1 / 11

(Vammais)tutkimuksen asema erityispedagogiikassa

(Vammais)tutkimuksen asema erityispedagogiikassa. Tanja Vehkakoski & Matti Kuorelahti tanja.vehkakoski@jyu.fi 11.6.2010, Turku, Vammaistutkimuksen päivät. Tutkimuskysymykset. Millaisista tutkimusaiheista, menetelmistä ja teoreettisista viitekehyksistä erityispedagoginen tutkimus koostuu?

purity
Download Presentation

(Vammais)tutkimuksen asema erityispedagogiikassa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. (Vammais)tutkimuksen asema erityispedagogiikassa Tanja Vehkakoski & Matti Kuorelahti tanja.vehkakoski@jyu.fi 11.6.2010, Turku, Vammaistutkimuksen päivät

  2. Tutkimuskysymykset • Millaisista tutkimusaiheista, menetelmistä ja teoreettisista viitekehyksistä erityispedagoginen tutkimus koostuu? • Millainen asema yhteiskuntatieteellisellä vammaistutkimuksella on erityispedagogisessa tutkimuksessa?

  3. Tutkimusaineistona kansainväliset artikkelit (v. 2005 – 2009) ja suomalaiset väitöskirjat (v. 2000 – 2009)

  4. Julkaisujen tutkimusmenetelmät • Kansainvälisten lehtien sisältämistä artikkeleista empiirisiä alkuperäistutkimuksia oli 75 %, suomalaisista erityispedagogiikan väitöskirjoista 98 % • Sekä määrällinen että laadullinen tutkimusote hyvin edustettuina • Artikkeleiden aineistonkeruumenetelmistä 58 % oli määrällisiä ja 42 % laadullisia; väitöskirjoista puhtaasti laadullisia oli 39 %, määrällisiä 35 % ja monimenetelmällisiä 24 % • Yleisin aineistonkeruumenetelmä määrällisissä tutkimuksissa oli kyselylomake ja laadullisissa haastattelu. Valmiiden tilasto- tai dokumenttiaineistojen hyödyntäminen oli suhteellisen vähäistä.

  5. Julkaisujen teemat

  6. Julkaisujen teoriataustat • Tutkimusartikkeleita leimasi yhtenäisten taustateorioiden puuttuminen • Artikkeleiden taustaosat sisälsivät tyypillisesti laajahkon katsauksen aiheesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin, mutta varsinaisiin eheisiin teorioihin nojauduttiin suhteellisen harvoin • Vastaavasti valtaosa laadullisen tutkimuksen artikkeleista ei sitoutunut mihinkään tiettyyn laadullisen tutkimuksen koulukuntaan, vaan edusti yleistä aineiston sisällön erittelyä. • Joissakin laadullisissa tutkimusartikkeleissa teoria rinnastettiin käytettyihin metodologisiin lähestymistapoihin ja niiden taustalla oleviin käsityksiin tiedon luonteesta (esim. sosiaalinen konstruktionismi teoreettisena viitekehyksenä). • Suurimmassa osassa väitöskirjojen teoriataustoja (62,8 %) nojauduttiin selkeästi määriteltyyn teoreettiseen lähestymistapaan (reilussa kolmasosassa tutkimuksista teoreettinen sitoutuminen ei ollut nähtävissä). • Suurin osa mainituista teoreettisista lähestymistavoista oli joko sosiologisesti tai sosiokulttuurisesti suuntautuneita (esim. vammaisuuden sosiaalinen malli) tai oppimisteoriaan pohjautuvia (esim. dynaaminen arviointi). • Yleisempää oli, että teoreettiset lähestymistavat olivat laajoja, empiiriselle analyysille tulkintakehyksen antavia ajattelutapoja kuin tarkasti rajautuvia ja testattavaksi asettuvia yksittäisiä teorioita

  7. Pohdinta • Erityispedagoginen tutkimus on sisällöiltään varsin monipuolista ja heterogeenista • Erityispedagogisen tutkimuksen ydinalueena pidettyä ongelmaperustaista interventiotutkimusta edusti viidennes kansainvälisistä artikkeleista, suomalaisista väitöskirjoista vieläkin pienempi osa • Parhaimmillaan interventiotutkimus kehittää erilaisia oppimistarpeita vastaavia opetusmenetelmiä; kritiikin kohteena oppijan patologisointi ja interventioiden irrallisuus opetuksen yleisistä toteuttamistavoista • Suomalaiset väitöskirjat edustivat usein kriittistä suhtautumista vallitseviin toimintatapoihin ja erittelivät myös (oppimis)ympäristön esteellisyyteen liittyviä tekijöitä ~ liikutaanko arjen pedagogiikan kannalta kehällisissä kysymyksissä?

  8. • Erityispedagogiikka pitää sisällään toisilleen jännitteisiä teoreettisia lähestymistapoja (moniparadigmaisuus) ~ vammaistutkimuksellinen profiloituminen vain yksi mahdollinen näkökulma • Kaikki tutkijat eivät jaa samoja teoreettisia lähtökohtia • esimerkiksi oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella joko diagnosoidun yksilön ongelmana, opetusmenetelmien kehittämistarpeena tai yhteisön luokittelu- ja leimaamismekanismien kautta • Selkeä ero yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen, joka teoreettisesti sitoutuneempaa ja kohdennetumpaa • Kun tutkittavaa ilmiötä lähestytään useasta näkökulmasta, tulokset ovat kattavampia ja tarjoavat monipuolisemman kuvan oppimiseen ja sen ohjaamiseen liittyvistä ilmiöistä

  9. • Erityispedagogisten tutkimusten näkökulma on usein professionaalinen • Poikkeus vammaistutkimukseen, joka pyrkii emansipatorisuuteen, kokemuksellisuuteen ja vammaisten henkilöiden osallisuuteen kaikissa tutkimuksen vaiheissa • Erityispedagogiikassa nojaudutaan lähtökohdiltaan enemmän perinteiseen, neutraaliin tiedon ihanteeseen (esim. pyrkimys näyttöön perustuviin käytäntöihin) • Suomalaisissa väitöskirjoissa asianomaisten ääni on kuitenkin kiitettävämmin esillä kuin kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa

  10. • Kriittinen keskustelu erityispedagogiikan asemasta ja oikeutuksesta näkyy myös tutkimusaiheissa (erityisesti koulutuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset) • Kriittinen tutkimus usein ”julistavaa” ja ammattikäytäntöjen epäkohtia esille tuovaa, kun taas konkreettiset kehittämisehdotukset jäävät vähemmälle huomiolle (dekonstruoiminen helpompaa kuin rekonstruoiminen) • Itsekriittisyys yhteiskuntatieteellisessä vammaistutkimuksessa?

  11. • Erityispedagogisen tutkimuksen näkyminen Disability & Society –lehdessä ~yhteinen tarttumapinta löydettävissä • The use and non-use of assistive technologies from the world of information and communication technology by visually impaired young people: a walk on the tightrope of peer inclusion • Using photography and art in concept mapping research with adults with dyslexia • Why is the potential of augmentative and alternative communication not being realized? Exploring the experiences of people who use communication aids • Coping with bullying in Australian schools: how children with disabilities experience support from friends, parents and teachers • Children with cognitive disabilities in a Swedish educational context: reflections from a case study • ‘Behave yourself!' Examining meanings assigned to children with socio-emotional difficulties • Engaging with teachers’ knowledge: promoting inclusion in Zambian schools • Problematising parent-professional partnerships in education • Stuck in the land of disability? The intersection of learning difficulties, class, gender and religion • Comparing transition expectations of young people with moderate learning disabilities with other vulnerable youth and with their non-disabled counterparts • Enduring disablism: students with dyslexia and their pathways into UK higher education and beyond

More Related