MITÄ ON SUOMALAISUUS (vai onko sitä)? Identiteetti, mentaliteetti ja kansallinen omakuva

1. MITÄ ON SUOMALAISUUS (vai onko sitä)?Identiteetti, mentaliteetti ja kansallinen omakuva Yhteiskuntahistorian johdantokurssi syksy 2011/Sosiaalihistoria luento 4 MATTI PELTONEN

2. 1. Mitä on kansallinen stereotypia? • identiteetti, omakuva ja mentaliteetti ovat eri asioita; käsitteet on pidettävä selkeinä! • suomalaisen omakuvan erikoisuus – kielteisyys ja liioiteltu itsekriittisyys; • omakuvan rajat – koskee useimmiten vain miehiä; • muilla on muita (yleensä parempia!) käsityksiä meistä.

3. Keskeisten käsitteiden selventämistä:A. IDENTITEETTI: -kokemuksellinen, symbolien ja rituaalien kautta välittyvä yhteisyys (identifioituminen); -ajallisesti lyhytkestoinen, mutta toistuva; -yksilöllisen kokemuksen kautta toteutuva, mutta oman ryhmän jäsenten kanssa kulttuurisesti jaettu; -tuttu ja tunnettu.

4. B. MENTALITEETTI: • -suhtautumistapamme (käsitteen alkup. merkitys kansanluonne tai maailmankuva); • -meidän ja maailman/luonnon suhteen puolittain tai jopa kokonaan tiedostamattomat rutiinit; • -opittu ja automaattiseksi muodostunut; • -pitkäkestoinen, usein julkilausumaton; • -ei niin tunnettu ja selkeä kuin identiteetti.

5. C. KANSALLINEN STEREOTYPIA/OMAKUVA: • -yleensä tiiviitä (ja kiusoittelevia) käsityksiä toisista kansallisuuksista; • -kulttuurin (opetus, joukkotiedotus, kirjallisuus) ylläpitämiä ja levittämiä käsityksiä; • -suhteellisen pysyviä ja jäykkiä, mutta kuitenkin suuret muutokset mahdollisia; • -omakuva on kansallisen stereotypian erikoistapaus.

6. 2. Omakuvamme historian vaiheitaA. Vuosisadan vaihde 1800/1900 – ”kansankuvan murros” ja kielen sosiaalihistoria • -yhteiskunnallinen tilanne ennen itsenäistymistä ja suomenkielisen eliitin asennemurros; • -suomenkielisen korkeakulttuurin ”nuoruus” pysyvänä ongelmana, joka periytyi biologisena ominaisuutena; • -”rotuajattelu” vallitsevana intellektuaalisena muotina (käsitys myös henkisten ominai-suuksien biologisesta periytyvyydestä kaikkien mielestä uskottava, tieteen ”viimeinen sana”).

7. Esimerkki 1900-luvun alusta: • myytti ”suomalaisesta humalaluonnosta”, ”pahasta olutpäästä” tai ”suomalaisesta viinapäästä” (nyk. suomalainen juomatapa); • syntyi ennen kuin oli tehty yhtään tutkimusta juomatavoista Suomessa tai muualla! • Raittiusliikkeen ja kieltolakitaistelun merkitys taustalla ratkaiseva (aluksi); • Ymmärrettäväksi (sivistyneistölle) myytin teki em. rotuajattelu, käsitys kansallisten ominaisuuksien biologisesta periytymisestä.

8. B. Ennen kieleen perustunutta mallia 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa – sisämaan ja rannikon dialektiikka • -sivistys ja barbaria luontosuhteeseen perustuvana kaksijakoisuutena (rikkonainen rannikko ja sisämaan umpimetsät); • -rannikko: aktiivinen mutta pinnallinen kansanluonne; • -metsäseutu: saamaton mutta syvällinen kansanluonne.

9. C. Toisen maailmansodan jälkeen – Suomalainen metsäluonto vs. eurooppalainen kaupunkikulttuuri • - kieli ja erityisesti suhde ruotsin kieleen ei enää suuri ongelma –kielitaistelu ohitse; • -suomalainen korkeakulttuuri oli alkanut menestyä (F. E. Sillanpään Nobel-palkinto, Finnish design, suomalainen arkkitehtuuri); • - uusi havainto: olemmekin osa Pohjolaa! • -pohjoisen ja muun Euroopan rinnastus sivistyksenä (ikivanhana kaupunkikulttuurina) ja barbaarisuutena (metsäseutujen uudisasutuksena)

10. Nykyisen suomalaiskäsityksemme kansallisia erityispiirteitä: • -metsän negatiivinen arvottaminen; muualla Euroopassa usein toisin päin! • -tyypillinen suomalaisen eliitin lukukokemus: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä henkilögalleria muuttuu Jukolan pojista Impivaaran metsäläisiksi • -suomalaisen kaupunkikulttuurin nuoruus selittää kaiken!

11. Miksi sodanjälkeinen aika ei tuottanut positiivista omakuvaa? • Armi ja olympialaiset; mitä jos ne tulevat Suomeen ja näkevät millaisia olemme? • Epäluottamus lähtökohtana; olemme urheileva ja tappeleva kansa! • Kampanjointi suomalaisten sivilisoimiseksi alemmuudentuntoisista lähtökohdista: • olympiatoimikunnan työ • Alkon rahoittama Ryhtiliike ja sen julkaisema käytösopas

12. D. Suomalaisuuden määrittelykamppailu jatkuu ja jatkuu ja jatkuu…. • Entä juuri nyt? Palaako porthanilainen rannikko-sisämaa vertailu uudessa muodossa? • Uusin kierros 1990-luvulla EU-jäsenyyteen valmistauduttaessa (monissa suurissakin EU-maissa kriittistä keskustelua kansallisesta omakuvasta) • Suomessa kasvoi huoli rahvaan (?) ”small talk”-kyvyttömyydestä ja kansalaisten ”vuorovaikutustaitojen” puuttumisesta; ”Mitähän ne ajattelee Euroopassa meistä?”