1 / 54

Opiskelijan psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus

Opiskelijan psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Tunteet, vuorovaikutus, kouluhyvinvointi ja ryhmädynamiikka 27.5.2011 RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUS / Vaasan ammattiopisto Myötätuuli Tiina Honkonen KY. TIINA HONKONEN. Myötätuuli Tiina Honkonen KY

josie
Download Presentation

Opiskelijan psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Opiskelijan psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus Tunteet, vuorovaikutus, kouluhyvinvointi ja ryhmädynamiikka 27.5.2011 RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUS / Vaasan ammattiopisto Myötätuuli Tiina Honkonen KY

  2. TIINA HONKONEN Myötätuuli Tiina Honkonen KY Yrittäjä: tunne-ja vuorovaikutustaidot, työhyvinvointi, kouluhyvinvointi, vanhemmuuden tukeminen, kouluttajien ja ryhmänohjaajien koulutukset, yksilö- ja ryhmänohjauspalvelut YTM, nuoriso- ja sos.tt, opettaja ja työnohjaaja, MLL:n nuorisotyönkouluttaja Vaimo ja äiti, tykkää vihreästä teestä, ystävistä, dekkareista ja kesästä.

  3. Turvallinen luokka Mikään koululuokka tai ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Aktiivinen prosessi, johon tarvitaan opiskelijoiden lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa aikuista, opettajaa ja koulun muita aikuisia. Turvallisuuden kokemus luo myönteisiä edellytyksiä oppimiselle. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus

  4. Turvallisuus on tunnetta ja työrauhaa Opiskelija voi kysyä koulun aikuisilta mitä tahansa ilman nolaamisen pelkoa. Opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan. Tuntee itsensä arvostetuksi riippumatta siitä, miten hyvin hän suoriutuu suhteessa muihin. Ketään ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle. Mitä turvallisempi tunne, olotila ja ryhmä, sen paremmat mahdollisuudet opiskelijalla on oppia ja kasvaa tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  5. Perusta on laissa • Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 • Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, 28 § • Opetuksen järjestäjältä vaaditaan monia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja. • Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. • Järjestyssäännöt. • Ne velvoittavat oppilaitosta olemaan turvallinen ja viihtyisä yhteisö, jossa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden kokemukset antavan vankan pohjan opiskelulle. • Koulun tulee myös valvoa ja seurata näiden suunnitelmien ja sääntöjen toteutumista.

  6. Turvallisuuden viisi osatekijää Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus. Hyväksyntä ja välittäminen Luottamus Haavoittuvaksi alistuminen Tuen antaminen Sitoutuminen

  7. SUKELLUS TUNTEISIIN Palauta mieleesi edellisen päivän tunteita aamusta iltaan. Kirjaa tunteet paperille Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Tunteella. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

  8. SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ TUNTUIVAT KEHOSSA Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Tunteella. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

  9. SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JOHTIVAT TOIMINTAAN Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

  10. SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ NÄKYIVÄT MUILLE Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

  11. SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JÄIVÄT MUILTA HUOMAAMATTA Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina, 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

  12. SUKELLUS TUNTEISIIN Kaikilla ihmisillä on tunteita Kaikki tunteet ovat sallittuja Tunteita voi olla erilaisia Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

  13. SUKELLUS TUNTEISIIN Sama tunne voi toisella ilmetä siten, että se jää muilta huomaamatta Ja toisella taas johtaa toimintaan ja näkyä muille

  14. TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI Usein niistä suurin osa on pinnan alapuolella Usein me näemme esimerkiksi vain vihastumisen huipun, mutta pinnan alla on suuri kasauma erilaisia tunteita Vihastuminen toisin sanoen muodostuu monista tunteista

  15. TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI Vihan tunteen ymmärtäminen joukoksi muita tunteita antaa mahdollisuuden käsitellä niitä. Voimme auttaa toisia ja itseämme miettimään mitä tunteita on vihan takana. Kateus? Turhautuneisuus? Pettymys?

  16. TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI Jäävuoren voi sulattaa, kun vihan muodostamiin tunteisiin pääsee käsiksi.

  17. TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI Ei ole olemassa oikeita eikä vääriä tunteita. Vaan ainoastaan tunteita, mitkä ovat niin kauan kunnes lakkaavat olemasta (tunne jättää jäljen tunnevarastoon).

  18. Näiden tunteiden ilmaisu helpottaa oloa suru avuttomuus pettymys pelko hylätyksi tulemisen tunne ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ TAVOITTEENA HYVÄ JA TASAPAINOINEN OLO alkuperäislähde: Pehr Charpentier, mukailtu Arja Hämäläisen kaaviosta PEITELTYJEN JA PIDÄTELTYJEN TUNTEIDEN MUUNTUMINEN

  19. Näiden tunteiden ilmaisu helpottaa usein oloa, jos näitä tunteita on pidätelty kauan, paluu hyvään oloon tapahtuu ensimmäisen vaiheen kautta Kiukku Ärtymys Viha Raivo kateus ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ PEITELTYJEN JA PIDÄTELTYJEN TUNTEIDEN MUUNTUMINEN

  20. Näistä olotiloista paluu hyvään oloon tapahtuu tunteiden kokemisen kautta jännitys masennus ahdistus tuskaisuus katkeruus kyynisyys ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ Peiteltyjen ja pidäteltyjen tunteiden muuntuminen

  21. ylireippausylipirteystyönarkomania ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ Fyysinen tai psyykkinen oireilu tai sairaus ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ Peiteltyjen ja pidäteltyjen tunteiden muuntuminen

  22. Turvallisen ryhmän rakentaminen Lukuvuoden alulla suuri merkitys sille, millainen vuodesta tulee. Uuden luokan / tyhmän opiskelijat etsivät paikkaansa ja rooliaan. Aloittava ryhmä on vastaanottavainen niin informaatiolle kuin tunteita ja tekoja ohjaavalle toiminnalle. Ryhmä ei muodostu vielä silloin, kun osataan nimet. Yhdessä tekeminen ja yhteiset tavoitteet ryhmäyttävät. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  23. Opettajan tietoiset teot Opettaja voi tietoisilla valinnoilla vaikuttaa ryhmän vuorovaikutukseen, tunteisiin sekä opiskelijoiden kiinnostuksen ja motivaation herättämiseen eli pinnan alla tapahtuviin ryhmädynamiikan liikkeisiin. Jos ohjaus on ryhmän alkutaipaleella tiedostamatonta, luokka / ryhmä voi joutua tunnekaaoksen keskelle. Ärtymys, kapinointi, pelot tai olettamukset, luulot ja täyttymättömät odotukset ja toiveet voivat vallata luokan. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  24. Koko lukuvuoden ajan Opettaja luo ryhmälle rajat ja turvallisuuden tunteen. Hänen on hyvä saada tukea tähän työhön koulun muilta aikuisilta ja yhteistyökumppaneilta. Jos alun lataus hukataan, on luottamuksen ja innostuksen kerääminen haasteellista. Tärkeää ryhmädynamiikan ja ryhmän turvallisuuden kannalta on kuherruskuukauden jälkeen tulevien ristiriitojen ratkaisu ja se, miten hankalista tilanteista selvitään. Turvallista ryhmää rakennetaan ja ylläpidetään koko kouluvuoden aikana. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  25. Turvallisen luokan prosessi Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus. Prosessina luokkaan rakennetaan ensin yhteisöllisyyttä, joka synnyttää osallisuutta. Osallisuuden myötä kehittyy luokan turvallisuus ja opiskelijoiden kokema ilo. Yhdessä ne mahdollistavat koulun perustehtävien, oppimisen ja opiskelijoiden kasvun toteutumisen.

  26. Yhteisöllinen koulu on turvallinen Yhteisöllisyys on turvallisen koulun perusta Se kehittyy ja vahvistuu kouluarjen asioista, teoista ja toimintatavoista Opiskelija tarvitsee yhteisön, nuoruus on merkityksellistä oman minuuden luomisen aikaa Identiteetti kasvaa ja vahvistuu ryhmätilanteissa Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  27. Ryhmädynamiikka luokassa Ryhmädynamiikka tarkoittaa ryhmän voimaa, joka syntyy sen jäsenten keskinäistä jännitteistä, kiinnostuksista ja tunteista Ryhmä on aina enemmän kuin jäsentensä summa Ryhmädynamiikka muhii pinnan alla ja siinä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ryhmän jäsenten, opiskelijoiden arvostukset, toiveet, odotukset ja pelot vaikuttavat eri tavoin ryhmän toimintaan, dynamiikkaan ja turvallisuuteen. Konflikti voi myös viedä ryhmän toimintaa eteenpäin. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  28. Oppilaan rooli ryhmässä Jokaisella oppilaalla on oma roolinsa ryhmässä. Oppilaan rooli riippuu osittain hänen persoonallisuudestaan mutta myös siitä, millaisia luokan muut oppilaat ovat ja millaisia tapoja, rooleja, normeja ja odotuksia heillä on. Sama oppilas voi ottaa tai saa erilaisia eri ryhmissä erilaisia ryhmärooleja: yksi puhuu eniten, toinen kuuntelee, kolmas osoittaa aktiivisuutta järjestelemällä asioita, neljättä ei hänen yrityksistään huolimatta noteerata, kuudes häiriköi, seitsemäs tarkkailee…. Ryhmäroolit ovat olemassa suhteessa toisten rooleihin, ja ne näkyvät statuksena eli asemana ryhmässä. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  29. Oppilaan rooli ryhmässä Ryhmän valtasuhteet kertovat ryhmän jäsenten välisistä vaikuttamisesta ja vaikutusyrityksistä sekä oppilaiden välisistä riippuvuuksista. Luokan sosiaalinen rakenne vaikuttaa luokkahenkeen, ilmapiiriin, turvallisuuteen ja sitä kautta opetukseen. Oppilasryhmässä vaikuttaa kaksi vastakkaista ryhmäilmiötä. Ryhmän kiinteys ilmenee oppilaiden toisiaan kohtaan tuntemana yhteenkuuluvuutena ja samanmielisyytenä. Kiinteys on myönteinen piirre, ja se kertoo oppilaiden ryhmäytymisestä ja yhteisöllisyydestä. Kiinteyden kielteinen puoli on ryhmäpaine, olla tarkoitetaan oppilaiden taipumusta mukauttaa mielipiteensä ryhmän normien mukaiseksi. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  30. Ryhmänormit luokassa Ryhmäpaineen lisäksi oppilaisiin kohdistuu luokassa ryhmänormeja. Normit ovat kaikkia ryhmän jäseniä koskevia odotuksia, eräänlaisia sääntöjä siitä, miten ryhmässä pitää olla ja käyttäytyä. Jokin käyttäytymissääntö sinänsä ei vielä välttämättä ole normi Normin yksi kriteeri on tietynlaisen paineen olemassaolo. Normit eivät useinkaan ole tiedostettuja saati ääneen lausuttuja. Ryhmässä tiedostamattomat normit vaikuttavat paljon käyttäytymiseen. Oppilaat saattavat tehdä ryhmänä päätöksiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin viisaita. Ryhmäajattelu syntyy todennäköisemmin tilanteessa, joissa on ulkoinen tai koettu paine päästä nopeaan päätökseen. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  31. Nuoruuden epävarmuus Ryhmän yhdenmukaisuuden vaatimukset korostuvat entisestään, eikä niistä poikkeamista sallita Luokan sosiaalinen kontrolli voi olla hyvinkin tiukkaa Koska lähes poikkeuksetta luokan jäsenet haluavat tulla hyväksytyiksi ryhmässä ja ovat ryhmästä riippuvaisia, ryhmässä on väistämättä yhdenmukaisuuden paine. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  32. Ryhmäkoko vaikuttaa ryhmädynamiikkaan Pienten ryhmien dynamiikka on erilaista kuin suurten ryhmien Kun ryhmäkoko kasvaa, suhteellisesti pienempi joukko osallistuu aktiivisesti ryhmän toimintaan Mitä suurempi ryhmä on, sen todennäköisemmin se hajoaa pienempiin alaryhmiin eli klikkeihin. Mitä enemmän ryhmässä on jäseniä, sitä kaaoottisempi vuorovaikutussuhteiden määrästä tulee, yhteisen ymmärryksen synnyttäminen on työn ja tuskan takana( Kari Anttila). Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

  33. KIUSAAMISEN YMMÄRTÄMINEN YHTEISESTI ON OLEELLISTA

  34. KIUSAAMINEN ON RYHMÄILMIÖ Tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Opiskelijoilla on erilaisia rooleja. Mitä muut tekevät silloin, kun jotakuta luokassa kiusataan? Roolit syntyvät erikseen jokaisessa ryhmässä, usein opiskelija voi joutua tiettyyn rooliin tahtomattaan.

  35. Kiusaaminen on kulttuurinen ilmiö, jossa valta on keskiössä KT Päivi Hamarus

  36. Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaus Itsetunnon ja motivaation tukeminen Aito dialogi ja kohtaaminen Luottamus ja turvallisuus Avoimuus ja kunnioitus Opiskelijakeskeisyys Ryhmäytymisen tuki Vertaistuki (tutorointi) Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Varhainen puuttuminen Poissaolojen ja opintojen seuranta ha arkielämän tuki Opiskelijahuoltotyöryhmän tuki Hojks, hops Monipuoliset opetusmenetelmät, työssäoppimisen tuki Opetusjärjestelyt: aika, ympäristö, ryhmämuoto Koulun ulkopuolinen tuki, yhteistyökumppanit www.ijkk.fi (Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus)

  37. Psyykkisen tuen tarve voi näkyä: Yliaktiivinen tai levoton Hyökkäävästi käyttäytyvä Vetäytyvä ja luoksepääsemätön Masentunut Harhainen, todellisuudentaju hämärtynyt Täydellisyyteen pyrkivä Epäsäännöllinen Tokkurainen Aikavaras Epäsiisti Tarrautuva Ylikriittinen www.ijkk.fi (Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus)

  38. Aikuisten tehtävää Pelkkä taitojen ja tietojen opettaminen riittää harvoille. Elämä, ohjaus ja opetus ovat inhimillistä vuorovaikutusta ja kasvatusta, joka vaikuttaa koko ihmiseen. Tietoinen kasvattaminen on tekoja nuorten turvallisuuden tunteen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ohjata / opettaa ei voi, jos ei myös kasvata. Nuoruus on uusi mahdollisuus. Nuori tarvitsee aikuista tukemaan ja kannustamaan elämässä, koulunkäynnissä ja aikuiseksi kasvamisessa. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus. Salovaara, Reija (toim.) & Honkonen, Tiina 2008. Tunteella. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali tunteista ja niiden vastaanottamisesta. MLL. Salovaara, Reija (toim.) 2008. Voima virtaa. Menetelmä materiaali osallisuudesta tukioppilastoimintaan ja MLL:n nuorisotyöhön.

  39. KUINKA LUODAAN ONNELLINEN KOULU hyvää koulua ei luo pedagogi, vaan ihminen pedagogin roolin takana tärkein ennaltaehkäisevä työ lähtee omasta itsestä: yksittäisen henkilön (opettajan, kuraattorin, vahtimestarin…) omasta minäkuvasta, hänen suhteestaan itseensä, työkavereihin ja oppilaisiin pedagoginen rakkaus – kasvamaan saattaminen

  40. Opettajan / ohjaajan rooli Asenteen muutos Mahdollistaja, käynnistäjä, myötävaikuttaja, ryhmän näkökulmien esille houkuttelija Herkkä havainnoija ja aito läsnäolija Nuorten puolestapuhuja ja tulkki

  41. Joharin ikkuna

  42. Omaehtoisuus keventää ohjaajan työtä Ohjaaja toimii niin, että nuoret saavat pääosan Anna vastuuta ja tilaa nuorille Auta käsittelemään pieleen menneitä juttuja ja tsemppaa jatkamaan Ohjaajalla on vastuu toiminnan onnistumisesta, joten toiminnan tavoitteiden ja ryhmän osaamisen välille on löydettävä tasapaino Ideointi, suunnittelu ja tekeminen voi olla ihan erilaista kuin itse olisit ajatellut

  43. TARKOITUS-ROOLI-PERSOONA Tarkoitus: työllä on aina tarkoitus ja tavoite Rooli: työntekijän roolina on toteuttaa tarkoitusta Persoona voi täyttää roolin monella tavalla TYÖ ----- TUNNE

  44. MIHIN AIKASI KULUU? lepo ja uni koti ja perhe muut ihmissuhteet, harrastukset ravinto liikunta työ ja toiminta vapaa-aika arvot, oma päänsisäinen maailma, musiikki, harrastus, kirjat, uskonto, politiikka

  45. Aika-Paikka-Perustehtävä

  46. EPÄONNISTUMISEN KEHÄ KYVYTTÖMYYS → ITSELUOTTAMUKSEN PUUTE, EPÄVARMUUS ↑ ↓ PETTYMYS ← EPÄONNISYUMISEN PELKO

  47. ILON PYÖRÄonnistumisen kehä KYVYT ITSELUOTTAMUS OSAAMINEN → VARMUUS ↑ ↓ ONNISTUMINEN ← USKALLUS OPPIMINEN ROHKEUS

  48. MOTIVAATIOTIMATTI Yhdessä tekeminen, vastuun jakaminen Vastuuntunto Kasvun mahdollisuus, vapaa tahto, haasteet Merkityksellisyys suhteessa muihin, suhteessa itseen Itseohjautuvuus Ilo, oppimisen ilo, elämän ilo Mäkipeska, M. & Niemelä, T. Hengittävä työyhteisö - johtamista muutosvirrassa. Edita 2002. Motivaatiossa kyse on tunteista. Innostus ja ilo siivittää motivaatiota. Innostus tsemppaa kulkemaan kohti tavoitetta. Motivaatio on energiaa.

  49. ILON KIPINÖITÄ Ajatukset, tunteet, mieliala ja toiminta kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti Tunteisiin ja mielialaan on melko vaikea vaikuttaa tahdonvoimalla Ihminen ei esimerkiksi useinkaan onnistu käskemään itseään hyvälle tuulelle Tunteisiin ja mielialaan on kuitenkin mahdollista vaikuttaa muilla keinoin

  50. ILON KIPINÖITÄ Mieti hetki. Luovutko joskus mukavien asioiden tekemisestä sen takia, että voit kurjasti? Vai voitko kurjasti sen takia, että olet luopunut mukavien asioiden tekemisestä?

More Related