Hankintadirektiiviuudistus FIPSU Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM

1. Hankintadirektiiviuudistus FIPSU Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM

2. Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista • Suomessa on tiukin hankintalaki Euroopassa sote-palvelujen osalta – EU komission julkaiseman tutkimuksen (2011) perusteella hyvin monessa EU-maassa on kilpailutussääntöjä sote-hankinnoissa; lähes kaikissa jäsenvaltioissa sote-hankinnoista tulee ilmoittaa etukäteen • Hankintalaki ohjaa ostamaan vain hinnalla – hankintalaki jättää hinnan ja laadun suhteen painotuksen täysin hankkijalle – laadun osalta kyse on siten hankkijan osaamisesta ja ratkaisuista hankintaa koskien sekä siitä lainsäädännöstä, joka ohjaa hankinnan sisältövaatimuksia (esimerkiksi rakentamisessa rakentamismääräykset ja sosiaali- ja terveyspalveluissa substanssilainsäädäntö) • Uudessa direktiivissä sekä yhdenmukaistetaan eri maiden sote-hankintojen sääntelyä että panostetaan laatutekijöihin

3. Taustaa • Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi • Ehdotuksia käsiteltiin vuoden 2012 aikana sekä neuvostossa että parlamentissa • Neuvosto ja parlamentti esittivät omat muutosehdotuksensa vuodenvaihteessa 2012/2013 • Neuvoston ja parlamentin väliset ns. trilogineuvottelut käytiin kevään 2013 aikana. • Parlamentti ja neuvosto saavuttivat yhteisymmärryksen direktiivipaketin sisällöstä kesällä 2013 – seuraavaksi paketti etenee hyväksymiseen parlamentissa (täysistunto) ja neuvostossa (ministerikokous) • Tuoreimpien tietojen mukaan parlamentti äänestää paketista tammikuun lopussa 2014 • Direktiivit annettaneen helmikuussa 2014

4. Konkreettisia uudistuksia • Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen – neuvottelujen käymisestä vaivattomampaa, lisämääritelmiä lähes jokaiseen keskeiseen termiin (hankintasopimus, hankintayksikkö jne.) • Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat – hankintoja voidaan nykyistä laajemmin varata vammaisia työllistäville toimittajille, näkökohtia voidaan huomioida kaikissa menettelyn vaiheissa elinkaarikustannuksista oma uusi artiklansa, viittauksia reilun kaupan tuotteisiin, työoloihin, tasa-arvoon jne. • Pk-yritysten aseman parantaminen –hankintojen jakamiseen vahva paine uudessa direktiivissä (koskee kaikkia direktiivin hankintoja), vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta; kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (European single procurement document) vaatimusten täyttymisestä • Asianmukaiset menettelytavat – toimittaja voidaan poissulkea tarjouskilpailusta, jos tämä on yrittänyt vaikuttaa epäasianmukaisesti hankkijaan • Valvonta – jäsenvaltioihin luotava valvonnan järjestelmä, jossa havaittuihin virheisiin voidaan myös reagoida, osana valvontaa myös raportointi ja neuvonta

5. Konkreettisia uudistuksia • Jäsenvaltioiden tulee siirtyä sähköisiin viestintävälineisiin direktiivissä asetetun siirtymäajan kuluessa • Ilmoitukset sähköisesti, tarjouspyynnöt sähköisesti saataville, tarjoukset voitava jättää sähköisesti • Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. • Ensin kilpailutetaan tutkimus/kehittämistyö innovatiivisen tuotteen synnyttämiseksi, tämän jälkeen voidaan kilpailuttamatta hankkia kehitystyön pohjalta syntynyt tuote sen kehittäjältä • Sopimusmuutoksista oma uusi sääntö: jos sopimukseen tehdään sopimuskaudella merkittäviä muutoksia, tulee sopimus kilpailuttaa uudelleen

6. Konkreettisia uudistuksia • Direktiivissä asetetaan katto liikevaihtoa koskevalle vähimmäisvaatimukselle • Hankintayksikkö voi asettaa enintään 2 x hankintasopimuksen arvon mukaisen vähimmäisvaatimuksen – kannustetaan käyttämään muitakin keinoja selvittää toimittajan kyky suoriutua hankinnasta • Self cleaning –toimenpiteistä omat säännöt uuteen direktiiviin: toimittaja voi päästä eroon poissulkemisen ”leimasta” ryhtymällä toimenpiteisiin ongelmien vaikutusten poistamiseksi ja tulevien väärinkäytösten estämiseksi (henkilöstöratkaisut, yrityksen toimintakulttuurin muuttaminen jne.) • Halvimman hinnan valintaperuste poistettiin – nyt ainoastaan kokonaistaloudellinen edullisuus (jonka sisällä voi tosin ottaa huomioon vain hinnan) – kannustetaan laadun huomioimiseen

7. Konkreettisia uudistuksia • Elinkaariarviointi pohjaksi ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen: saa huomioida tekijän, jos se sijoittuu johonkin hankinnan kohteen elinkaaren vaiheeseen • Työntekijöiden työolot • Tavaran valmistuksesta syntyvät päästöt ilmastoon • Ajoneuvon käytön päästöt • Ei kuitenkaan tekijöitä, joilla ei liityntää mihinkään elinkaaren vaiheeseen, esim. yrityksen hyväntekeväisyystoiminta • Sosiaalisia näkökohtia kuten työntekijöihin liittyviä teemoja suositellaan asetettavaksi sopimuksen toteuttamisen ehtoihin • Sopimuksen toteuttamisen ehtojen täyttyminen ajoittuu sopimuskaudelle, ei niinkään tarjouskilpailuvaiheeseen

8. Tapoja huomioida työhön liittyviä tekijöitä sosiaalisina näkökohtina • Asetetaan sopimusehdoissa velvoite toimittajalle työllistää pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, vammaisia, maahanmuuttajia jne. • Vaaditaan työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista läpi alihankintaketjun – pyydetään lisäksi toimittajaa täyttämään esimerkiksi itsearviointilomake vastuullisuusasioiden täyttymisestä hankinnassa • Todetaan sopimusehdoissa, että hankintayksikkö voi tehdä tarkistuksia työoloihin kesken sopimuskauden

9. Konkreettisia uudistuksia • Hankintayksiköille velvoite pyytää voittajalta alihankkijoiden yhteystiedot ennen sopimuksen tekemistä; jäsenvaltioille mahdollisuuksia säätää pitkälle meneviä vaatimuksia vastuista alihankintaketjuissa

10. Konkreettisia uudistuksia • Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että toimittajat noudattavat hankintasopimusten yhteydessä EU:n ja kansallista ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädäntöä, mukaan lukien työehtosopimukset • Hankinnoissa em. velvoitteiden noudattamista voidaan valvoa • Tarjoajan poissulkemisarvioinnissa (lainsäädännön rikkominen) • Poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisarvioinnissa (hinnan alhaisuuden taustalla työntekijöiden oikeuksien polkeminen) • Hankintayksiköille velvoite pyytää voittajalta alihankkijoiden yhteystiedot ennen sopimuksen tekemistä; jäsenvaltioille mahdollisuuksia säätää pitkälle meneviä vaatimuksia vastuista alihankintaketjuissa

11. Sosiaali- ja terveyspalvelut • Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnat kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, kun niiden arvo ylittää 750 000 euroa • Tällöin SOTE-palveluhankinnoista tulee ilmoittaa sekä etukäteen että jälkikäteen (HILMA) • Jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön kansallisessa hankintalaissa kilpailuttamissääntöjä näille hankinnoille. • Tarkempien sääntöjen laatiminen jätetään kunkin jäsenmaan harkittavaksi, kunhan tasapuolisuuden ja avoimuuden vaatimukset täyttyvät • Sääntöjä laadittaessa tulee varmistaa, että hankkijatv oivat ottaa huomioon laadun, jatkuvuuden, saatavuuden sekä asiakasryhmien erityistarpeet • Jäsenvaltiot voivat halutessaan tuoda vahvemmin vertailuun laatuun ja kestävään kehitykseen liittyviä kriteereitä

12. Kansallinen täytäntöönpano • Direktiivillä 2 vuoden täytäntöönpanoaika • Kansallisesti voidaan/joudutaan ratkomaan kysymykset, joissa direktiivi antaa jäsenvaltioille harkintavaltaa, mm. • Kynnysarvon alittavat hankinnat • Mitkä menettelyt käyttöön sote-palvelujen hankinnassa? • Käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisen tarkemmat säännöt? • Hankinnoista kirjauksia myös hallitusohjelmassa

13. Kiitos! Markus Ukkola Puh. 029 504 7018 markus.ukkola@tem.fi