RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN

1. RAHOITUKSEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN EE037 KEVÄT 2007 MARKKU KOSKELA

2. YRITYSRAHOITUKSEN MUUTOKSET • KANSAINVÄLISET RAHOITUSMARKKINAT AVAUTUIVAT 1980-LUVUN LOPUSSA • KANSAINVÄLISET SIJOITTAJAT TULLEET SUOMEEN • PÖRSSIIN • YRITYSKAUPPOJEN KAUTTA • KIINTEISTÖMARKKINOILLE • KORKO- JA JVK-MARKKINAT KEHITTYNEET • PÄÄOMASIJOITOITUSTOIMINTA KEHITTYNYT • ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS • ARVOPAPERIMARKKINALAISÄÄDÄNTÖ • HETI-JÄRJESTELMÄ • ARVO-OSUUSJÄRJESTELMÄ • SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI • JOHDANNAISMARKKINAT • NM-, PRE- JA M-LISTA • ETÄVÄLITTÄJÄT • OMX –PÖRSSI (RUOTSI, TANSKA, SUOMI, VIRO, LATVIA LIETTUA)

3. OSAKE • ARVOPAPERI, JOKA ON MYYTÄVISSÄ EDELLEEN • VARAINSIISRTOVERO 1,6 % PÖRSSIN ULKOPUOLISISTA KAUPOISTA • OSAKEKIRJA EI VÄLTTÄMÄTÖN • PÖRSSIOSAKKEET ARVO-OSUUSJÄRJETELMÄSSÄ • VOIVAT POIKETA ÄÄNIMÄÄRÄLTÄÄN RAJOITUKSETTA • OIKEUDET VAROJEN JAKOON VOIVAT OLLA ERILAISIA ERI OSAKESARJOILLA

4. OSAKEPÄÄOMAN KOROTUS MAKSUTON OSAKEANTI/RAHASTOKOROTUS • SIIRRETÄÄN VAROJA OMAN PÄÄOMAN MUISTA ERISTÄ OSAKEPÄÄOMAKSI • YHTIÖLLE EI TULE RAHAA, OSAKKEENOMISTAJAN OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ LISÄÄNTYY (OSAKEANTI) • MAKSULLINEN OSAKEANTI/OSAKEPÄÄOMASIJOITUS • SIJOITETAAN VAROJA YHTIÖÖN OSAKEPÄÄOMANA JA MAHDOLLISESTI VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSUORITUKSENA • OSAKKAALLE LISÄÄ OSAKKEITA (OSAKEANTI)

5. OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN/LUNASTAMINEN • OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA • SEURAA VELKOJANSUOJAMENETTELY • VAPAALLA OMALLA PÄÄOMALLA • OMISTUSJÄRJESTELYISSÄ OSTETAAN ESIM. JONKIN OSAKKAAN OSAKKEET YHTIÖLLE • PÖRSSIYHTIÖT OSTAVAT OMIA OSAKKEITAAN VOITONJAKOPOLITIIKKANSA MUKAISESTI(MAX 10 %) • YHTIÖ VOI PITÄÄ OSAKKEET HALLUSSAAN, MYYDÄ NE ETEENPÄIN TAI MITÄTÖIDÄ

6. MIKSI PÖRSSIYHTIÖT OSTAVAT OMIA OSAKKEITAAN • VARAUDUTAAN YRITYSKAUPPOIHIN • LUODAAN KYSYNTÄÄN OSAKKEEN KURSSIN TUKEMISEKSI • KÄYTETÄÄN KERTYNEITÄ ”YLIMÄÄRÄISIÄ” LIKVIDEJÄ VAROJA • PARANNETAAN OSAKEKOHTAISIA (ESIM. VOITTO/OSAKE) TUNNUSLUKUJA

7. KOVENANTIT • OVAT LUOTTOIHIN LIITETTYJÄ ERITYISEHTOJA, ESIMERKIKSI: • INFORMOINTIVELVOITE MERKITTÄVISTÄ INVESTOINNEISTA, SOPIMUKSISTA, MAKSUVALMIUDESTA JNE • ENNAKKOSUOSTUMUS: LUTONANTAJAN SUOSTUMUS MERKITTÄVIIN LIIKETOIMIIN • SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMINEN: VELKOJA VOI MUUTTAA ESIM. KORKOA, JOS JOTKUT EHDOT EIVÄ TÄYTY • SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN: LUOTONANTAJA VOI IRTISANOA SOPIMUKSEN, JOS VELALLISEN VAKAVARAISUUS PUTOAA ALLE SOVITTUJEN RAJOJEN

8. JOHDANNAISET • OPTIOT • OIKEUS OSTAA TAI MYYDÄ KOHDE-ETUUS SOVITTUNA AJANKOHTANA TIETTYYN HINTAAN • MYYNTIOPTIO -> HALTIJALLA OIKEUS MYYDÄ, ASETTAJALLA VELVOLLISUUS OSTAA • OSTO-OPTIO -> HALTIJALLA OIKEUS OSTAA, ASETTAJALLA VELVOLLISUUS MYYDÄ

9. JOHDANNAISET • WARRANTIT • PITEMPIAIKAISIA OPTIOITA • TERMIINIT • OPTION KALTAINEN, MUTTA SITOVA SOPIMUS • EI PREEMIOTA, SELVITETÄÄN ERÄPÄIVÄNÄ • FUTUURIT • KUTEN TERNMIIMI, MUTTA SELVITETÄÄN PÄIVITTÄIN

10. VAKUUDET • REAALIVAKUUDET • ANNETAAN LUOTONANTAJALLE PANTIKSI VELAN TAKAISINMAKSUN TURVAAMISEKSI • ASUNTO-OSAKKEET, PÖRSSIOSAKKEET, JOUKKOVELKAKIRJAT, RAHASTO-OSUUDET • KIINNITYKSET • ESINEVAKUUS, JOTA EI VOIDA ANTAA LUOTONANTAJALLE • KIINTEISTÖKIINNITYKSET, KIINNITYS AUTOON- ILMA- TAI VESIALUKSEEN TAI YRITYKSEEN • HENKILÖTAKAUS • TAKAAJA SITOUTUU MAKSAMAAN VELAN, JOS VELALLINEN EI SIIHEN PYSTY

11. KORKOKÄSITTEITÄ • EURIBOR –KORKO • EURO INTERBANK OFFERED RATE • EU:N ALUEELLA (+NORJA, ISLANTI, SVEITSI) KÄYTÖSSÄ OLEVA PANKKIEN MARKKINAKORKO ERI AJANJAKSOILLE (1 VK, 1 KK, 2 KK, 3 KK, 6 KK, 9 KK, 12 KK) • LIBOR • LONDON ITERBANK OFFERED RATE • PRIME –KORKO • PANKKIKOHTAINEN RISKITÖN LUOTTOKORKO • PERUSKORKO • VALTIONVARAINMINISTERIÖ VAHVISTAA KAKSI KERTAA VUODESSA • PERUSTUU EURIBOR KORKOIHIN

12. RAHOITUSPOLITTISET PERUSVALINNAT • RAHOITTAJAPOLITIIKKA • KUKA TAI KETKÄ RAHOITTAVAT • RAHOITUSPOLITIIKKA • KOTIMAISET/KANSAINVÄLISET RAHOITTAJAT • LAINA/JOUKKOVELAKKIRJAT • SIJOITUSPOLITIIKKA • LIKVIDITEETTIYLIJÄÄMIEN SIJOITTAMINEN • RAHOITUSJOHTO • KESKITETTY VAI HAJAUTETTU • RISKIPOLITIIKKA • SUOJAUTUINEN, RAHOITUSRESERVIT

13. RAHAN SITOUTUMINEN YRITYKSEN TOIMINTAAN • INVESTOINNIT • PITKÄVAIKUTTEISTEN TUOTANNONTEKIJÖIDEN HANKKIMISTA • INVESTOINNIT YLEENSÄ KULUVAT, MUTTA INVESTOINTIEN AVULLA ANSAITAAN PÄÄOMAA • INVESTOINNIN TALOUDELLISEN PITOAJAN PÄÄTYTTYÄ INVESTOINTI UUSITAAN KORVAUSINVETOINNILLA • INVESTOINTIEN TUOTETTAVA KULUVA PÄÄOMA • INVESTOINTIKOHTEIDEN VALINTA TEHDÄÄN INVESTOINTILASKELMIEN AVULLA • RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS RAJOITTAA INVESTOINTIEN MÄÄRÄÄ

14. RAHAN SITOUTUMINEN YRITYKSEN TOIMINTAAN • LIIKEPÄÄOMA • LIIKETOIMINNAN YLLÄPITO SITOO PÄÄOMAA RAHOITUS- JA VAIHTO-OMAISUUTEEN • RAHOITETAAN OSITTAIN LYHYTAIKAISELLA VIERAALLA PÄÄOMALLA • SITOUTUU PYSYVÄSTI NIIN KAUAN KUN LIIKETOIMINTA JATKUU, TOIMINNAN LOPPUESSA PÄÄOMA VAPAUTUU • SITOUTUVAN LIIKEPÄÄOMAN MÄÄRÄÄN VOIDAAN VAIKUTTAA TEHOKKUUDELLA JA RATIONALISOINNEILLA • LIIKEPÄÄOMALLE ANSAITTAVA KORKO

15. RAHOITUSSTRATEGIAT • MITEN TOIMINTASTRATEGIAT RAHOITETAAN • ASETTAA RAJAT TOIMINNALLE, VOI INVESTOIDA VAAN NIIN PITKÄLLE KUIN RAHOITUS RIITTÄÄ • RAHA MITTAA YRITYKSEN MENESTYKSEN

16. RAHOITUSSTRATEGIAT • A. SYVVÄN TASON RAHOITUSSTRATEGIAT • SUURIIN LINJOIHIN VAIKUTTAMINEN • YHTEISÖ- , VERO-, TULLI- YM LAIN SÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN • EU:N SÄÄNTELYYN VAIKUTTAMINEN • RAHAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAMINEN • EM. VOIVAT VAIKUTTAA VAIN SUURET YRITYKSET, MUUT JÄRJESTÖIJENSÄ KAUTTA • RAHOITTAJAN JA YRITYKSET VÄLISET SUHTEET

17. RAHOITUSSTRATEGIAT • B. PERUSSTRATEGIAT • PÄÄOMARAKENTEEN VALINTA • -> VELKAANTUMISPOLITIIKKA • YRITYSMUODON VALINTA • YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN VALINTA • YRITYSTEN OMISTURAKENTEET • YRITYSJÄRJESTELYT

18. RAHOITUSSTRATEGIAT • RAHOITUSSTRATEGIOIDEN TARKOITUKSENA ON TURVATA YRITYKSELLE TOIMINTAVAPAUS

19. RAHOITUSRISKIT • LUOTTORISKI • JÄLLEENRAHOITUSRISKI • MAKSUVALMIUSRISKI • KORKORISKI • VALUUTTARISKI

20. RAHOITUKSEN HISTORIAA • 1900-LUVUN ALKU • OPPIAINEEKSI USA:SSA • SUURI FUUSIOAALTO TOI MUKANAAN SUURET JVK- JA OSAKE-EMISSIOT • 1920-LUKU • YRITYSTEN PÄÄOMATARVE KASVOI TEKNOLOGISTEN MUUTOSTEN KAUTTA • 1930-LUKU • 1929 SUURI PÖRSSIROMAHDUS: HUOMIO YHTIÖIDEN KONKURSSIUHKAAN • SÄÄNTELY VOIMISTUI • 1940-LUKU • RAHAVIRTA-ANALYYSIT ARVIONTIIN • 1950-LUKU • OSAKKEEN ARVONMÄÄRITYS (GORDON) JA PORTFOLIOAJATTELU (MARCKOWITZ) • SISÄINEN LASKENTATOIMI HUOMION KOHTEENA (INVESTOINNIT, OPERAATIOANALYYSI, ATK)

21. RAHOITUKSEN HISTORIAA • 1960-LUKU • CAPITAL ASSET PRICING MODEL • 1970-LUKU • ARBITRAGE MODEL, OPTIOIDEN HINNOITTELU (BLACK&SCHOLES) • 1980-LUKU • MARKKINOIDEN EPÄTÄYDELLISYYS HUOMIOON • SÄÄNTELYN PURKAMINEN • KORKO- JA VALUUTTARISKIT • 1990-LUKU • PÄÄOMAMARKKINOIDEN GLOBALISOITUMINEN • RISKIEN HALLINTA • 2000-LUKU • TEKNOKUPLAN PUHKEAMINEN • TILINPÄÄTÖSTEN VÄÄRISTELY • TILINTARKASTUSSÄÄNNÖSTEN KIRISTÄMINEN • IFRS EUROOPPALAISEKSI STANDARDIKSI

22. YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA ERILAISET ARVOPAPERIT • OSAKKEET • osakeannit • listautuminen • omien osakkeiden osto • osakelainaus • VELKAINSTRUMENTIT • pitkäaikaiset velkainstrumentit, obligaatiot ja debentuurit • lyhytaikaiset velkainstrumentit

23. YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA ERILAISET ARVOPAPERIT • VÄLIRAHOITUS • optiolainat • vaihtovelkakirjalainat • pääomalainat • jako-osaton etuosake • JOHDANNAISET • optiot • termiinit • futuurit • swapit • PÄÄOMASIJOITUKSET • riskisijoitoittajat • JULKINEN RAHOITUS • Finnvera, Sitra, Tekes

24. DIVIDEND POLICY • LAKISÄÄTEISET RAJOITTEET • RAJOTTAVAT EHDOT • VEROT • LIKVIDITETTIRAJOITTEET • LAINA- JA OSAKEANTIMAHDOLLISUUKSIEN NIUKKUUS • OMAKSUTTU OSINGONJAKOTASO • KASVUYRITYS • INFLAATIO • ERILAISTEN OSAKKAIDEN PREFERENSSIT • LAIMENNUSVAIKUTUSTEN TORJUMINEN

25. LIIKETOIMINTAJÄRJESTELYT • OSAKEKAUPPA • OSAKKEIDEN MYYNTI • OMIEN OSAKKEIDEN LUNASTUS • LIIKETOIMINNAN KAUPPA • MYYJÄNÄ OSAKEYHTIÖ • MYYJÄNÄ HENKILÖYHTIÖ • YRITYSJÄRJESTELYT • SULAUTUMINEN • JAKAUTUMINEN • LIIKETOIMINTASIIRTO • OSAKEVAIHTO • OSAKEYHTIÖN PURKAMINEN

26. PÄÄOMAVEROTUS • Verokannat • Yhteisöverokanta 26 % • Pääomatulojen verokanta 28 % • Ansiotulojen ylin marginaaliverokanta: 35 % + kunnallisvero + kirkollisvero + sairausvakuutusmaksu, noin 55-57 % • Osinkojen verotus • Osingot jaetaan kahteen ryhmään: pörssiyhtiöiden jakamat osingot ja muiden yhtiöiden jakamat osingot • Pörssiyhtiön jakamasta osingosta verotetaan 70 % pääomatulona, loput verovapaata; johtaa 19,6 % verotukseen osingonsaajalla • Muilta kuin pörssiyhtiöiltäsaadut osingot: verotus perustuu yhtiön nettovarallisuuteen ja sen perusteella määriteltävään osakkeen matemaattiseen arvoon: 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta on verovapaata, mutta verovapaan osingon maksimimäärä on 90.000 euroa/osingonsaaja. Jos osinko ylittää em. 9 % matemaattisesta arvosta, se on saajalleen ansiotuloa. Jos osingot ylittävät 90.000 e, ylimenevästä osasta 70 % on pääomatuloa (9 %:n rajaan saakka) • Osakeyhtiön toiselta osakeyhtiöltä (ei pörssiyhtiö) saamat osingot verovapaita

27. PÄÄOMAVEROTUS • Perintö- ja lahjaverotus • Sukupolvenvaihdoshuojennuksen peruste 40 %:iin varallisuusverotusarvosta • Luovutusvoittojen verotus • Yksityishenkilön yli 10 vuotta omistetun omaisuuden luovutusvoittoverotuksen hankintameno-olettama 40 % • Alle 10 vuotta: 20 % • verovelvollinen voi valita käyttääkö luovutusvoiton laskemisessa alkuperäistä hankintamenoa vai hankintameno-olettamaa • Yhteisöjen käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet • Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot verovapaita, jos omistus yli 1 vuoden, omistus yli 10 %, liiketoimintaa harjoittava, ei asunto- ja kiinteistöyhtiö • Vastaavat luovutustappiot vähennyskelvottomia • Verotuksen kattosääntö 60 % • Henkilöyhtiöt • 20 % nettovarallisuudesta pääomatuloa, vaatimuksesta vain 10 %

28. ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ • Arvopaperimarkkinalaki (-89, -93, -96) • L Sijoituspalveluyrityksista –96 • L kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä • L obligaatio- ja debentuurilainoista • L arvo-osuusjärjetelmästä • L arvo-osuustileistä • Sijoitusrahastolaki • Rahoitustarkastuslaki • MUUT • OMX:in ohjesääntö • Ratan ohjeet • VM:n päätökset

29. ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ • ARVOPAPERIMARKKINALAKI • arvopapereiden markkinointi, liikkeellelasku ja tiedonantovelvollisuus • ei saa antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa • listalleottoesite, tarjousesite • tilinpäätöstiedote • “liputusvelvollisuus”: osakkeenomistajan ilmoitettava omistuksestaan, kun joko ylittää tai alittaa: 1/20, 1/10, 1/5, 1/3, ½, 2/3 • arvopaperinvälitys: ei kauppaa, jonka tarkoitus vaikuttaa kursseihin • huolellisuus, tasapuolisuus, kaikille kaikki tieto, ei saa pantata asiakkaan osakkeita, ei saa myydä omaan lukuun, kauppa pörssissä • sisäpiirin väärinkäytön kielto: joka saa tietää julkistamattoman tiedon, joka on omiaan vaikuttamaan pörssikurssiin, ei saa käyttää tietoa hyväkseen hankkimalla aineellista etua itselleen tai muille • sisäpiiri: johto, tilintarkastaja, meklari ja yhteisö johon määräysvalta: ilmoitusvelvollisuus myös sukulaisista • lunastusvelvollisuus: jos omistus on yli 2/3 on tarjouduttava lunastamaan loputkin osakkeet käypään hintaan; käypä hinta 12 kk:n painotettu osakekurssi tai muu

30. ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖ • OMX:n ohjesääntö • pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus: • säännöllinen tiedonantovelvollisuus: ennakkotieto tilinpäätöksestä, tilinpäätöstiedote, tilinpäätös, osavuosikatsaus • jatkuva tiedonantovelvollisuus: • osingonjakoehdotus, tilintarkastuskertomus, jos poikkeaa vakiomuotoisesta, yhtiöärjestyksen muutokset, muutokset johdossa, osakepääoman korottaminen, merkintäsiotumus, osakemerkinnän kehitys, yrityskauppa, yritysjärjestelyt, osakassopimus, muutokset tulevaisuuden näkymissä • tarkkailulista: • konkurssi, selvitystila, laiminlyönyt pörssin sääntöjä • osavuosikatsausten lukumäärä, tilinpäätöstiedotteiden päivämäärät tiedotettava • arvopaperin ottaminen pörssilistalle

31. IFRS International Financial Reports Standards • Pörssiyritysten täytyy 1.1.2005 laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten IFRS säännösten mukaisesti. • IFRS-standardit poikkeavat suomalaisesta kirjanpitokäytännöstä mm. seuraavasti • Enemmän yksityiskohtaista sääntelyä: standardeissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita liiketapahtumien kirjaamisessa • Vähemmän vaihtoehtoja: joustavuus ja vaihtoehdot vähäisempiä kuin suomalaisessa kirjanpitokäytännössä • Käyvät arvot: useiden tase-erien arvostaminen käypään arvoon on joko pakollista tai mahdollista ja realisoitumattomat arvonmuutokset vaikuttavat monessa tapauksessa myös tuloslaskelmaan. Vaikea erottaa mikä osa tuloksesta on liiketoiminnallista tulosta ja mikä osa markkinoiden, korkotason, pörssikurssien tai muiden tekijöiden johdosta syntynyttä realisoitumatonta tulosta. • Läpinäkyvyys: IFRS tilinpäätöksessä annetaan olennaisesti laajempaa ja avoimempaa liitetietoinformaatiota. Esimerkiksi usealla toimialalla toimvien yritysten tulee antaa segmenttitietoja, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, missä liiketoiminnoissa ja millä maantieteellisillä alueilla yrityksen tulos kertyy ja missä varat ja asiakkaat sijaitsevat.

32. OPTIO • OSTO-OPTIO NOKIA 18 e, HINTA 2 e • TOT.HINTA HALTIJA ASETTAJA • 16 -2 +2 • 17 -2 +2 • 18 -2 +2 • 19 -1 +1 • 20 0 0 • 21 +1 -1 • 22 +2 -2 • 23 +3 -3

33. TUNNUSLUKUJA • 1. Tuloslaskelmaluvut • Keskeisimmät tuloslaskelmaan liittyvät luvut. • Liikevaihto • Varsinaisen toiminnan myyntituotot alennusten ja arvonlisäveron jälkeen. • Liiketoiminnan kulut • Liiketoiminnasta aiheutuneet kustannukset, sisältää myös mahdollisen varaston muutoksen. Saattaa sisältää myös liiketoiminnan muut tuotot, mikäli niitä ei eritelty. • Poistot ja arvonalentumiset • Käyttöomaisuuden kulumisesta johtuvat säännölliset kulukirjaukset ja arvonalennukset, myös liikearvopoistot. • Liiketulos • Varsinaisen toiminnan tulos ennen rahoitus-, satunnais- ja veroeriä. • Nettorahoituskulut • Rahoitusoperaatioihin liittyvä erä: rahoituskulut - rahoitustuotot. • Tulos rahoituserien jälkeen • Käytetään myös nimitystä:"tulos ennen satunnaiseriä". • Välittömät verot • Tuloksesta aiheutuvat tuloverot ja muut välittömät verot, erään sisällytetään mahdollinen laskennallinen vero. • Vähemmistöosuus tuloksesta • Tytäryhtiön vähemmistöomistajan osuus tytäryhtiön ja siten koko konsernin tuloksesta. • Jakson tulos • Kirjanpidon mukainen raportointikauden tulos.

34. TUNNUSLUKUJA • 2. Taseluvut • Keskeisimmät taseluvut, yrityksen omaisuus eli "vastaavaa" ja rahoituspohja eli "vastattavaa" eriteltyinä. • Pysyvät vastaavat • Pitkävaikutteinen,"paikallaan pysyvä", omaisuus. • Aineettomat hyödykkeet • Mm. aktivoituja perustamis-, tutkimus- ja kehittämismenoja, immateriaalioikeuksia, lisäksi liikearvo. • Aineelliset hyödykkeet • Perinteiset tuotannontekijät, kuten rakennukset sekä koneet ja kalusto. • Sijoitukset • Omistukset muissa yrityksissä, saamiset konserniyrityksiltä; mahdolliset omat osakkeet erotetaan. • Vaihtuvat vastaavat • Lyhytvaikutteinen,"kiertävä", omaisuus. • Vaihto-omaisuus • Lähinnä aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset ja valmiit tuotteet. • Saamiset • Mm. myyntisaamiset, laskennallinen verosaaminen, mikäli ei ilmoitettu ylempänä. • Rahoitusarvopaperit • Helposti rahaksimuutettavat eli likvidit arvopaperit. • Rahat ja pankkisaamiset • Käteinen ja käteisen luonteiset varat. • Oma pääoma • Yrityksen varat - velat, taseen mukainen oma pääoma sisältäen pääomalainat, mahdolliset omat osakkeet erotettu. • Vähemmistöosuus omasta pääomasta • Tytäryhtiön vähemmistöomistajan osuus tytäryhtiön ja siten koko konsernin omasta pääomasta. • Pakolliset varaukset • Tuleviin todennäköisiin menetyksiin perustuvat etukäteen tehdyt kulukirjaukset; vieraan pääoman luonteinen erä. • Vieras pääoma • Velka eli pääoma joka ei omaa mutta jolla rahoitettu omaa toimintaa. • Pitkäaikainen vieras pääoma • Yli vuoden päästä erääntyvät velat, sisältää myös laskennallisen verovelan. • Lyhytaikainen vieras pääoma • Vuoden sisällä maksettavaksi erääntyvä vieras pääoma kuten ostovelat, sisältää saadut ennakkomaksut. • Taseen loppusumma • Yrityksen koko omaisuus taseessa, sekä oma- että vierasrahoitteinen, ei omia osakkeita.

35. TUNNUSLUKUJA • 3. Johdetut tulos- ja taseluvut • Rahamääräiset, ilmoitetuista eristä johdetut tai oikaistut olennaiset tunnusluvut. • Käyttökate • Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset; liiketoiminnan kassavirtaa (ilman investointeja) muistuttava erä. • Oikaistu liiketulos • Kertaluonteisista eristä (lähtökohtana yrityksen kertaluonteisiksi ilmoittamat erät) harkinnanvaraisesti puhdistettu liiketulos. • Rahoitustulos • Nettotulos + poistot ja arvonalentumiset; kertoo tuloksentekokykyyn liittyvän poistopotentiaalin. • Nettotulos • Rahoituserien ja verojen jälkeinen tulos, joka ei sisällä satunnaiseriä. • Oikaistu nettotulos • Kertaluonteisista eristä (lähtökohtana yrityksen kertaluonteisiksi ilmoittamat erät) harkinnanvaraisesti puhdistettu nettotulos. • Kokonaistulos • Nettotulos +/- satunnaiserät verovaikutuksineen; vähemmistöosuutta ei eliminoitu. • Vapaa kassavirta • Liiketoiminnan ja investointien yhteenlaskettu nettorahavirta (omalle pääomalle). • Likvidit varat • Rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit; nopeasti realisoitavissa oleva omaisuus. • Rahoitusomaisuus • Vaihtuvat vastaavat - vaihto-omaisuus - pitkäaikaiset saamiset (mikäli tiedossa); raha ja rahan luonteiset saamaerät yhteensä. • Nettokäyttöpääoma • Vaihtuvat vastaavat - lyhytaikainen vieras pääoma; ilmaisee karkeasti juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääomamassan. • Tasesubstanssi • Oma pääoma + vähemmistöosuus oposta + konsernireservi + tilinpäätössiirrot - pääomalainat; oman pääoman luonteiset erät yhteensä sisältäen vähemmistöosuuden. • Korolliset velat • Vieras pääoma, joille on maksettava korkoa. • Korolliset nettovelat • Korolliset velat - likvidit varat; käytetään myös nimitystä nettovelat; yritystä pidetään velattomana, jos korolliset nettovelat ovat negatiiviset. • Vieraan pääoman luonteiset erät • Vieras pääoma + pakolliset varaukset + pääomalainat; vieraan pääoman luonteiset erät yhteensä. • Oikaistu taseen loppusumma • Tasesubstanssi + vieraan pääoman luonteiset erät - saadut ennakkomaksut (mikäli tiedossa).

36. TUNNUSLUKUJA • 4. Muut avainluvut • Olennaisimpia ja helposti saatavia muita avainlukuja. • Tutkimus- ja tuotekehitysmenot • Tutkimuksen ja tuotekehityksen aiheuttamat menot; usein kuluja mutta voi sisältää myös aktivoituja menoja. • Bruttoinvestoinnit • Investoinnit käyttöomaisuuteen bruttona, sis. yritysostot. • Tilauskanta • Saadut mutta toimittamattomat tilaukset jakson lopussa. • Liiketoiminnan rahavirta • Todellinen liiketoiminnasta kertyvä nettorahavirta rahoituskulujen ja verojen jälkeen. • Investointien rahavirta • Investointeihin kuluva (-) ja käyttöomaisuuden myynneistä saatava (+) nettorahavirta. • Rahoituksen rahavirta • Pääomarahoituksen nettorahavirta; velan otto lisää (+), velan takaisinmaksu ja osingonjako vähentää (-). • Henkilöstömäärä lopussa • Henkilökunnan lukumäärä jakson lopussa; käytetään kokopäivisiä jos eritelty; voidaan käyttää jakson keskiarvoa jos lopun määrää ei tiedossa.

37. TUNNUSLUKUJA • 5. Taloudelliset suhdeluvut • Tämän ryhmän tunnusluvut kuvaavat yrityksen taloudellista tilaa kokonaisvaltaisesti, tarpeen mukaan vuositasolle normeerattuina. • 5.1 Volyymipohjainen kannattavuus • Käyttökate, % • Käyttökate / liikevaihto x 100. • Liiketulos, % • Liiketulos / liikevaihto x 100. • Oikaistu liiketulos, % • Oikaistu liiketulos / liikevaihto x 100. • Nettotulos, % • Nettotulos / liikevaihto x 100. • Oikaistu nettotulos, % • Oikaistu nettotulos / liikevaihto x 100. • Kokonaistulos, % • Kokonaistulos / liikevaihto x 100.

38. TUNNUSLUKUJA • 5.2 Pääoman tuottavuus • Ilmaisee pääoman tuottavuuden muodostaen kannattavuuden keskeisimmän mittariston. • Oman pääoman tuotto, % • (Nettotulos x NORM (= normeerauskerroin) / tasesubstanssi keskimäärin x 100; ilmoittaa nettotuloksen kirjanpidolliselle omalle pääomalle, vuositasolle normeerattu; arvo hyvä > 10 % (karkea raja). • Oikaistu oman pääoman tuotto, % • Oikaistu nettotulos x NORM / tasesubstanssi keskimäärin x 100; arvo hyvä jos > 10 % (karkea raja). • Sijoitetun pääoman tuotto, % • (Nettotulos + (netto)rahoituskulut (jos posit.) + välittömät verot - satunnaiserien verovaikutus) x NORM / (tasesubstanssi + korolliset velat) keskimäärin x 100; arvo tyydyttävä jos > 5 % (karkea raja). • Koko pääoman tuotto, % • (Nettotulos + (netto)rahoituskulut (jos posit.) + välittömät verot - satunnaiserien verovaikutus) x NORM / oikaistu taseen loppusumma keskimäärin x 100; arvo hyvä jos > 5 % (karkea raja).

39. TUNNUSLUKUJA • 5.3 Vakavaraisuus, velkaisuus • Tärkeä ominaisuus ajatellen yrityksen toiminnan perustaa ja rahoituksellista liikkumavaraa. • Omavaraisuusaste, % • Tasesubstanssi / oikaistu taseen loppusumma x 100; arvo hyvä jos > 40 % - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus • Nettovelkaantumisaste, % • (Korollinen velka - likvidit varat) / tasesubstanssi x 100; arvo hyvä jos < 100 % - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus • Suhteellinen velkaantuneisuus, % • (Vieraan pääoman luonteiset erät - saadut ennakkomaksut) / (liikevaihto x NORM) x 100; arvo hyvä jos < 40 % - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus • Vieraan pääoman takasinmaksukyky, % • Rahoitustulos x NORM / (vieraan pääoman luonteiset erät - saadut ennakkomaksut) x 100; dynaamisen v • 5.4 Maksuvalmius • Ilmaisee yrityksen kyvyn suoriutua maksuvelvoitteistaan lyhyellä aikavälillä. • Quick ratio • Rahoitusomaisuus / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakkomaksut); arvo hyvä jos > 1 - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus • Current ratio • (Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus) / lyhytaikainen vieras pääoma; arvo hyvä jos > 2 - Yritystutkimusneuvottelukunnan suositus • Rahoitustulos, % • Rahoitustulos / liikevaihto x 100; dynaamisen maksuvalmiuden mittari. • 5.5 Rahoitusrasite • Kuvaa nettorahoituskulujen vaikutusta virtaeriin. • Nettorahoituskulut/liikevaihto, % • Ilmaisee kuinka suuri osa myyntituloista rahoituskuluihin tarvitaan. • Nettorahoituskulut/käyttökate, % • Ilmaisee kuinka suuri osa käyttökatteesta rahoituskuluihin tarvitaan.

40. TUNNUSLUKUJA • 5.6 Pääomakuormitus • Pääomakuormitus paljastaa kuinka raskaasti toiminnassa sidotaan pääomia virtaeriä kohden. • Nettokäyttöpääoma, % • Nettokäyttöpääoma / (liikevaihto x NORM) x 100. • Tase/liikevaihto, % • Oikaistu taseen loppusumma / (liikevaihto x NORM) x 100. • Kiinteä käyttöom./liikevaihto, % • Aineelliset hyödykkeet / (liikevaihto x NORM) x 100. • Vaihto-omaisuus/liikevaihto, % • Vaihto-omaisuus / (liikevaihto x NORM) x 100; tunnusluvun kasvu saattaa viitata myyntivaikeuksiin. • Likvidit varat/liikevaihto, % • Likvidit varat / (liikevaihto x NORM) x 100; suuri arvo saattaa merkitä yrityksen varautumista investointeihin, osingonjakoon tai tappiollisuuteen • 5.7 Kasvuintensiteetti • Kuvaa yrityksen suhteellisia kasvu- ja kehityspanostuksia. • Tutkimus- ja tuotekehitysmeno, % • Tutkimus- ja tuotekehitysmenot / liikevaihto x 100. • Investointiaste, % • Bruttoinvestoinnit / liikevaihto x 100. • Liikevaihdon muutos, % • (Liikevaihto kuluvalla jaksolla - liikevaihto edellisellä jaksolla) / liikevaihto edellisellä jaksolla x 100. Huom. Tunnusluku muuttuu kullakin yhtiöllä Q4/04 -tulospäivityksen yhteydessä seuraavasti:(Liikevaihto kuluvalla jaksolla - liikevaihto vuosi sitten vastaavalla jaksolla) / liikevaihto vuosi sitten vastaavalla jaksolla x 100.

41. TUNNUSLUKUJA • 6. Osakekohtaiset tunnusluvut • Osaketasolle kohdistetut keskeiset tunnusluvut; mikäli osakeanteja, lukujen oikaisuissa saattaa esiintyä viivettä. • Tulos/osake, eur • (Nettotulos - vähemmistöosuus tuloksesta) / osakemäärä keskimäärin; käytetään yrityksen ilmoittamaa arvoa jos saatavissa. • Oikaistu nettotulos/osake, eur • (Oikaistu nettotulos - vähemmistöosuus tuloksesta) / osakemäärä keskimäärin; käytetään yrityksen ilmoittamaa arvoa jos saatavissa. • Vapaa kassavirta/osake, eur • Vapaa kassavirta / osakemäärä keskimäärin. • Osinko/osake, eur • (Osinko / 4) / osakemäärä keskimäärin; jaksolle kohdistettu osuus vuosittaisesta osakekohtaisesta osingosta (tai osinkoehdotuksesta mikäli tiedossa); jälkikäteen päivitetään jakson todellinen osinko, koska tiedetään vasta seuraavana vuonna. • Oma pääoma/osake, eur • (Oma pääoma - pääomalainat) / osakemäärä lopussa; käytetään yrityksen ilmoittamaa arvoa jos saatavissa.

42. TUNNUSLUKUJA • 7. Markkinaperusteiset tunnusluvut • Jakson lopun markkina-arvoon perustuvia tunnuslukuja; virtapohjaisissa käytetään 12 kk:n kumulatiivista virtaerää, jotta vältetään jaksoheilahtelu. P/E- ja EV/EBIT-luvuissa ei ilmoiteta mahdollisia negatiivisia arvoja tulkintasyistä johtuen. • Markkina-arvo lopussa • Osakemäärä lopussa (ei omia osakkeita) x osakkeen hinta lopussa; mikäli useita eri hintaisia osakesarjoja, markkina-arvo lasketaan manuaalisesti, noteeraamattomat sarjat arvostetaan vaihdetuimman mukaan. • Yritysarvo lopussa • Markkina-arvo lopussa + korolliset nettovelat; yrityksen ns. velaton arvo. • Osakekurssi lopussa, eur • Osakkeen päätöskurssi jakson lopussa; mikäli selkeästi erihintaisia osakesarjoja, ilmoitetaan sarjojen painotettuna keskiarvona laskettu päätöskurssi. • P/E-luku • Markkina-arvo / (nettotulos - vähemmistöosuus tuloksesta) 12 kk; ilmaisee kuinka monessa vuodessa yritys ns. maksaa itsensä takaisin mikäli tulos säilyy ennallaan. • Oikaistu P/E-luku • Markkina-arvo / (oikaistu nettotulos - vähemmistöosuus tuloksesta) 12 kk; ilmaisee kuinka monessa vuodessa yritys ns. maksaa itsensä takaisin mikäli tulos säilyy ennallaan. • DIV/P-luku, % • Osinkosuhde kertoo todellisen, markkina-arvoon perustuvan osinkotuoton. • P/B-luku • Markkina-arvo / (tasesubstanssi - vähemmistöosuus oposta); luonnollisessa tilanteessa markkina-arvo on tase-arvoa suurempi. • P/S-luku • Markkina-arvo / liikevaihto 12 kk; ilmaisee yrityksen arvon suhteessa myyntiin. • EV/EBIT-luku • Yritysarvo / liiketulos 12 kk, vrt. P/E-luku; kertoo yritysostajalle saman asian kuin P/E sijoittajalle. • Oikaistu EV/EBIT-luku • Yritysarvo / oikaistu liiketulos 12 kk, vrt. P/E-luku; kertoo yritysostajalle saman asian kuin P/E sijoittajalle.

43. SUOMEN RAHOITUSMARKKINAT • pankkien osuus rahoituksen välittäjänä suuri, pankit myös merittäviä omistajia • arvopaperimarkkinarahoituksen osuus pieni • joukkovelkakirjamarkkinat vielä pienet • markkinaosapuolia vähän

44. SUOMEN RAHOITUSMARKKINAT • INSTITUUTIOT • Suomen Pankki • Talletuspankit • liikepankit • osuuspankit • säästöpankit • Muut luottolaitokset • rahoitusyhtiöt • luottokorttiyhtiöt • kiinnitysluottolaitokset • eritysluottolaitokset • Sijoitustoiminta ja sijoituspalvelut • investointipankit • sijoitusyhtiöt • pääomasijoittajat • rahastoyhtiöt • arvopaperivälittäjät • omaisuudenhoitoyhtiöt • Vakuutuslaitokset • vahinkovakuutuyhtiöt • henkivakuutusyhtiöt • eläkevakuutusyhtiöt • Markkinapaikat • Helsingin arvopaperipörssi/OMX Helsinki • Päälista, I-lista, NM-lista, pre-lista, optiot, warrantit, joukkovelkakirjalainat

45. IFRS International Financial Reports Standards • Pörssiyritysten täytyy 1.1.2005 laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten IFRS säännösten mukaisesti. • IFRS-standardit poikkeavat suomalaisesta kirjanpitokäytännöstä mm. seuraavasti • Enemmän yksityiskohtaista sääntelyä: standardeissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita liiketapahtumien kirjaamisessa • Vähemmän vaihtoehtoja: joustavuus ja vaihtoehdot vähäisempiä kuin suomalaisessa kirjanpitokäytännössä • Käyvät arvot: useiden tase-erien arvostaminen käypään arvoon on joko pakollista tai mahdollista ja realisoitumattomat arvonmuutokset vaikuttavat monessa tapauksessa myös tuloslaskelmaan. Vaikea erottaa mikä osa tuloksesta on liiketoiminnallista tulosta ja mikä osa markkinoiden, korkotason, pörssikurssien tai muiden tekijöiden johdosta syntynyttä realisoitumatonta tulosta. • Läpinäkyvyys: IFRS tilinpäätöksessä annetaan olennaisesti laajempaa ja avoimempaa liitetietoinformaatiota. Esimerkiksi usealla toimialalla toimvien yritysten tulee antaa segmenttitietoja, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, missä liiketoiminnoissa ja millä maantieteellisillä alueilla yrityksen tulos kertyy ja missä varat ja asiakkaat sijaitsevat.