1 / 24

GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle

GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle. FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007. Nykyiset gm-tuotteet. sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet Guazzelli 2007 joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)

rhona-berg
Download Presentation

GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007

  2. Nykyiset gm-tuotteet • sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet Guazzelli 2007 • joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini) • tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp) • lisänä tuotteessa muut kasvinsuojeluaineet

  3. Tekniikka perustuu vanhentuneeseen tietoon • Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden • ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 • yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

  4. Teoria on vanhentunut ”We can no longer say that a gene is a sequence of DNA that continuously and uniquely codes for a particular protein. However, this remains the central paradigm of molecular biology.” • Yliopistollinen genetiikan oppikirjaGenes VIII, kirj. B. Lewin 2004.

  5. tekniikka on alkeellinen • synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa • kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia • geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA järjestyksen • valinnan apuna antibioottiresistenssi

  6. tietomme on riittämätön • geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006 • deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002 • muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

  7. tekniikka on hallitsematon • viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 • bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat)Mayeno & Gleich 1994

  8. ei täsmäjalostusta • merkittäviä eroja eri linjojen aineissa ja pitoisuuksissa perunalla. Erot yksittäisiä, mutta niitä aiheuttivat kaikki gm-rakenteet. Shepherd et al. 2006 • geeninsiirto voi synnyttää uusia yhdisteitä, sillä kasvit ovat monipuolisia biokemiallisia tehtaita Manetti et al. 2006, Ruebelt et al. 2006.

  9. yllättäviä sivuvaikutuksia • kuolioita lehdissä vehnällä • muhkuroita perunan mukuloissa • tuotannon aleneminen soijapavulla • korkeampi ligniinipitoisuus soijalla • lisääntyneet karvasaineet perunalla • aineenvaihdunnan muutokset rapsilla • uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä • 34% enemmän nikotiinia tupakalla

  10. gm on kuollut hevonen • kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys • sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi • kaupallisia sovelluksia on vähän, koska tekniikka on huono • turvallisuustutkimukset eivät auta, koska tuotteet eivät ole pysyviä

  11. Eläinkokeita vähän • tieteellisiä kokeita on vähän • kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk • ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen • yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole • USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

  12. Luonnon eläimet • Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006 • Geenimuunneltuja viljelykasveja syövät toukat eivät enää kelpaa sen luontaiselle pedolle Hilbeck 2004

  13. Yllättäviä tuloksia • Gm-rapsilla ruokitut toukissa kasvoi parasiitteja, joiden sukupuolet olivat yllättävän erilaisia: urosparasiitit olivat huomattavasti painavampia, ja naaraiden osuus jälkeläistössä oli epänormaalin suuri. Ero ei toistunut uusintakokeessa. Schuler et al. 2004.

  14. Possut ja vasikat ja gm • Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia (bt-toksiinigeeni Cry 1A(b)) löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista. Mazza et al. 2005. • Gm-maissia (bt) syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa. Chowdhury et al. 2004.

  15. Lampaat ja gm • Gm-maissin jyvien DNA säilyy toimivana lampaan mahassa. Duggan et al. 2003. • Sylki ei tuhoa plasmideja, vaan ne kykenevät siirtämään DNA:ta suun bakteereihin. Duggan et al. 2003.

  16. Monsanton aineiston uus-analyysi • Saksan Greenpeace vaati Monsanton koeaineiston julkistamista, ja sai sen vasta oikeudenkäynnin kautta • 3 kk koe rotilla, n=80 rottaa • tilastollisesti merkittävät erot 50 aineenvaihdunnan muuttujassa: veren sokeri, rasvat, kivennäisaineet jne. Séralini et al. 2007.

  17. Tulosten tulkinta • naaraat olivat 20 % painavampia • urokset olivat tavallista laihempia • koetulokset kuvastavat alkavia munuais- ja maksavaurioita • tulokset raportoitiin EFSA:lle, vaatien lisäkokeita • Vastaus: emme voi uhrata lisää rottia

  18. Merkittäviä eroja • Rotilla 90 päivän ruokintakoe gm-riisillä • Biologisia, biokemiallisia, mikrobiologisia ja patologisia muuttujia tutkittiin. • Löydettiin merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Poulsen 2006.

  19. syöttökoe + vieras DNA hiirellä • Vieras DNA-pätkä (bakteriofagi M13) menee ruokinnan jälkeen hiiren valkosoluihin, pernaan, maksaan ja sikiön elimiin. Doerfler 1998. • veren seerumiin ja verisoluihin Schubbert 1994. • suolen soluihin ja munuaisiin. Palka-Santini 2003.

  20. vierasta DNA:ta löytyi ohutsuolesta, ruuansulatuselimistä, verestä, ääreisosien valkosoluista, pernasta, maksasta ja epiteelisoluista. Schubbert 1997. • poikasilla oli gm-ainesta eri elimissä siellä täällä. Ei kaikissa soluissa. Joillakin poikasilla vieras DNA oli kiinnittynyt molempiin kromosomeihin. Schubbert 1998.

  21. Mitä syömmekään? • Italian kaupallisesta maidosta 15 näytteestä (25 %) löytyi PCR:llä gm-maissin geeni, ja 7 näytteestä (11,7 %) löytyi gm-soijan Agodi 2006 • Lehmän verestä voidaan helposti selvittää onko se nauttinut geenimuunneltua rehua. Hyvin pienikin määrä havaitaan. Petit et al. 2005.

  22. 90 päivän ruokintakoe rotilla ei voi taata turvallisuutta koskien gm-rehua ja sen sisältämiä odottamattomia aineita. Schrøder 2007.

  23. Kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvitaudin teho-promoottoriin ylittää lajirajat luonnossa Bertolla & Simonet 1999. • Geenit siirtyivät gm-kasvista bakteereihin, ja siirsivät bakteereihin antibioottiresistenssigeenejään. Kay et al. 2002. • Kukkakaalin mosaiikkiviruksen promoottori toimii myös ihmissuolen soluissa. Myhre et al. 2006.

  24. Gm-kasvienturvallisuus kuluttajalle Tekniikka on kokeellinen ja perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan Turvallisuutta ei voi taata

More Related