1 / 22

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla. IV: Osmanit ja Espanja Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit.

norah
Download Presentation

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla IV: Osmanit ja Espanja Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit

  2. Keskiaikainen sotalaitos • Perusta sosiaalinen: • kokosi yhteisön sotaan lojaalisuussuhteilla • kaikki vastaavat omasta ylläpidostaan • Ongelmat hallitsijan kannalta: • lyhyitä ja rajoitettuja sotaretkiä • uskollisuus ehdollista • alamaisten kyky itsenäiseen sodankäyntiin • Yritettiin korvata osin palkkajoukoilla

  3. Byrokraattinen sotalaitos • Lähtökohta valtion vahvistaminen: • resurssien tehokkaampi kokoaminen • väkivalta hallitsijan monopoliksi • Toimintamalli: • tarjoaa verotuksen vastineeksi turvallisuutta • luo hierarkkisen organisaation • Mahdollistaa vallan nopean kasvattamisen

  4. Risti ja puolikuu • Vuosisatainen taistelu Välimerestä: • Itä: Konstantinopoli ja Balkan • Länsi: Iberian niemimaa ja Maghreb • Byrokraattisten sotalaitosten nousu: • Osmanien sulttaanikunta • Espanjan kuningaskunta (+Habsburgit)

  5. Osman-dynastia • Perustajana Osman Bey (1281-1326): • läntisin Anatolian turkkilaisista heimoista • kasvoi naapuriensa kustannuksella • Nopea kasvu 1300-luvun lopulta lähtien: • 1362: Adrianopoli (Eurooppaan) • 1453: Konstantinopoli • 1517: Egypti ja Lähi-itä • 1526: Mohacs (Unkari) • 1529: Wienin piiritys

  6. Päälliköiden päällikkö • Perinteinen sotaväki: • turkomaanit: turkkilaisklaanien ratsuväki • ghazit: vapaaehtoisia uskonsotureita • ghulamit: beyn orjasotilaita • yaya: paikallinen nostoväki • Ongelmana epävakaus ja luottamuspula: • ylläpitävänä voimana henkilösuhteet • ei kiinteitä yksiköitä tai sotilaskoulutusta

  7. Janitsaarit (yeni ceri) • Perustaja sulttaani Murat I (h. 1359-1389) • Orjasotilaita: • uusi versio perinteisestä islamilaisesta mallista • aluksi värvättyjä sotavankeja • värväys osaksi kristittyjen verotusta • Koulutus ja uskollisuus: • huostaan otetut poikalapset töihin pelloille opettelemaan kieltä ja uskontoa • koulutukseen: osa hallintoon, loput sotilaiksi • arvostettu asema sulttaanin orjina

  8. Sulttaanin armeija • Ytimenä janitsaarit (n. 50.000): • arkebuuseilla (ja lapiolla) varustettua jalkaväkeä • perusyksikkönä orta (100-200) • Sipahit: timar-läänityksiä n. 100.000 • pohjana bysanttilainen läänitysmalli • Maailman vahvin tykistö: • tykkimiehet ammattilaisia • Maailman suurin kaleerilaivasto: • soutajat sotavankeja • Maghrebin kaapparit (Barbarossa)

  9. Osmanien suuruuden aika (1450-1700) • Ylivoimainen vihollisiinsa nähden: • kenttäarmeijoissa >70.000 vakinaista armeijaa • ratsuväen rynnäkköjä jalkaväen suojasta • Sotilasbyrokratian tehokkuus: • janitsaarien koulutus ja elintaso • pysyvät yksiköt; ylennykset kyvyn pohjalta • veteraaneille eläkejärjestelyjä • Konstantinopolin suuret kaleeritelakat • ase- ja ammusmanufaktuureja

  10. Osmanien hiipuva mahti • Kasvun rajat vastaan 1500-luvun lopulla: • sotaretket alkoivat Konstantinopolista • kohteeseen ehdittävä kesän aikana • Heikentyminen 1600-luvulla: • dynastinen valtataistelu: kruununperimys • etninen ja uskonnollinen hajanaisuus • keskushallinnon otteen herpoaminen • talouskasvu länttä hitaampaa (Amerikka)

  11. Turkkilaiset Wienin porteilla • Neljä vuosisataa kristityn Euroopan uhkana • Pakotti kehittämään sotalaitosta: • Unkarin ”musta armeija” (husaarit) • Itävallan linnoitukset ja palkkajoukot • Puolalaiset husaarit • Espanjan terciot ja kaleerilaivasto

  12. Ferdinand ja Isabella • Trastámara-dynastian liitto (1474): • Isabella I: Kastilian kuningaskunta (Isabella) • Ferdinand II: Aragonian kruunut (Aragonia, Valencia, Barcelona, Sisilia) • Kastilian sisällissota 1474-1479 • Granadan valloitus 1481-92 (reconquista): • valtakunnan sisäinen yhdistäminen • vallan keskittäminen hallitsijalle

  13. Kastilian armeija • Kuningattaren omat sotajoukot: • palkatut asemiehet: tykkimiehet • hallitsijan vasallit • Suurvasallien ja piispojen sotajoukot • Ritarikunnat: • Santiago, Alcantára, Calatrava • Hermandades veljeskunnat • Suuri kuormasto: • kauppiaita • paljon naisia (prostituoidut, pyykkärit jne.)

  14. Granadan valloituksen seuraukset • Sotilashallinnon kehittyminen: • ylläpito keskitetysti verovaroista • vasalleista osa kuninkaan joukkoja • Sotataidon kehittyminen: • jalkaväen kasvava merkitys; keihäsmiehet ja arkebusieerit • kuninkaallinen tykistö; vasallien linnoista ei enää turvapaikaksi

  15. Ferdinandin uudistukset • Kirkon sotilaallisen vallan heikentäminen: • piispoiksi uskottuja miehiä • Ferdinandista ritarikuntien suurmestari • Hermandadesin lakkautus (1498): • tilalle vakinaisesti ylläpidetty sotaväki • uusia säädöksiä 1495-1503 • Hallitsijalle ei enää sisäistä uhkaa

  16. Italian ja Maghrebin sodat (1495-1573) • Syy: barbareskit ja Napolin perimys • Merentakaisen vakinaisen armeijan alku: • sotilaat eivät enää talveksi kotiin • komentajista (capitan) vakinaisia upseereja • talonpojista (peón) sotilaita (infanta) • Armeijasta valtion pysyvä kuluerä: • byrokratia: resurssien valjastaminen • Amerikan kulta ja hopea

  17. Espanjan jalkaväki • Esikuvat: • Rooma, sveitsiläiset, janitsaarit • Gonzalo de Cordoba ’El Gran Capitan’ • Vapaaehtoisia talonpoikia: • kapteenien värväämiä valtion palkalla • pysyvyys; koulutus, toverihenki • Kuninkaan sotilaita; • kuninkaan tukena, ei aatelin tai kansan • luotettavampia kuin palkkasotilaat

  18. Espanjalainen Tercio • Pysyvä organisaatio (2500-3000 miestä): • jakautui kymmeneen komppaniaan • aluksi kolme terciota > kasvoi • Taktiikka: • keihäsmiehet tiheissä neliöissä • pyssymiehet kulmissa pienissä ryhmissä • Habsburgien sotavoima vuosisadan ajan • Alankomaiden sodan armeijassa 50-70.000 sotilasta

  19. Merisotaa yksityisten voimin • Keskiajalla harvoin valtion sotalaivoja (Venetsia): • kauppalaivoja ja kaappareita tarpeen mukaan • taktiikka: ammuskelua ja entrausta • Sodan yksityisyrittäjiä Välimerellä: • ritarikunnat: johanniitat (Rhodos) • barbareskit: Pohjois-Afrikka

  20. Suuret kaleerilaivastot • Tykkien käyttö suosi aluksi soutulaivoja: • ketteryys auttoi tähtäämään • Aluksi yksityisiä kontrahteja: • Andrea Doria ja barbareskit • Laivastojen kasvaessa hallitsijoiden käsiin: • valtava resurssien kokoamisen tarve • taistelu Välimeren herruudesta (Lepanto 1571) • Ylläpidon kalleus romautti 1570-luvulla: • kaapparisodan paluu • purjelaivastojen nousu (Suuri armada)

  21. Kuningas tekee vararikon • Habsburgien imperiumin sotakulut: • Osmanit ja barbareskit • Ranska liittolaisineen • Saksan ja Alankomaiden protestantit • Toistuvia vararikkoja 1500-luvun lopulla • halukkuus maksaa veroja laskee • inflaatio (Amerikan hopea) ja eroosio • heikkenevä kyky luoda turvallisuutta

  22. Espanjan perikato • Byrokraattisen keskusvallan hajoaminen: • kapinoita: Alankomaat, Napoli, Katalonia • valtaa takaisin paikallisten ylimysten käsiin • Romahdus 1600-luvun lopulla: • Amerikan hopeavirta alkaa ehtyä • resurssien kokoaminen heikkenee • ei enää varaa kenttäarmeijaan • Uusi nousu 1700-luvulla Habsburgien imperiumin hajottua

More Related