Kansainväliset mertensuojelusopimukset Tahtoa on – miksi ei voimaan? Anita Mäkinen

1. Kansainväliset mertensuojelusopimukset Tahtoa on – miksi ei voimaan? Anita Mäkinen Meriohjelman päällikkö WWF ”Itämeri ihmisen tarpeisiin”-seminaari 19.11.2007 Merentutkimuksen kansallinen SCOR -komitea

2. Kansainväliset mertensuojelusopimukset Lainvoimaisuus a) Suosituksia (Recommendations, Helcom) b) Laillisesti sitovia (Legally binding, EU-direktiivit, IMOn päätökset) Maantieteellinen kattavuus a) Alueellisia (esim. Helcomin suositukset, EU-direktiivit) b) Globaaleja (esim. IMO:n säädökset, CBD-sopimus) Globaalit sopimukset usein heijastuvat alueelliselle tasolle ja siksi sopimukset saattavat olla ”sisäkkäisiä” luonteeltaan (esim. CBD - EU:n Habitaattidirektiivi - Helcomin BSPA-alueet). Kansalliset velvoitteet Sopimukset voivat edellyttää kansallisia omia toimeenpanoon liittyviä kriteereitä (esim. Lontoon sopimus).

3. Sopimusten ”elinkaari” AAA. Neuvottelut Saattavat kestää vuosia BBB. Allekirjoitus Ts. sopiminen asiasta, joko yksimielisesti (Helcom) tai enemmistöpäätöksinä (majority rule) CCC. Ratifiointi Ts. valtiot toimeenpanevat lainsäädäntöönsä, saattaa jälleen kestää vuosia. DDD. Voimaan tulo Useissa sopimuksissa tietty aika, esim. 6 tai 12 kk sen jälkeen kun esim. ennalta sovittu määrä valtioita ratifioinut sopimuksen. IMO: keskimäärin viiden vuoden jälkeen sopimisesta. *** toimeenpano (implementointi)

5. IMO:n tärkeitä mereisen ympäristönsuojelusopimuksia 1) International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, 1973, as modified by the Protocol of 1978 relating thereto (MARPOL 73/78)2) International Convention Relating to Intervention on the High Seas in Cases of Oil Pollution Casualties (INTERVENTION), 19693) Convention on the Prevention of Marine Pollution by Dumping of Wastes and Other Matter (LDC), 19724) International Convention on Oil Pollution Preparedness, Response and Co-operation (OPRC), 19905) Protocol on Preparedness, Response and Co-operation to pollution Incidents by Hazardous and Noxious Substances, 2000 (HNS Protocol)6) International Convention on the Control of Harmful Anti-fouling Systems on Ships (AFS),20017) International Convention for the Control and Management of Ships' Ballast Water and Sediments, 2004

6. Tapaus (1) AFS-sopimus (antifouling-sopimus) Hyväksyttiin IMO:ssa lokakuussa 2001. Voimaan kun 25 osapuolivaltio on ratifioinut ja ratifioineiden valtioiden yhteensä vastattava 25 % tonnistosta. Panama ilmoitti kesällä MEPC:ssä ratifioivansa sopimuksen (17.09.2007). Marraskuussa 2007: 25 maata ratifioinut, 38,09 % tonnistosta > Sopimus voimaan 17 syyskuuta 2008. *** Huolimatta Vuosaari -tapauksesta Suomi ei ole ratifioinut vieläkään! Photo by Erkki Siirilä

7. Tapaus (2) IMO:n painolastivesisopimus (Ballastwater convention) * Lähes 10 vuoden neuvottelut Sopimus IMO:ssa helmikuussa 2004 Voimaan 12 kuukautta sen jälkeen kun 30 maata ratifioinut ja ratifioineiden maiden vastattava yhteensä 35 % tonnistosta. Marraskuu 2007: 10 maata ratifioinut, 3,4 % tonnistosta Helcomin BSAP:ssä sovittiin että laaditaan ”maantiekartta” sopimuksen ratifioimiseksi ja alueelliseksi toimeenpanemiseksi.

8. WWF:n score card (2007) • WWF:n selvityksessä arvioitiin Itämeren rannikkovaltioiden suojelutoimia • viiden aiheen osalta • Rehevöityminen: Euroopan unionin vesipuite- ja nitraattidirektiivien täytäntöönpano, • ravinnekuormituksen pitkäaikaismuutokset. • 2. Merenkulkuun liittyvät kysymykset: öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjunta- ja • kompensaatiosopimukset OPRC 90, OPRC/HNS 2000, HNS 96, Bunkers 2001 ja • FUND 2003, kiinnittymisenestoaineiden käyttöä koskeva sopimus AFS 2001, • painolastivesien käsittelyä koskeva sopimus BWM 2004. * • 3. Haitalliset kemikaalit: Tukholman ja Baselin sopimukset, kansallinen suunnitelma, • Itämeren suojelukomission ”hot spot” -listalla olevien saastutuslähteiden puhdistus. * • 4. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen: Itämeren suojelukomissiossa keskusteltujen • suojelualueiden perustaminen, Natura 2000 - ja Emerald-suojelualueverkoston kattavuus • valtion aluevesillä sekä talousalueella. * • 5. Kestävä kalatalous: Itämeren kalakantojen kestävää käyttöä turvaava EU:n yhteinen • kalatalouspolitiikka. Koska vain alle puolet Itämeren kalakannoista katsotaan olevan kestävän • pyynnin kohteena, saivat kaikki jäsenvaltiot heikoimman arvosanan.

9. Ratification of shipping standards agreements 1= ratifioinut 0 = ei ratifioinut

11. Rahtialus “Tern” ja tankkeri “Baltic Carrier” törmäsivät Tanskan ja Saksan välisessä salmessa vuonna 2001. Photo by WWF/Alfred Schumm

12. Haitalliset kemikaalit Tukholman sopimus Sopimus on vuonna 2001 solmittu maailmanlaajuinen pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POPs) käyttöä ja päästöjä rajoittava yleissopimus. Sopimuksen on allekirjoittanut jo yli 150 maata, joista yli 130 on myös ratifioinut sen. Sopimus tuli voimaan vuonna 2004. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä rajoittava Tukholman yleissopimus velvoittaa osapuolia esittämään suunnitelman sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Suomi on jättänyt oman täytäntöönpanosuunnitelmansa 17. toukokuuta 2006. Baselin sopimus Sääntelee vaarallisten jätteiden kansainvälisiä siirtoja tavoitteenaan minimoida vaarallisten jätteiden syntymistä ja jätteiden rajat ylittäviä siirtoja. Sopimus tuli voimaan toukokuussa 1992. Tähän mennessä 168 valtiota on ratifioinut Baselin sopimuksen. ESIM. Probo Koala -aluksen Norsunluurannikolle jättämien ongelmajätteiden aiheuttama katastrofi. Laivojen romuttaminen ja kierrätys kuuluvat myös sopimuksen piiriin.

13. Ratification and implementation of the Stockholm and Basel Conventions Stockholm National plan Basel Convention National reports CountryConvention in 2002-2004

14. Biodiversitetin suojelu Photo by WWF/Mia Rönkä

15. Proposed and designated BSPAs

16. Percentage of Baltic Sea territorial sea (TS) and exclusive economic zone (EEZ) protected as acontribution to Natura2000 /Emerald networks

17. Miksi ei ratifioida- miksi ei voimaan? • Kansainväliset sopimukset jo luonteensa vuoksi hitaasti eteneviä, mutta osapuolet voivat omilla toimillaan jouduttaa asioiden etenemistä. (IMO, HELCOM). • Osapuolivaltion sitoutuneisuuden aste sopimukseen heijastuu jo siinä, jääkö valtio vain allekirjoittajavaltioksi vai ratifioidaanko sopimus. • 3) Valtiossa ei ole käyty horisontaalisesti riittävästi keskusteluja sopimuksen neuvottelujen aikana. Vasta päätöksen syntyminen laittaa rattaat liikkeelle ratifioinnista vastaavien viranomaisten joukoissa? • 4) Poliittinen tahto puuttuu, mikä saattaa heijastuu esim. priorisoinneissa. • 5) Resurssipula (vrt edellinen). Hallinnossa on vain rajoitettu määrä henkilöitä, jotka

18. Helcomin BSAP?

19. Kiitos!