1 / 13

Oikeustieteellinen identiteetti

Johdatus oikeudellisiin opintoihin (2 op) Oikeudellinen osaaminen Oikeustiede tieteenalana Prof. Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopisto 4.8.2012. Oikeustieteellinen identiteetti.

novia
Download Presentation

Oikeustieteellinen identiteetti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Johdatus oikeudellisiin opintoihin (2 op) Oikeudellinen osaaminen Oikeustiede tieteenalana Prof. Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopisto4.8.2012

  2. Oikeustieteellinen identiteetti • Itä-Suomen yliopistossa julkisoikeuden HTK/HTM -tutkintojen lähtökohtana oikeustieteellinen identiteetti (vrt. hallintotiede) = lainsoveltajien kouluttamista

  3. Työelämävaatimukset lainsoveltajalle? • juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa • perusteltuja kannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä • mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne • oikeudellisten päätösten tekemisen taito • kirjoittamisvalmiudet • vakuuttavuus

  4. Oikeudelliset käytännöt • Suppea oikeusyhteisö: 1. lainsäätäminen ↓ 2. lainsoveltaminen hallinnossa ja tuomioistuimissa (+ yritykset ja järjestöt) 3. oikeustiede • osanottajan sisäinen näkökulma <–> tarkkailijan ulkoinen näkökulma

  5. Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen • lainsoveltajan näkökulma • oikeustiede on tulkintatiede (vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset tieteet) • lainoppi eli oikeusdogmatiikka: • mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne.  miten lakia pitää tulkita (”pitää-tietoa”) • vrt. millainen lain pitäisi olla? (oikeus <-> politiikka) • vrt. lakien vaikutukset ( empiirinen oikeustutkimus) • auditorio: lainsoveltaja

  6. Lainoppi oikeustieteen ytimenä • lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi • luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä perusteista (lähteistä), esim. lait, tuomioistuinratkaisut, esityöt jne. • oikeuslähteiden käytön pelisäännöt (esim. velvoittavuuden eri asteet: vahvasti velvoittavat, heikosti velvoittavat, sallitut): tulkinta- ja argumentaatio-opit • lainopin onnistuneisuuden kriteeri argumentaation vakuuttavuus (vrt. esim. totuus)

  7. Laki  oikeus • Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana kokonaisuutena • voimassa oleva oikeus  oikeuslähdeoppi • oikeusnormit • säädöksen teksti antaa informaatiota normin sisällöstä (lait oikeuden raaka-aineena) • oikeusnormit ovat oikeuslähteiden tulkinnan tulos (laki + esityöt + oikeuskäytäntö jne) • kokonaisuus: oikeusjärjestyksen kokonaisuuden ymmärtäminen juridisen osaamisen perustana • oikeudenalajaotus (esim. julkisoikeus – yksityisoikeus) • yleiset opit (oikeudellisen ajattelun ”teoriaperusta”): käsitteet ja periaatteet

  8. Tulkinnan taito taito löytää relevantit oikeuslähteet taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia (ilmaisuja/käsitteitä, joiden merkityssisältöä on täsmennettävä) taito hahmottaa tulkintaongelmat osana oikeusjärjestelmää (systeemi) taito käyttää eri argumentaatiotapoja ja ratkaisuperusteita oikeuslähteiden tulkinnassa esim. perusoikeusmyönteinen laintulkinta, tavoitteellinen tulkinta; systemaattinen tulkinta, prejudikaattien käyttö taito ottaa asianmukaisesti huomioon ratkaistavan tapauksen erityispiirteet tosiasiasidonnaisuus, konteksti, seuraamusharkinta taito perustella kannanotot vakuuttavasti

  9. Oikeuden ”anatomia” NORMIT (oikeuden normatiivinen ulottuvuus) ARVOTFAKTAT (oikeuden (oikeuden arvosuuntautunut empiirinen ulottuvuus) ulottuvuus)

  10. Oikeuden ”anatomia” ”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä katsannossa voidaan puhua oikeuden elementeistä, sen normatiivisesta, arvosuuntautuneesta ja tosiasiallisesta luonteesta.” (H. Tolonen Oikeus 1997, s. 110-111) • Oikeuden, politiikan (yhteiskunnan) ja moraalin suhde? • Lakien toteutuminen ja vaikutukset?  Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen

  11. osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi) <–> tarkkailijan ulkoinen näkökulma - esim. empiirinen oikeustutkimus kaikissa pääaineissa - oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus

  12. Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt sääntelyn yleinen kehitys (esim. sääntelystrategioiden muutokset) lakien laadintaan vaikuttavat seikat (esim. perusoikeudet, EU) arvot, tieto ja politiikka oikeuden taustalla lainsäädäntötekniikka Sääntelyn vaikutukset viranomaisten ja tuomioistuinten soveltamiskäytännöt kohdetahojen reagointi noudattaminen / ei-noudattaminen hyväksyntä / torjunta tietämättömyys lailla tavoiteltujen asiantilojen toteutuminen muut kuin tarkoitetut vaikutukset

  13. Taustaluettavaa, ks. www.edilex.fi • Heinilä, Aleksi: Tulkinta ja toiminta. Oikeus 3/2005, s. 262–275. • Tuori, Kaarlo: Oikeudenalajaotus – strategista valtapeliä vai normatiivista agumentaatiota. LM 2004, s. 1196–1224. • Karhu, Juha: Tilannekohtainen oikeudellinen harkinta ja oikeuslähdeoppi. Teoksessa: Oikeus – kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005. Vammala 2005, s. 25–38.

More Related