MAATALOUSLINJAN AJANKOHTAISKATSAUS

1. MAATALOUSLINJANAJANKOHTAISKATSAUS

2. Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa – tuotanto moninkertaistettava Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset Ruoan reaalihinta on nouseva – markkinat haltuun Vastuullinen tuotanto Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä Eläinten hyvinvointi Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita

3. Edunvalvonnan ajankohtaiset haasteet Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa Alkutuottajan aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa Maatalouden tuotantokustannusten hallinta ja markkinoiden toimivuus tuotantopanosmarkkinoilla Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen suomalaisiin elintarvikkeisiin ja niiden kestävään tuotantotapaan Maatalouden rahoituksen turvaaminen

4. Markkinat ja tulonmuodostus

5. Maataloustulon kehitys 1994–2010

6. Maatalouden yrittäjätulo 2000 – 2010e

7. Kannattavuuskerroin 2000 – 2010e

10. Reikäleivän kuluttajahinnan rakenne 2010

11. Broilerin rintafileen kuluttajahinnan rakenne 2010

16. Naudanliha maailmalla ja EU:ssa Vuonna 2009 maailman naudanlihan tuotanto oli FAO:n arvion mukaan 65,4 milj. tonnia, eli prosentin edellisvuotta alempi. Tuotanto aleni kaikissa tärkeissä tuottajamaissa. Vuodelle 2010 FAO ennustaa maailman kokonaistuotannon kasvavan 0,3 prosenttia. Maailmankauppa kasvanee prosentin. Naudanlihan kulutus EU:ssa vuonna 2009 oli 8.4 milj. kg ja laski nelisen prosenttia. Hinnat nousi ja kysyntä siirtyi muuhun lihaan. Vuoden 2009 EU:n naudanlihantuotannon määrä oli EU:n komission arvion mukaan noin 7,9 milj. tonnia. Tuotanto aleni pari prosenttia edelliseen vuoteen nähden. EU naudanlihan alituotantoalue, Mercosur-sopimuksen vaikutus ? Vuonna 2010 EU:n naudanlihantuotannon odotetaan EU:n komission mukaan pysyvän ennallaan. Viisi suurinta tuottajamaata vastaavat lähes 2/3 EU:n tuotannosta.

17. Naudanlihamarkkinat Suomessa Vuoden 2010 kulutuksen arvioidaan nousevan 96 miljoonaan kiloon (+ 2 %) ja pysyvän tällä tasolla vuonna 2011. Kulutus oli tammi-syyskuussa edelleen 3 % suurempaa kuin vuosi sitten. Arvo-osien kysynnän vähennyttyä kulutusta on kasvattanut tuontinaudanliha (pääosin jauhelihaksi). Tuonnin osuus kulutuksesta on lähes 19 % (16 % vuonna 2009). Vuoden 2010 Tammi-syyskuussa tuotannon vähennys oli enää 1 %. Teurastuksia on lisätty, mutta nautoja on edelleen runsaasti jonossa. Lehmien karsinta oli vähäistä. Miinus nuoren naudan teurastuksissa on kutistunut, kun ”nahan alla olevia varastoja” on purettu ja teuraspainot ovat kasvaneet. Koko vuonna 2010 naudanlihan teurasmäärä voi nousta 1 % 82 miljoonaan kiloon tiloilla odottavan nautamäärän perusteella. Vuodelle 2011 on tulossa samansuuruinen lisäys ja tuotanto voi nousta 83 miljoonaan kiloon. Tänä vuonna vasikoita syntyy likimain sama määrä kuin vuosi sitten. Lehmämäärän pieni kasvu on jatkunut (+1 %), sillä tuoreimpien tietojen mukaan (syyskuu 2010) lypsylehmien määrä oli ennallaan ja emolehmiä oli 6 % enemmän kuin vuosi sitten (MMM/Tike Nautarekisteri). Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tiloilta, tarvikekaupasta ja neuvonnasta kantautuneiden tietojen mukaan ala kärsii vakavasta kannattavuus- ja kassakriisistä !!!

18. Naudanlihan tuottajahinnat Suomessa Tuottajahinnat laskussa edelleen, tammi-syyskuu ja viikot 1-42/2010 Sonnin kokonaishinta, lähde : TIKE (kk-hinta) Tammi-syyskuu 2010: 2,77 €/kg , - 3 % v:sta 2009. Sonni O2, Suomi EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta Viikot 1-42: + 4 % Lehmän kokonaishinta , lähde :TIKE (kk-hinta) Tammi-syyskuu 2010: 1,61 €/kg, - 6 % v:sta 2009. Lehmä P2 Suomi EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta Viikot 1-42: - 6 % Hiehon kokonaishinta , lähde :TIKE (kk-hinta) Tammi-syyskuu 2010: 2,25 €/kg, - 4 % v:sta 2009. Hieho O3 Suomi EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta Viikot 1-42: - 3 %

19. Lammastalous Suomessa Vuonna 2010 lampaanlihan kokonaiskulutus ylittänee 3 milj. kg. Kotimainen tuotanto kattaa siitä reilut 20 % eli rapiat 0,7 milj. kg. Vuodelle 2011 odotetaan reilua tuotannon kasvua, osin karitsoille maksettavan laatuteuraspalkkion siivittämänä. Keskiteuraspaino nousussa edelleen (karitsa 18 kg/ruho) ja sen nousu jatkuu. Karitsanlihasta saatava hinta kohosi edelleen ja oli syyskuussa 3,14 €/kg teurastamotilaston mukaan. Lammastaloudessa on nähtävillä selvää innostusta ja halua tuotannonalan kehittämiseen ja mahdollisuudet ovat hyvät ! Lampaiden teurastuksen pullonkaulat ja lammasrekisterin huono toimivuus haittaavat alan kehittymistä.

20. Yhteenveto sikamarkkinoista Tänä syksynä kohonneet viljan ja rehun hinnat aiheuttaneet sikamarkkinoille vakavan kustannus- ja kannattavuuskriisi Lihasikatuotannossa lihan hinnan nostopaine n. 20 snt/kg, josta toteutunut noin puolet Porsaan hinnassa ei muutosta, vaikka kustannuspaine 5-6 e/porsas. Heikko kannattavuus on lisännyt tuotannosta luopumista, jonka perussyy kuitenkin heikoissa tukiratkaisuissa Vähentynyt tuotanto kotimaassa on lisännyt selvästi tuontilihan määrää kuluttajamarkkinoilla (+22 %). Halpa tuonti lisää hintariskiä Hyvinvointivaatimukset lisäävät paineita kustannusten nousulle. Uusin paine kohdistuu kastraatioon. Ainoa vaihtoehto kastraatiolle tällä hetkellä on rokotus, jonka ainekustannus on arvioilta 5 e/karju. Lisäksi toimenpide työläs ja riskialtis. Kesän sikamarkkina Keski-Euroopassa jäi vaisuksi. Hinta ei noussut Saksassa tukkoisten markkinoiden vuoksi. Kesän loputtua hinnat laskivat nopeasti rehukustannuksen noususta huolimatta. Hinnan lasku on kuitenkin pysähtynyt ja viime viikkoina näkynyt nousun merkkejä. Sikojen hyvinvointidirektiivin siirtymäaika päättyy 1.1. 2013. Monissa maissa, myös keskeisissä vanhoissa jäsenmaissa vaadittu siirtymäkauden jatkamista. Merkittävä osa eurooppalaisesta tuotannosta ei täytä direktiivin vaatimusta. Rehuvalkuaismarkkina hyvin vaikea, Copa tehnyt esityksen eläinvalkuaisen sallimisesta.

23. Siipikarjalihamarkkinat edelleen kaksijakoiset 1.5.2010 astui voimaan broilerin tuorelihadirektiivi, joka kieltää pakastetun lihan käytön tuoreena myytävissä tuotteissa. Muutos oli Suomen broilermarkkinoiden kannalta keskeinen, koska meillä lähes kaikki liha myydään tuoreena, toisin kuin useissa EU –maissa, joissa pakasteilla on edelleen suuri merkitys Teollisuus rajoitti tuotantoa syksystä 2009 lähtien pakkasvarastojen vähentämiseksi. Tämän vuoden toisella puoliskolla tuotantoa on lisätty varastotaseen tasoittuessa ja kulutuksen kasvaessa Sekä broilerin että kalkkunan kulutus kasvaa tänä vuonna +5 %, broilerin tuotanto kasvaa +1 % ja kalkkunan vähenee -5,0 % Broilerin hinta laski syksystä 2009 syyskuuhun 2010 XX %. Viimeisten viikkojen aikana hinta on vahvistunut xxx % Rehujen kallistuminen vaikuttaa siipikarjasektorille voiimakkaasti, koska ostorehujen osuus on erittäin suuri.

24. Viljan tarjonta ja kysyntä 2010-2011 maailmanlaajuisesti

25. Viljamarkkinatilanne Viljanhinnan nopea nousu maailmalla kesäkuusta alkaen Maailman viljavaranto alenee 2010/11 (ennuste) Biopolttoaineiden kysynnän kasvu ? EU:n RES Direktiivi Biodiesel, öljykasvien kysyntä nousussa Bioetanoli, viljan sekä maissin kysyntää nostava Spekulatiivinen kauppa vauhdittaa markkinoita Lisääntynyt volatiliteetti Tarjonta ja kysyntä pyrittävä pitämään tasapainossa Öljy ja valkuaiskasvien tuotantoalan tavoitetaso vuonna 2011 noin 130.000 – 160.000 ha tasossa Vehnä- ja kaura-ala voitaisiin kasvattaa Ohran viljelyala pitäisi mitoittaa kotimaan kulutuksen mukaan

26. Tarjonta ja kysyntä tasapainoon oman alueen sisällä ? ensi askel Selvittää kysyntä, teollisuus, kotieläintilat, muu käyttö Kohtaako tarjonta kysynnän ? viljelläänkö oikeata lajia, lajiketta.. Markkinaseurannan parantaminen Tehdä markkinointi suunnitelma Aloittaa aktiivinen markkinaseuranta Hintariskienhallinnan kohentaminen Futuurit sekä muut johdannaiset Yhteisostoa sekä myös myyntiä on parannettava Suuremmat määrät samalla sopimuksella ? mahdollinen hinta hyöty Kiinnostavampi asiakas Meno- / paluukuorma suunnitelma

27. Avomaavihannesten markkinatilanne Avomaavihannesten kasvukausi oli haastava Kesän kuivuus ja helteet haittasivat erityisesti kaalikasvien kasvua ja aiheutti sato- ja laatutappioita - Sadetuksella ei pystytty paikkaamaan kuivuuden aiheuttamia ongelmia Hintataso viime vuotta parempi, satotasojen jäädessä pienemmäksi Varastomäärät kaikilla vihanneksilla selvästi pienemmät edellisvuoteen verrattuna Porkkana – 20 % Sipuli -15 – 20 % Keräkaali -15 – 20 %

28. Avomaavihannesten markkinatilanne Varastojen riittävyys varastokaudella 2009-2010: sipulia kesäkuulle saakka Keräkaalia maalis-huhtikuulle saakka Porkkanaa maalis-huhtikuulle saakka kiinankaalia tammikuun loppuun Menekki ollut tasainen koko syksyn

29. Peruna Perunan kokonaissato jäi selvästi viimevuotista heikommaksi Kuuma ja kuiva kesä verotti satotasoa, pinta-ala väheni 1 140 ha Ruokaperunan varastot lokakuun puolivälissä olivat 24 milj. kg pienemmät (-11 %) kuin vuosi sitten Viljelijähinta on noussut kesän 8 €/100 kg tasolta 15-20 €/100 kg tasolle Perunan vienti Venäjälle on käynnistynyt heti loppukesästä ennätyksellisen voimakkaana Heinäkuusta lokakuuhun Venäjälle on viety Eviran mukaan 14 milj. kg Perunatärkkelysteollisuuden toimiva johto osti perunatärkkelys-liiketoiminnan BASF:lta syksyllä Liiketoiminta on jaettu kahteen kokonaisuuteen: Finnamyl-konserni viljelyttää tärkkelysperunan ja tuottaa natiivin perunatärkkelyksen Kokemäen ja Lapuan tehtailla Chemigate modifioi perunatärkkelyksen ostajien haluamaan muotoon Finnamyl on tarjonnut 52 % yhtiön osakkeista tärkkelysperunan sopimusviljelijöille

30. Sokerijuurikas Juurikasta viljeltiin 14 600 ha alalla 930 tilalla Sokeria tuotetaan hiukan yli kiintiömäärän, 82-83 milj. kg Sadosta tuli määrältään keskimäärin normaali kevään säävaikeuksista huolimatta Tilakohtaiset satovaihtelut olivat normaalia suurempia Sokerin maailmanmarkkinahinta on noussut syksyn aikana ennätyksellisen korkealle Sokerin markkinajärjestelmää tultaneen uudistamaan CAP-uudistuksen yhteydessä vuodesta 2015 eteenpäin 18.11 annettu komission tiedonanto antanee viitteitä, mutta tarkemmin muutokset selviävät lakiesityksestä ensi kesänä

31. Ajankohtaista kasvinsuojelusta EU:n kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön puitedirektiivi: tavoitteena ks-aineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen ihmisille ja ympäristölle Jäsenmaat laativat kansallisen toimintasuunnitelman, johon sisällytetään tarpeelliset toimet riskien vähentämiseksi Toimintasuunnitelman laatiminen on käynnissä, keskeistä mm: Ks-aineiden käyttäjien koulutus, ruiskutuskaluston testaus ym. Ruiskutuskaluston testaus pakolliseksi koko EU:ssa. Testaus 5 vuoden välein ja v. 2020 alkaen kolmen vuoden välein

32. Luomumarkkinaa Kaupat ja teollisuus ovat viimein kesän ja syksyn aikana heränneet kehittämään luomu-alaa Luomumaidon markkina hyvässä kasvussa, panostettu. Luomuviljamarkkinoilla hyvä veto. Luomukaurasta pulaa ja hintoihin odotetaan edelleen nousua. Luomulihasta olisi kysyntää, mutta tarjonta heikkoa. Näyttää siltä, että suuri osa lihasta hukataan tavanomaisiin tuotteisiin. Lisäksi tuotekehitys on ollut surkeaa.

33. Luomu - viljelytilastoa Luomutilojen määrä 2010 on 3 982 kpl. Määrä lisääntyi parilla kymmenellä edellisvuoteen verrattuna. Luomutilojen osuus kaikista maatiloista 2010 on 6,2 %. Luomuviljelty peltoala 2010 oli 175 125 ha (luomu+siirtymävaihe). Suomen peltoalasta luomutuotannossa oli 7,5 % ja se on nousussa. Luomuviljellyt tilat ovat keskimäärin suurempia kuin tavanomaisessa viljelyssä olevat. Manner-Suomessa eniten luomupeltoa on Kainuussa, 12 prosenttia peltoalasta.

34. Maatalous- ja tukipolitiikka

35. Komission CAP-tiedonannon sisältö (1/3) Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa Parannettu nykytilanne Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki Markkina- ja tulotukien poistaminen Komission tavoitteena on vaihtoehto 2

36. Komission tiedonannon sisältö (2/3) Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu jatkossakin kahteen pilariin I–pilarin tuki muodostuisi neljästä osasta: Perustulotuki (yläraja suurille tiloille) Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena Erityisestä luonnonhaitasta kärsivien alueiden lisätuki Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla) Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?) Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?) Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla

37. Komission tiedonannon sisältö (3/3) II –pilarissa ei välttämättä suuria muutoksia Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla Jäsenmaille annettaisiin joustavuutta vastata omiin erityistarpeisiinsa Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen Ympäristötoimenpiteiden tulisi olla nykyistä enemmän eri alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla Uusia työkaluja riskienhallintaan (tuotanto- ja tuloriskejä)

38. Alustavaa tiedonannon arviointia (1/2) Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja rahoitus jää edelleen täysin auki. Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen. Komission uudistuksilla pikemminkin lisätään maatalouden kustannuksia kuin vahvistetaan eurooppalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksia. Yhteisen maatalouspolitiikan vihertäminen sisällyttämällä suoran tuen ehtoihin uusia ympäristövaatimuksia ei ole hyväksyttävä Suomessa ympäristöstä on huolehdittu maatalouden ympäristöohjelmilla, joihin lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet. Komissio on ottanut huomioon Suomen näkemyksiä luonnonhaittakorvauksesta. EU:n uudistuvalla yhteisellä maatalouspolitiikalla pystytään parhaimmillaankin ratkaisemaan vain osa Suomen maatalouden tarpeista. Uudistus ei siten poista tarvetta kansallisten järjestelmien säilyttämiselle. Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset koko unionin alueella. MTK on tyytyväinen, että tähän liittyen komissio ehdottaa tuotantoon sidotun tuen jatkamista nykyiseen tapaan. MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla maatalousmarkkinoiden toimivuutta parannetaan

39. Alustavaa tiedonannon arviointia (2/2) Positiivista Oikeat politiikan tavoitteet Maatalouden säilyttäminen kaikkialla Art. 68 kaltaisen mekanismin säilyminen Vahva kytkentä EU 2020 –strategiaan Viljelijän aseman parantaminen ruokaketjussa Uusia työkaluja markkinariskien hallintaan Huomioitavaa Uuden maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja rahoituksen riittävyydestä

40. Suomen maataloustuet vuosina 1995–2010 Tähän vaihdettu oikeat luvut vuosien 2008 ja 2009 kohdalle Kansallisissa tuissa. 2008: 555 milj. euroa (julkaisussa 560) ja 2009: 556 milj. euroa (julkaisussa 559) Tähän vaihdettu oikeat luvut vuosien 2008 ja 2009 kohdalle Kansallisissa tuissa. 2008: 555 milj. euroa (julkaisussa 560) ja 2009: 556 milj. euroa (julkaisussa 559)

41. TULOTUKIEN AIKAKEHYS

42. Maatalouden rakennetukien kohdentaminen 2011

43. Maatalouden rakennetuet

44. Maatalouden rakennetuet

45. Vuonna 2010 myönnetyt investointi- ja aloitustuet

46. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) perustuu voimassa olevaan neuvoston markkinajärjestelyasetukseen olisi voitu ottaa käyttöön aiemmin osa nykyistä maatalouspolitiikkaa ja uudistuksessa sen rooli tulee entisestään korostumaan Laki tulee eduskuntaan viimeistään 3.12

47. MAIDON KORKEAN TASON TYÖRYHMÄ JA KIINTIÖIDEN POISTUMISEN JÄLKEISET VÄLINEET Pääasiassa jäsenmaiden valtiosihteereistä koostunut ryhmä on kokoontunut 10 kertaa lokakuun 2009 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana. KTT käsitteli kokouksissaan seuraavia kysymyksiä: 1. Maitoalan sopimussuhteet (HUOM! Sisältäen määrät) 2. Tuottajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa 3. Maitotuotteiden hintojen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa 4. Nykyisten markkinainstrumenttien sopivuus 5. Maitoalan futuurit 6. EU:n ulkopuolisten maiden järjestelmät maitoalalla 7. Tuoteinformaatio sekä maitotuotteiden merkintäasiat 8. Tuotantokustannukset ja innovaatio ? Komissio antaa joulukuussa ministerineuvoston mandaatilla lakiesitykset 3 ensimmäisestä kohdasta EU-tasolla. Lait yhteispäätösmenettelyllä voimaan vuonna 2011.

48. Vähittäiskaupalle valvoja Britanniassa Iso-Britannia on päättänyt kiristää valvontaansa maan vähittäiskauppojen suhteen. Kaupankäynnin toimintamalleja perään katsomaan nimitetään erityinen asiamies. Päätöksen taustalla on toteamus siitä, että vähittäiskaupan asema on kasvanut liian vahvaksi tarjontaketjujen muihin osapuoliin verrattuna. Asiamiehen toimisto perustetaan brittien reilun kaupan virastoon (Office of Fair Trading), joka toimii tiiviissä yhteistyössä kilpailuviraston kanssa. Tehtävä on varmistaa, että kaupankäynnissä noudatetaan alkuvuodesta voimaan tulleita vähittäiskaupan toimintatapaohjeita. Asiamies suorittaa tutkimuksia joko oman harkinnan mukaan tai ilmoitusten perusteella. Ilmoitukset saavat olla nimettömiä, jotta tavarantoimittajien ei tarvitsisi pelätä kostotoimenpiteitä kaupalta.

49. Vähittäiskaupan toimintatapaohje Kauppa ei saa hyödyntää tavarantoimittajan heikompaa asemaa tai taloudellista tilannetta. Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajaa osallistumaan suoriin tai epäsuoriin markkinointikuluihin. Tavarantoimittajia ei saa myöskään pakottaa rahoittamaan esim. kuluttaja- tai markkinatutkimuksia tai kauppojen sisustamista. Kauppa ei saa vaatia maksua tavarantoimittajalta siitä, että tavarantoimittajan tuotteita otetaan kaupan valikoimaan tai varastoon Kauppa joutuu täysimääräisesti kompensoimaan tavarantoimittajan menetyksiä, jos ne johtuvat kauppiaan tekemistä virheellisistä ennusteista. Lisäksi tavarantoimittajille pitää kertoa mihin ennusteet perustuvat Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajalta maksua siitä, että tuote pääsee paremmin esille kaupassa tai saa lisää hyllytilaa. Kauppa ei voi vaatia, että tavarantoimittaja rahoittaisi pääosan menekinedistämisestä Mikäli tavarantoimittaja osallistuu menekinedistämiskampanjaan esim. toimittamalla tuotteitaan alhaisempaan kampanjahintaan, kaupan pitää varmistaa, että tuotteita ei tilata enempää kuin mitä kampanjaan tarvitaan. Kauppa ei voi poistaa tavarantoimittajia valikoimastaan ilman aitoja kaupallisia syitä.

50. KAUPPAPOLITIIKKA ON TÄRKEÄ OSA EU 2020 STRATEGIAA KOMISSION LASKELMIEN MUKAAN KAUPPAPOLITIIKAN KEINOIN SAAVUTETTAVISSA ENIMMILLÄÄN 1 % VERRAN NYKYISTÄ KORKEAMPI TALOUSKASVU EU-ALUEELLA 600 € KORKEAMPI KULUTUS HENKILÖÄ KOHDEN LASKETTUNA 36 MILJOONAA LISÄTYÖPAIKKAA KAUPPA JA INVESTOINNIT OSANA ÄLYKÄSTÄ KASVUA MAAILMAN JULKISTEN HANKINTOJEN MARKKINAT ON AVATTAVA EU:N YRITYKSILLE KAUPPAPOLITIIKAN GLOBAALI LÄHESTYMISTAPA TALOUDELLISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSET OSA GLOBALISAATIOTA EHDOTUS KEHITYSMAATULLIETUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEKSI VUONNA 2011 KAUPPA JA KEHITYSTÄ KÄSITTELEVÄ TIEDONANTO VUONNA 2011 KESTÄVÄ KASVU EU:SSA JA SEN ULKOPUOLELLA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA NOUSEE ETUALALLE KAUPANKÄYNNIN TULEE EDISTÄÄ VIHREÄÄ KASVUA KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUVUT MUKAAN KAUPPASOPIMUKSIIN JA OSAKSI EU:N KILPAILUKYKYÄ UUDELLEEN AVATUT NEUVOTTELUT MERCOSURIN KANSSA ONGELMALLISET EU:N MAATALOUDELLE KAUPPAPOLITIIKKA ON OSA EU:N ULKOPOLITIIKKAA

51. EU JA KEHITYSMAAT EU ON MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN RAHOITTAJA EU:N JA SEN JÄSENMAIDEN OSUUS ON YLI PUOLET MAAILMAN KAIKESTA KEHITYSAVUSTA 49 MRD. EUROA VUONNA 2008 0.4 % JÄSENMAIDEN YHTEENLASKETUSTA BKT:N ARVOSTA KÖYHYYDEN POISTAMINEN ON KESKEINEN TAVOITE KAUPPA JA APU YLEINEN KEHITYSMAATULLIETUUS –JÄRJESTELY (GSP) KAUPPASUHTEET AKT-MAIDEN KANSSA STRATEGINEN KUMPPANUUS AUTTAA KEHITYSMAITA HYÖTYMÄÄN KAUPANKÄYNNISTÄ KAIKKI PAITSI ASEET –JÄRJESTELY (EBA) TÄYDENTÄÄ MARKKINOILLE PÄÄSYÄ YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA EU:N MAATALOUSPOLITIIKAN UUDISTAMISEN MYÖTÄ KAUPPAA VÄÄRISTÄVÄT TUET ON SUURIMMALTA OSIN POISTETTU MAATALOUDESTA EU:LLA ON VALMIUS LUOPUA MAATALOUDEN VIENTITUISTA, JOS MYÖS MUUT MAAT LUOPUVAT NIIDEN KÄYTÖSTÄ EU:LLA ON VALMIUS PÄÄTTÄÄ DOHAN KEHITYSKIERROS EU ON KEHITYSMAIDEN SUURIN KAUPPAKUMPPANI MAATALOUSTUOTTEIDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TUONNISSA EU:N PYRKIMYKSENÄ NOSTAA VIRALLINEN KEHITYSAPU 0.7 PROSENTTIIN BKT:STA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ