1 / 15

Mediateoria ja -historia

Mediateoria ja -historia. Kurssin perusteet. MEDIATEORIA JA –historia (3 ov). Luennot: ke klo 12-16 F652 to klo 12-16 F652 pe klo 8-12 F651 to klo 12-16 F651 pe klo 8-12 F652 Suoritustapa: Essee tai tentti. Kurssikirjat.

seth
Download Presentation

Mediateoria ja -historia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Mediateoria ja -historia Kurssin perusteet

  2. MEDIATEORIA JA –historia (3 ov) • Luennot: ke klo 12-16 F652to klo 12-16 F652 pe klo 8-12 F651 to klo 12-16 F651pe klo 8-12 F652 • Suoritustapa: Essee tai tentti.

  3. Kurssikirjat • 1. AUMONT & BERGALA & MARIE & VERNET: Elokuvan estetiikka. Helsinki 1996.2. FLICHY: Dynamics of Modern Communication. London 1995. 3. PIETILÄ: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä. Tampere 1997.Tentit: Päivämäärät annetaan myöhemmin Esseet: Palautus tenttipäivinä

  4. ESSEEAIHEET • 1. Elokuva ja katsoja (Aumont, Pietilä, Flichy) • 2. Joukkoviestinnän kehitys ja massakulttuuriteoriat (Pietilä, Flichy, luennot) • 3. Propagandan käytäntö ja teoria (Pietilä, Aumont, luennot)

  5. ESSEEN KIRJOITTAMISEN PERUSOHJEET • lähdekirjallisuutena täytyy käyttää aiheen jälkeen (suluissa) mainittuja teoksia • lisäksi voi käyttää vapaasti muuta kirjallisuutta • essee edellyttää omakohtaista otetta • myös otsikon voi muotoilla itse • näkemykset ja mielipiteet on aina perusteltava • tarkkoja lähdeviitteitä ei vaadita, mutta lainattujen ajatusten alkuperän täytyy ilmetä tekstistä • loppuun kirjallisuusluettelo • esseen pituus (nyrkkisääntö, ei ehdoton mitta) 20–30 liuskaa (Times 14 pt, riviväli 1,5)

  6. 1. viikon luennot ke 23.2. klo 12–16 F 652: LEHDISTÖN KULTA-AIKA • kurssin lähtökohdat • kirjapaino ja joukkoviestintä, lehdistön kehitys … • massayhteiskunta: mediateoria osana modernia sosiologiaa • saksalainen sanomalehtitiede to 24.2. klo 12–16 F 652: RADIO JA ELOKUVA • katsaus elokuvan ja radion historiaan • kehitys Euroopassa ja Yhdysvalloissa … • mediateorian ns. ensimmäinen ja toinen vaihe (MCR) • massayhteiskunnan kritiikki (Frankfurtin koulukunta jne.) pe 25.2. klo 8-12 F 651: TELEVISION LÄPIMURTO • television lyhyt historia • 1960-luvun kulttuurinen kriisi … • mediateorioiden kirjo laajenee • uusvasemmistolaiset teoriat

  7. 2. viikon luennot to 4.3. klo 9-12 F 651: TELEVISION VALTAKAUSI • viestinnän poliittinen taloustiede • psykoanalyyttinen elokuvatutkimus … • kulttuurintutkimus ja etnografia • konstruktivismi ja diskurssianalyysi pe 5.3. klo 9-12 F652: UUSMEDIA JA KONVERGENSSI • teknologinen kehitys • konvergenssiteoriat … • myöhäismoderni yhteiskunta • kurssin päätös

  8. LUENTOJEN LÄHTÖKOHTIA • Mediahistoriaa tarkastellaan tämän hetken perspektiivistä, mutta ei kehityksenä kohti aina vain parempia teknologioita. • Sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen että teknologisten tekijöiden oletetaan vaikuttavan medioiden kehitykseen. • Uudet mediat eivät yleensä kokonaan syrjäytä vanhoja, vaan medioiden työnjako muotoutuu uudelleen. • Mediateorioiden ei oleteta kehkeytyvän koko ajan kohti yhä täydellisempiä selitysmalleja. • Mediateorian paradigmat eivät vaihdu selvärajaisesti, vaan tutkimusperinteet elävät rinnakkain.

  9. Viestinnän historian käännekohdat • Puhetaito • Kirjoitus • Kirjapaino (kirja, lehdistö) • Sähköinen media (radio, tv) • Digitaalinen media (tietokone, internet)

  10. Puhekielen kehitys • keräily- ja saalistusyhteisöissä yhteistoiminta (erit. suurriistan metsästyksessä) edisti puhekielen kehittymistä ja käsitteellistä ajattelua • kieli laajensi aikakäsitystä (mennyt ja tuleva) • tiivisti yhteisöllisyyttä

  11. Puheesta kirjoitukseen • alkuviljely- ja paimentolaisyhteisöt laajenivat, välitön näkö- ja kuuloyhteys menetettiin • lähetit, savu- ja äänimerkit (intiaanit, linnavuoret!) • tabumerkit (uskonto ja omistus) • pappiskieli (kuvakirjoitus n. 5000 eKr.) • luku- ja kirjoitustaitoisten eliittien kehittyminen • oraalinen kulttuuri (suullinen perimätieto, traditio) on aina elänyt kirjallisen kulttuurin rinnalla

  12. ÄÄNNEAAKKOSET (n. 2000 eKr.) ”Foneettiset eli äänneaakkoset ovat ainutlaatuinen teknologinen keksintö. On ollut monia kirjoitusjärjestelmiä, kuvakirjoitusta ja tavukirjoitusta, mutta on vain yhdet äänneaakkoset, joissa semanttisesti merkityksettömiä kirjaimia käytetään semanttisesti merkityksettömien äänten vastineina. Kulttuurin kannalta tämä jyrkkä jako visuaalisen ja auditiivisen maailman välillä on sekä karkea että armoton. Foneettisesti kirjoitettu sana uhraa maailmoittain merkityksiä ja havaintoja, joiden olemassaolon turvasivat sellaiset muodot kuin hieroglyfit ja kiinalainen ideografinen kirjoitus.” (McLuhan 1964, 105)

  13. Oraalinen kulttuuri • sukupolvelta toiselle siirtyvä kansanperinne: kertovat runot, riimittely • suullinen perinne elänyt kirjoitetun sanan rinnalla usein epävirallisena ja väheksyttynä rahvaan kulttuurina • elää myös kirjallisessa muodossa, esim. arkkiveisut • Kalevala, Ilias ja Odysseia (Kreikan klassinen kulttuuri perustuu puhuttuun kieleen) • oraalisen kulttuurin rinnakkaismedioita rituaalit ja kuvat (kirkkojen seinämaalaukset, kulkueet jne.)

  14. Arkkiveisu vuodelta 1661 Nyt jo aica lähestyn jota moni hartast toivoi. Ett saadaan nähdä ihastuxel loppuvan sodan vainoi. Meit on jällens lohduttanut ja rauhan laupiast lahjoittanut. Kiitetty herra taivain. (Lähde: Niinimäki, Tiedotustutkimus 3/1998)

  15. Arkkiveisu vuodelta 1764 Murheellinen Ero-Wirsi, koska Piika Paimion Pitäjästä ja Lowen kylästä, Helena Jacobin tytär, Joka lapsen murhan tähden, Paimion kirkon nurmella, Parhan nuorudens ijän kukoistuksen ajalla mestattiin... kaikille suruttomille, pramille ja haurellista elämänkerta harjottawaisille waroituxexi. (Lähde: Niinimäki, Tiedotustutkimus 3/1998)

More Related