1 / 38

Jenni Mäntyniemi Tulosseminaari 25.4.2012 Ohjaajat: Markku Orell, Seppo Rytkönen ja Emma Vatka

Ilmastonlämpenemisen vaikutus trofiatasojen välisiin vuorovaikutuksiin pohjoisboreaalisessa ekosysteemissä. Jenni Mäntyniemi Tulosseminaari 25.4.2012 Ohjaajat: Markku Orell, Seppo Rytkönen ja Emma Vatka. Sisältö. Johdanto Tutkimuslajit Ravintoketju Tutkimuskysymykset Hypoteesit Tulokset

poppy
Download Presentation

Jenni Mäntyniemi Tulosseminaari 25.4.2012 Ohjaajat: Markku Orell, Seppo Rytkönen ja Emma Vatka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ilmastonlämpenemisen vaikutus trofiatasojen välisiin vuorovaikutuksiin pohjoisboreaalisessa ekosysteemissä Jenni Mäntyniemi Tulosseminaari 25.4.2012 Ohjaajat: Markku Orell, Seppo Rytkönen ja Emma Vatka

  2. Sisältö • Johdanto • Tutkimuslajit • Ravintoketju • Tutkimuskysymykset • Hypoteesit • Tulokset • Pohdinta • Lähteet

  3. Johdanto • Ilmastonlämpenemisen on havaittu vaikuttavan eri organismeihin eritavoin • Lajin ja sen ravinnon fenologioiden erilaisista vasteista voi seurata eriaikaisuutta lajin ja sen ravinnon välille

  4. Tutkimuslajit • Koivu(Betula) • Pistiäis- ja perhostoukat (esim. Operophtera) • Varpuslinnut: • Sinitiainen Cyanistes caeruleus • Talitiainen Parus major • Hömötiainen Poecile montanus • Kirjosieppo Ficedula hypoleuca • Varpushaukka Accipiter nisus

  5. Ravintoketju • Koivunlehdet toukkien ravintoa  toukkien kuoriutuminen lehtien puhkeamisen aikaan • Varpuslinnut ruokkivat poikasiaan toukilla  toukat runsaimmillaan kun poikasten ravinnontarve suurin • Varpushaukat ruokkivat poikasiaan varpuslinnuilla, ja nuoret varpuslinnut niiden poikasten ensimmäisiä saaliita  kun poikasten ravinnontarve suurin, varpuslintujen poikaset juuri lähteneet pesästä ja ovat helppoa saalista petolinnuille ja niiden aloitteleville poikasille

  6. Tutkimuskysymykset • Vaikuttaako ilmastonlämpeneminen ravintoketjun eri trofiatasojen fenologioihin? • Poikkeavatko eri trofiatasojen vasteet toisistaan? • Aiheutuuko erilaisista vasteista eriaikaisuutta trofiatasojen välille?

  7. Hypoteesit • Ilmastonlämpenemisen seurauksena ravintoketjun eri trofiatasojen fenologiat ovat aikaistuneet • Eri trofiatasojen vasteet poikkeavat toisistaan  alemmat trofiatasot reagoivat ylempiä voimakkaammin • Erilaiset vasteet aiheuttavat eriaikaisuutta joidenkin tutkimuslajien ja niiden ravinnon fenologioiden välille (erit. kirjosieppo ja varpushaukka), mutta voivat myös parantaa samanaikaisuutta toisilla lajeilla (erit. hömötiainen)

  8. Tulokset

  9. Lehtien puhkeaminen p: 0,285

  10. Toukkahuippu p: 0,0554

  11. Sinitiainen, muninnan aloitus p: 0,534

  12. Talitiainen, muninnan aloitus p: 0,00485

  13. Hömötiainen, muninnan aloitus p: 0,00683

  14. Kirjosieppo, muninnan aloitus p: 0,02158

  15. Päivä(huhtikuu) Vuosi

  16. Varpushaukka, poikasten rengastuspäivä p: 0,00671

  17. Samanaikaisuus, toukat

  18. Samanaikaisuus, sinitiainen

  19. Samanaikaisuus, talitiainen

  20. Samanaikaisuus, hömötiainen

  21. Samanaikaisuus, kirjosieppo

  22. Samanaikaisuus, varpushaukka

  23. toukkahuippu lehtien puhkeaminen max ravinnontarve toukkahuippu rengastuspäivä ravintohuippu

  24. Pohdinta • Lehtien puhkeamisessa ei havaittu aikaistumista • Miksi? • Toukkabiomassahuippu aikaistunut selvästi • Toukat reagoivat suoraan lämpötilaan  kasvavat ja koteloituvat sitä nopeammin, mitä lämpimämpää

  25. Pohdinta • Varpuslintujen pesintä aikaistunut, mutta ei riittävästi toukkien fenologiaan verrattuna • Päätöksentekoympäristö ajallisesti erillään valinnan ympäristöstä  ympäristön vihjeet ennustamassa poikasravinnon saatavuuden ajoittumista • Monet linnut käyttävät päivän valoisan ajan pituutta vihjeenä pesinnän aloittamiselle  huono ennuste optimaaliselle lisääntymisajalle ilmaston lämmetessä • Lämpötila toinen tärkeä vihje  lämpötilat voivat kuitenkin nousta ”väärään aikaan” lintujen pesinnän kannalta

  26. Pohdinta • Naaraiden ennen munintaa käyttämä ravinto reagoi ilmastonlämpenemiseen eritavoin kuin poikasravinto  poikasravinto reagoi voimakkaammin, mutta naaraiden ravinto estää sopeutumisen • Munien tuottaminen vaatii ravinteita  ei välttämättä saatavilla aikaisin keväällä • Aikaisen lisääntymisen kustannukset naaraalle suuremmat kuin hyödyt  lisääntymisen aikaistaminen ei kannattavaa

  27. Pohdinta • Hömötiaisen samanaikaisuus parantunut • Hömötiainen pesii yleensä liian aikaisin toukkahuipun ajoittumiseen nähden  hyötyy ilmastonlämpenemisestä • Kirjosiepolla eriaikaisuus lisääntynyt • Kirjosieppo muuttolintu  talvehtimisalueella ei saa informaatiota kevään etenemisestä pesimäalueella • Muutto ei aikaistunut  este pesinnän aikaistumiselle

  28. Pohdinta • Varpushaukkojen pesintä aikaistunut, mutta saalislajien pesintää vähemmän  eriaikaisuus lisääntynyt • Informaation puute ravinnonsaatavuuden ajoittumisesta  aika päätöksestä aloittaa muninta poikasten ravinnontarpeen huippuun on pitkä (n. 53 vrk)

  29. Pohdinta • Alemmat trofiatasot aikaistaneet fenologiaansa ylempiä trofiatasoja enemmän • Lisääntymisen ajoittumiseen kohdistuvaan valintapaineeseen vaikuttaa alempien trofiatasojen organismien (ravinnon) fenologian lisäksi ylempien trofiatasojen (saalistajien) fenologia  jos aikaiseen lisääntymiseen liittyy pienempi saalistuspaine, aikaisin lisääntyvillä parempi kelpoisuus  valinta suosii aikaista lisääntymistä

  30. Pohdinta • Ilmastonlämpeneminen vaikuttaa generalisteihin ja spesialisteihin eritavoin  spesialistit reagoivat voimakkaammin, sillä generalistien helpompi vaihtaa ravintokohdetta eriaikaisuuden seurauksena • Erikoistumisen aste vähenee ravintoketjussa ylöspäin mentäessä  ylemmät trofiatasot reagoivat vähemmän herkästi kuin alemmat

  31. Pohdinta • Eriaikaisuuden seurauksia • Kuoriutuville poikasille ei tarjolla riittävästi ravintoa  poikaskuolleisuus lisääntyy • Emo joutuu etsimään poikasille ravintoa laajemmalta alueelta  emon energiakustannukset kasvavat  aikuiskuolleisuus lisääntyy etenkin ravintoresursseiltaan köyhillä alueilla • Toukkahuippu lyhenee ajallisesti  Tiaisten toiset pesät harvinaistuvat • Lisääntynyt kuolleisuus ja heikentynyt lisääntymismenestys  populaatiokokojen pienentyminen  jopa paikallisia sukupuuttoja

  32. Pohdinta • Suurilla eläimillä päätöksentekoympäristön ja valinnan ympäristön välinen aika pitkä  sopeutuminen vaikeinta • Suuret eläimet usein ravintoketjun huipulla olevia saalistajia  saalistajapopulaatioiden voimakkaalla pienenemisellä vaikutusta kokonaisten eliöyhteisöjen toimintaan • Valinta alkaa suosia aikaista lisääntymistä  samanaikaisuus lajin ja sen ravinnon fenologioiden välillä voi säilyä • Luonnonvalinta voi kuitenkin olla liian hidasta ilmastonlämpenemiseen verrattuna • Jos lisääntymiselle suotuisa aika lyhenee liikaa, lisääntymisestä tulee mahdotonta fenologian muutoksista riippumatta

  33. Pohdinta • Tutkimuksen epävarmuustekijöitä • Lehtien puhkeamisen ja toukkien fenologian samanaikaisuuden tarkastelussa käytettiin toukkien kuoriutumispäivän sijaan päivää, jolloin toukkabiomassaa oli eniten • Varpushaukan pesinnän aikaistumisen tarkastelussa käytettiin muninnan aloituspäivän sijaan poikasten rengastuspäivää • Varpushaukan poikasten ravinnontarve huipun ja ravinnon saatavuuden samanaikaisuuden tarkastelussa käytettiin poikasten ravinnontarvehuipun sijaan poikasten rengastuspäivää • Varpuslintujen poikasten ravinnontarvehuippu ja pesästä lähdön ajoittuminen on laskettu kirjallisuudesta saadun tiedon perusteella

  34. Lähteet Both, C., van Asch, M., Bijlsma, R. G., van den Burg, A. B. & Visser, M. E. (2009). Climate change and unequal phonological changes across four trophic levels: constraints or adaptations? Journal of Animal Ecology78:73-83 Dunn, P. (2004). Breeding dates and reproductive performance. Teoksessa Møller, A. P., Fiedler, W. & Berthold, P.(toim.): Birds and Climate Change. Academic Press, Burlington. Lundberg, A. & Alatalo, R. V. (1992). The Pied Flycatcher. T. & A .D. Poyser, London. Newton, I. (1986). The Sparrowhawk. T. & A. D. Poyser, London Vatka, E., Orell, M. & Rytkönen, S. (2011). Warming climate advances breeding and improves synchrony of food demand and food availability in a boreal passerine. Global Change Biology 17: 3002-3009. Visser, M. E., Adriaensen, F., van Balen, J. H., Blondel, J., Dhondt, A. A., van Dongen, S., du Feu, C., Ivankina, E. V., Kerimov, A. B., de Laet, J., Matthysen, E., McCleery, R., Orell, M. & Thomson, D. L.(2003). Variable responses to large-scale climate change in European Parus populations. Proceedings on the Royal Society of London Series B – Biological Sciences 270: 367-372. Visser, M. E. & Both, C. (2005). Shifts in phenology due to global climate change: the need for a yardstick. Proceedings of the Royal Society Series B - Biological Sciences 272: 2561-2569 Visser, M. E., Both, C. & Lambrechts, M. M. (2004). Global climate change leads to mistimed avian reproduction. TeoksessaMøller, A. P., Fiedler, W. & Berthold, P.(toim.): Birds and Climate Change. Academic Press, Burlington. Kuvat: MikkoKarjalainen

  35. Kiitos!

More Related