön viikkotuntimäärään; kun Internetin käyttäjän viikkokäyttötuntimäärä nousee yhdestä tunnista yli viiteen tuntiin, kasvaa käyntifrekvenssi julkisissa verkkopalveluissa tyypillisesti 2-4 kertaiseksi verkkopalvelusta riippuen.

  5. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA Kaikki vastaajat Käyttänyt Internetiä, n=634 33 Oman asuinkunnan www-sivut 31 mol.fi (Työministeriö) kirjastot.fi 22 kela.fi 22 vero.fi 16 12 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit Suomi.fi 10 finlex.fi 9 valtioneuvosto.fi 8 poliisi.fi 6 lomake.fi 5 kuluttajavirasto.fi 4 oikeus.fi 3 ymparisto.fi 3 2 fmi.fi opintoluotsi.fi 1 Ei missään näistä 27 Ei osaa sanoa 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  6. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA Naiset Käyttänyt Internetiä, n=332 39 Oman asuinkunnan www-sivut 37 mol.fi (Työministeriö) kela.fi 30 kirjastot.fi 28 vero.fi 17 11 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit Suomi.fi 11 finlex.fi 8 valtioneuvosto.fi 6 lomake.fi 5 poliisi.fi 5 ymparisto.fi 4 oikeus.fi 3 kuluttajavirasto.fi 3 1 fmi.fi opintoluotsi.fi 1 Ei missään näistä 25 Ei osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  7. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA Miehet Käyttänyt Internetiä, n=302 27 Oman asuinkunnan www-sivut 26 mol.fi (Työministeriö) kirjastot.fi 17 vero.fi 15 kela.fi 15 12 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit valtioneuvosto.fi 9 finlex.fi 9 Suomi.fi 8 poliisi.fi 7 lomake.fi 4 kuluttajavirasto.fi 4 oikeus.fi 3 fmi.fi 3 ymparisto.fi 2 opintoluotsi.fi 1 Ei missään näistä 30 Ei osaa sanoa 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  8. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA 15-24 vuotiaat Käyttänyt Internetiä, n=178 37 mol.fi (Työministeriö) Oman asuinkunnan www-sivut 30 kela.fi 27 kirjastot.fi 25 Suomi.fi 13 finlex.fi 9 poliisi.fi 8 vero.fi 5 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit 4 lomake.fi 2 valtioneuvosto.fi 2 kuluttajavirasto.fi 1 oikeus.fi 1 fmi.fi 1 opintoluotsi.fi 1 ymparisto.fi 1 Ei missään näistä 27 Ei osaa sanoa 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  9. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA 25-34 vuotiaat Käyttänyt Internetiä, n=149 44 mol.fi (Työministeriö) 37 Oman asuinkunnan www-sivut kela.fi 27 24 vero.fi kirjastot.fi 22 20 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit finlex.fi 12 valtioneuvosto.fi 9 kuluttajavirasto.fi 8 poliisi.fi 6 lomake.fi 5 Suomi.fi 4 fmi.fi 4 oikeus.fi 2 ymparisto.fi 1 0 opintoluotsi.fi Ei missään näistä 17 Ei osaa sanoa 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  10. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA 35-49 vuotiaat Käyttänyt Internetiä, n=186 37 Oman asuinkunnan www-sivut mol.fi (Työministeriö) 32 kela.fi 23 vero.fi 22 kirjastot.fi 21 13 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit Suomi.fi 12 finlex.fi 10 valtioneuvosto.fi 8 lomake.fi 6 poliisi.fi 6 ymparisto.fi 5 kuluttajavirasto.fi 4 oikeus.fi 3 2 fmi.fi opintoluotsi.fi 2 Ei missään näistä 27 Ei osaa sanoa 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  11. MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA 50-74 vuotiaat Käyttänyt Internetiä, n=121 27 Oman asuinkunnan www-sivut kirjastot.fi 21 valtioneuvosto.fi 12 11 mol.fi (Työministeriö) Suomi.fi 9 vero.fi 9 kela.fi 9 Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit 8 lomake.fi 6 ymparisto.fi 5 oikeus.fi 5 finlex.fi 4 poliisi.fi 2 kuluttajavirasto.fi 1 0 fmi.fi opintoluotsi.fi 0 Ei missään näistä 40 Ei osaa sanoa 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  12. Käyntitarkoitus ja miten löysi julkishallinnon verkkopalvelut • 84 % julkishallinnon www-sivuilla käyneistä on ollut etsimässä sieltä jotain tiettyä informaatiota. Pääasiassa tutustumiskäynnillä on ollut vastaavasti 17 % kävijöistä (yli 50 -vuotiaista 26 %). Asiointipalveluja kertoo käyttäneensä onnistuneesti 24 % vastaajista. Asiointipalveluja käyttäneissä korostuvat naiset (27 % käyttänyt), 25-34 -vuotiaat (28 %), yli 100.000 asukkaan kaupungeissa asuvat (28 %), Internetiä yli 5 tuntia viikossa käyttävät (29 %) ja johtavassa asemassa olevat/yrittäjät (38 % käyttänyt asiointipalveluja). • Yleisimmin julkiset verkkopalvelut löydetään hakukoneiden/-palveluiden avulla. Näiden merkitys on edelleen kasvanut vuodesta 2002 samalla kun lähes kaikkien muiden löytämistapojen merkitys on vähentynyt. Tulos johtuu osin hakupalveluiden käytön yleisestä lisääntymisestä yksilötasolla sekä julkishallinnon verkkopalveluiden tunnettuuden kasvusta, jonka vuoksi niiden monien www-osoitteet alkavat olla enenevässä määrin jo tiedossa. Tältä osin kysymysasettelua tuleekin jatkossa muuttaa mm. selvittämään tarkemmin julkishallinnon palveluiden merkitsemistä Internet-selaimen suosikkeihin. • Hakupalveluita käyttävät eniten 25-49 -vuotiaat ja alle 35 -vuotiailla merkittävää roolia näyttelee myös osoitteiden löytäminen kokeilemalla. Vähintään 50 -vuotiaat käyttävät puolestaan merkittävästi muita enemmän kuntien www-sivuja julkishallinnon www-palveluiden löytämiseen (22 % näistä vastaajista). Myös Suomi.fi näyttää olevan nimenomaan näiden vanhempien Internet-käyttäjien apuna palveluiden löytämisessä, vaikkakin tämän tutkimuksen tulosten perusteella Suomi.fi:n merkitys julkishallinnon verkkopalvelujen löytämisessä jääkin hyvin vaatimattomaksi (1 % mainitsee), ainakin siinä kontekstissa kuin se tässä tutkimuksessa on ymmärretty (vrt. esim. tutkimuksen alussa mainitut julkiset verkkopalvelut, tutk.huom.). Alle 30.000 asukkaan kuntien vastaajat ovat löytäneet julkiset verkkopalvelut keskimääräistä harvemmin kokeilemalla tai hakukoneilla ja vastaavasti keskimääräistä useammin ystävien/tuttavien neuvojen sekä julkishallinnon toimipisteiden opastuksen avulla.

  13. MISSÄ TARKOITUKSESSA ON KÄYNYT JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA Käynyt julkishallinnon www-sivuilla, n=461 84 Etsinyt/hakenut tiettyä informaatiota Asioinut/käyttänyt 24 asiointipalveluja onnistuneesti 17 Vain tutustunut sisältöön Yrittänyt asioida/käyttää 3 asiointipalveluja siinä kuitenkaan onnistumatta 3 Jokin muu tarkoitus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  14. MITEN LÖYSI TARVITSEMANSA JULKISHALLINNON WWW-PALVELUN 2002 JA 2003 n=käynyt julkishallinnon www-sivuilla 40 Hakukoneella 43 27 Kokeilemalla 23 15 Ystävien/tuttavien neuvojen avulla 11 23 Kunnan www-sivujen kautta 10 12 Tiedotteiden avulla 10 5 Toimipisteiden opastuksen avulla 7 Valtakunnallisen yksityisen portaalin 16 kautta (esim MTV3.fi, SoneraPlaza) 3 10 Lehtien avulla 3 2 Seutukunnan www-sivujen kautta 2 3 2002 (n=438) Suomi.fi:n avulla 1 3 2003 (n=461) Harhauduin sivuille sattumalta 0 2 Ei osaa sanoa 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  15. Toivotut asiointimuodot nimetyissä julkisissa palveluissa • Vastaajilta tiedusteltiin 12 erilaisen julkisen palvelun toivottua asiointitapaa. Vertailutuloksena kysyttiin toivottua laskujen maksamistapaa, josta on vuosien käytännön kokemusta pankkisektorilta. • Yli neljännes vastaajista suosisi Internetiä asiointitapana julkisen tilan varaamisen, korvaussummien hakemisen (esim. Kela-korvaukset), asioiden vireillepanon (julkishallinnon päätöksenteko), omien tietojen tarkistamisen (viranomaistietokannat) sekä omien tietojen toimittamisen (viranomaisille) kohdalla. Fyysisenä palveluna (=kasvotusten) haluttaisiin etenkin asiointi lääkärin kanssa ja sairauden diagnoositietojen saaminen sekä asiointi lasten koululaitoksen ja vanhempien välillä (yli puolet vastaajista). Puhelimella hoidettaisiin mieluiten terveyspalvelujen ajanvaraus, lääkereseptin uusiminen, koti-/ateriapalvelun tilaaminen ja julkisen tilan käytön varaaminen. • Luonnollisesti halukkuus Internet-asiointiin on korkeammalla tasolla Internet käyttäjien keskuudessa kuin koko väestössä. Internet on toivotuin asiointimuoto Internet-käyttäjien keskuudessa seuraavien asiointipalvelujen kohdalla: omien tietojen tarkistaminen viranomaistietokannoista (64 % suosii Internetiä), omien tietojen toimittaminen viranomaisille (54 %), korvaussumman hakeminen (esim. Kela-korvaukset) (50 %) ja asioiden vireillepano julkishallinnon päätöksenteossa (39 %). Verottajan kanssa asioimisessa Internetin, puhelimen ja kasvotusten asioimisen suosio ovat lähellä toisiaan (30/36/35 %). Myös julkisen tilan käytön varaamisessa (35 %) ja lääkereseptien uusimisen kohdalla (29 %) Internetin osuus toivottuna asiointitapana on sangen korkea Internetin käyttäjien keskuudessa ja nousee mitä tottuneemmasta Internetin käyttäjästä on kyse. • Internet-asiointi lääkärin kanssa toivottaisiin tapahtuvan mieluiten sähköpostiasiointina ja terveyspalvelujen ajanvaraukset yhtälailla joko sähköpostiasiointina tai verkkolomakkeiden avulla. Verottajan kanssa asioitaisiin Internetissä mieluiten verkkolomakkeiden avulla, samoin asioiden vireillepanossa julkisessa päätöksenteossa.

  16. MITEN HALUAISI SAADA SEURAAVAT PALVELUT 1/2 n=vastaajat l Internetillä n Puhelimella Fyysisenä palveluna = kasvotusten u Terveyspalvelujen ajanvaraus (n=1009) l n u Asiointi lääkärin kanssa (n=1012) l n u Sairauden diagnoositietojen saaminen (n=999) l n u Lääkereseptin uusiminen (n=994) l n u Asiointi lasten koululaitoksen l n u ja vanhempien välillä (n=521) Koti-/ateriapalvelun tilaaminen (n=458) l n u Julkisen tilan käytön varaaminen (n=761) l n u 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  17. MITEN HALUAISI SAADA SEURAAVAT PALVELUT 2/2 n=vastaajat l Internetillä n Puhelimella Fyysisenä palveluna = kasvotusten u Korvaussumman hakeminen n l u (esim Kela-korvaukset) (n=918) Asioiminen verottajan kanssa (n=936) l n u Asioiden vireillepano n l u julkishallinnon päätöksenteossa (n=811) Omien tietojen tarkistaminen n l u viranomaistietokannoista (n=904) Omien tietojen toimittaminen n l u viranomaisille (n=930) n l Laskujen maksaminen (n=911) u 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  18. MITEN TOIVOISI INTERNET ASIOINNIN OLEVAN JÄRJESTETTY n=kiinnostunut asioimaan Internetin välityksellä l Sähköpostiasiointina n Verkkolomakkeiden avulla Vuorovaikutteisena asiointipalveluna u n l Terveyspalvelujen ajanvaraukset (n=133) u n l u Asiointi lääkärin kanssa (n=27) Asiointi verottajan kanssa (n=192) l n u Asioiden vireillepano l n u julkishallinnon päätöksenteossa (n=225) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  19. Käsityksiä julkisista verkkopalveluista ja niiden vaikutuksista muihin julkisiin palveluihin • Edelleenkin vuonna 2003 julkisten verkkopalvelujen käyttöä lähitulevaisuudessa vaikeuttavina tekijöinä mainitaan ensisijaisesti kansalaisten arkuus/tottumattomuus hyödyntää tietotekniikkaa sekä luottamuksen puute verkkoasiointia kohtaan (tietoturva, tietosuoja, luotettavuus). Myös halu henkilökohtaiseen palvelukontaktiin sekä vähäinen tietous palvelutarjonnasta mainitaan hyvin usein. • Merkittävää on, että luottamuksen puutetta verkkoasiointia kohtaan ilmenee erityisesti nuorimmilla ikäryhmillä, Internetin käyttäjillä ja vieläpä Internetin aktiivisimmilla käyttäjillä, ja yhtä vahvana sekä miehillä että naisilla. Tilannetta todennäköisesti parantaisi julkishallinnon selkeämpi, yhtenäinen linja mm. henkilöllisyyden todistamista kohtaan ja määrätietoinen työskentely toimivien, kansalaisille helppojen tietoturvaratkaisujen käyttöönotossa (tutk.huom.). • Noin muuten uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa uskotaan edelleen vähentävän julkisen hallinnon asiointipisteiden määrää mutta parantavan samalla palvelujen saatavuutta asiakkaille (etenkin Internetin käyttäjät uskovat näin) sekä nopeuttavan viranomaisasiointia. Edelleen uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa uskotaan säästävän asiakkaiden kustannuksia ja parantavan myös yritysten kilpailukykyä. Myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien uskotaan mieluummin paranevan kuin vähenevän. Kuitenkin niitä, jotka eivät usko syrjäytymisen vähentyvän yhteiskunnassa uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa myötä, on enemmän kuin niitä, jotka uskovat niin.

  20. MINKÄ TEKIJÖIDEN USKOO VAIKEUTTAVAN LÄHITULEVAISUUDESSA JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN KÄYTTÖÄ Kaikki vastaajat, n=1016 Arkuus/tottumattomuus 58 hyödyntää tietotekniikkaa Luottamuksen puute (tietoturva,tietosuoja, 54 luotettavuus) verkkoasiointia kohtaan Halu henkilökohtaiseen palvelukontaktiin 48 Vähäinen tietoisuus palvelutarjonnasta 48 Verkkopalveluihin liityvän opastuksen 46 ja koulutuksen puute 43 Palveluiden löytämisen vaikeus verkosta Atk-laitteistojen korkea hinta 35 Julkisten asiointipäätteiden vähäinen määrä 31 Internet-yhteyksistä syntyvät kustannukset 30 23 Hitaat Internet-yhteydet 7 Ei osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  21. Henkilöllisyyden todistaminen Internetissä • Internetiä viimeisen puolen aikana käyttäneiltä vastaajilta kysyttiin mikä heidän mielestään olisi paras tapa henkilöllisyyden todistamiseen Internetissä. Vaihtoehtoina tarjottiin sähköinen henkilökortti (HST-kortti), verkkopankkitunnukset tai sosiaaliturva-/henkilöllisyystunnus. • Kaikkien vastaajien keskuudessa lievän enemmistön sai vaihtoehdoista verkkopankkitunnukset (42 %) HST-kortin tullessa toiseksi (38 %). Sosiaaliturva-/henkilöllisyystunnukset valitsisi vain 16 % vastaajista. Verkkopankkitunnukset valitsisivat etenkin naiset sekä 25-34 -vuotiaat vastaajat eli julkisten verkkopalvelujen aktiivisimmat käyttäjäryhmät, mikä antanee tulokselle lisäpainoarvoa (tutk.huom.). • Valintatilanteessa HST-kortti vs. verkkopankkitunnukset vaaka kallistuu vastaajien mielestä verkkopankkitunnusten puolelle vaikka myös HST-kortti saa kolmanneksen Internetin käyttäjistä taakseen. Tosin kannatuserot ovat keskimääräistä suuremmat naisten ja 25-34 -vuotiaiden keskuudessa verkkopankkitunnusten hyväksi. • Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin myös HST-kortin hankinta-aikeita. Vain 4 % kaikista vastaajista (sama osuus Internetin käyttäjistä) harkitsee varmasti HST-kortin hankkimista seuraavan puolen vuoden aikana. Vastaavasti 12 % ehkä harkitsee. Suurin osa vastaajista (75 %) ei kuitenkaan edes harkitse HST-kortin hankkimista ja vain noin yhdellä prosentilla on jo HST-kortti. 5 % vastaajista ei tiedä mikä sähköinen henkilökortti on ja 3 % ei osannut sanoa kysymykseen. Johtopäätöksenä voisi todeta, ettei HST-kortti muodostu lähitulevaisuudessa ratkaisuksi henkilöllisyyden todistamiseen Internetissä ainakaan tämän kysyntäennusteen perusteella ellei kortin käyttämisen viitekehys ja sitä tukevien asiointipalvelujen määrä olennaisesti muutu (tutk.huom.).

  22. HARKITSEEKO HST-KORTIN HANKKIMISTA SEURAAVAN PUOLEN VUODEN SISÄLLÄ n=vastaajat 4 Kyllä, varmasti 4 3 12 Kyllä, ehkä 15 8 75 Ei 74 77 1 On jo ko. 1 sähköinen henkilökortti 1 5 Kaikki (n=1016) Ei edes tiedä mikä se on 3 On käyttänyt 9 Internetiä (n=634) 3 Ei ole käyttänyt Ei osaa sanoa 3 Internetiä (n=382) 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  23. Arkaluonteinen asiointi Internetissä sekä julkisten palveluiden parantaminen verkossa • Internetin käyttäjiltä kysyttiin myös sopisiko asiointi Internetin välityksellä myös arkaluontoisissa, henkilökohtaisia tietoja koskevissa asioissa. Vastaukset jakaantuvat lähes tasan kyllä- ja ei-vastausten välillä. Internetiä vähemmän käyttävät ja alemman koulutustason omaavat vastaajat suhtautuvat selvästi keskimääräistä negatiivisemmin Internet-asiointiin arkaluontoisissa, henkilökohtaisissa asioissa. • Niiltä vastaajilta, joille asiointi Internetissä ei sovi arkaluontoisissa, henkilökohtaisissa asioissa, kysyttiin mitä tietoja he eivät antaisi Internetin välityksellä (vastausvaihtoehdot olivat ennalta määrätyt). Useimmiten ei annettaisi terveystietoja, pankki- tai luottokorttitietoja tai henkilötietoja. Myöskään omaan taloudelliseen asemaan liittyviä tietoja ei annettaisi mielellään. Sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan liittyvien tietojen luovuttamisen mainitsevat useimmin yli 34 -vuotiaat vastaajat. Samoin heidän suhtautumisensa palautteen antamiseen omalla nimellä on selvästi kielteisempi kuin heitä nuoremmilla vastaajilla. Henkilötietojen antamiseen suhtaudutaan yhtä kielteisesti kaikissa ikäryhmissä mutta pankki-/ luottokorttitietojen luovuttaminen mainitaan suhteellisesti harvimmin ikäluokassa 25-34 -vuotiaat (42 % mainitsi). Tulosten tulkinnassa täytyy kuitenkin muistaa, että vastaukset on annettu sidoksissa tutkimusajankohtaan ja silloin käytettävissä olleiden asiointiratkaisujen puitteissa. Näissä olosuhteissa tapahtuvat muutokset voivat ratkaisevasti muuttaa tutkimustuloksia (tutk.huom.). • Lopuksi kaikilta vastaajilta kysyttiin vielä, miten viranomaiset voisivat heidän mielestään parantaa palveluitaan (vastausvaihtoehdot ennalta määrätyt). Useimmiten parannusehdotuksena mainitaan verkossa täytettävien ja lähetettävien lomakkeiden lisääminen (etenkin alle 35 -vuotiaat). Lähes yhtä usein mainitaan viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen ja kolmanneksi useimmin toivotaan lisää asiointipalveluja Internetiin (etenkin alle 50-vuotiaat vastaajat). Yli 50 -vuotiaat mainitsivat tarjotuista parannusvaihtoehdoista useimmin viranomaisten välisen yhteistyön lisäämisen.

  24. MITÄ TIETOJA EI ANTAISI INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ Asiointi ei sovi arkaluonteisissa, henkilökohtaisia tietoja koskevissa asioissa, n=305 Terveystietoja 64 Pankki-/luottokorttitietoja 56 Henkilötietoja 54 Taloudelliseen asemaan liittyviä tietoja 48 Sosiaaliseen asemaan liittyviä tietoja 34 Palautetta omalla nimellä 17 6 Ei osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

  25. MITEN VIRANOMAISET VOISIVAT PARANTAA PALVELUITAAN Kaikki vastaajat, n=1016 Lisää verkossa täytettäviä ja 44 lähetettäviä lomakkeita 43 Lisäämällä viranomaisten välistä yhteistyötä Lisää erilaisia asiointipalveluja Internetiin 39 Lisää julkisia verkkoasiointipisteitä 33 Kehittämällä omia tietojärjestelmiään 33 Lisää tulostettavia lomakkeita Internetiin 28 Tekemällä enemmän asioita viran puolesta 26 Ei osaa sanoa 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Julkishallinnon verkkopalvelut Omnibus Syksy 2003 Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/9072

More Related