1 / 27

Neuvostoliiton historia 2

Neuvostoliiton historia 2. Kansalaissota ja sotakommunismi 1918-1922. Ongelmat vallanoton jälkeen. Hallitusta ei totella, toimeenpaneva koneisto puuttuu Talouden alamäki ei korjaannu vaan pahenee Armeijan hajottua maa on Saksan armoilla Vähemmistökansat eroavat, kuten niille luvattiin

nia
Download Presentation

Neuvostoliiton historia 2

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Neuvostoliiton historia 2 Kansalaissota ja sotakommunismi 1918-1922

  2. Ongelmat vallanoton jälkeen • Hallitusta ei totella, toimeenpaneva koneisto puuttuu • Talouden alamäki ei korjaannu vaan pahenee • Armeijan hajottua maa on Saksan armoilla • Vähemmistökansat eroavat, kuten niille luvattiin • Rikollisuus ja anarkia vallitsevat • Työläiset eivät työskentele • Hallitusta uhmataan (lakot, ”italjanka”)

  3. Hallitusvastuun poliittiset seuraukset • Opposition voitto neuvostojen vaaleissa keväällä 1918 (Ks. Vladimir Brovkin)> repressiot • Anarkistit ajavat vasemmalta ohi>likvidoidaan • Puolueen hajoamisen vaara (vasemmisto-oppositio; mm. rauhankysymys) • Kurin ja järjestyksen tarve ja vaatimus • Puna-armeijan perustaminen

  4. Hallitsemisen periaatteet ja metodit • Terrori (”Miten kilpailu on järjestettävä”) • ”Sosiaalinen insinöörityö”: ”luokkataistelun” järjestäminen ja kiihdyttäminen (”grab nagrablennoje!” suunnattuna toimintana) • Väkivaltakoneisto (tšeka) ei lain sitoma • Summittaisen terrorin käyttö (esim. kesä 1918) • Opposition kukistaminen kaikin keinoin

  5. ”Sotakommunismi” 1918-1921 • Suunnitelmattomasti, sodan ja pulan oloissa syntynyt talousjärjestelmä, joka pyrki kommunismiin • ”Valvonnan” sijasta tuotantolaitosten kansallistaminen • Elintarvikediktatuuri. Korttijärjestelmä. ”annokset” (pojok) • ”Tasapalkkaisuus” (uravnilovka)(ei koskenut ”riistäjäluokkia”, joille nälkäannos) • Hyperinflaatio ja rahan syrjäytyminen. Barter • Pakkoon perustuva, sosialistiseksi ymmärretty talousjärjestelmä, jossa sekä tuotanto että jakelu maksimaalisesti valtion käsissä

  6. Bolševikkien tavoitteet • ”Kommunismi”: yhteiskunta ilman valtiota (erityistä pakotuskoneistoa) • Jokainen hoitaa vuorollaan hallintoa • Päämäärä siis sama kuin anarkisteilla (Lenin) • Yhteiskunta vailla rahaa ja niukkuutta; ”jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan” • Siirtymävaiheessa tarpeen tiukka diktatuuri • Uuden yhteiskunnan säännöt ”opitaan pian” (V.I.L.)

  7. Vuoden 1919 puolueohjelma. Voimassa vuoteen 1961 • Puolueen nimeksi v. 1918 ”yleisvenäläinen kommunistinen puolue (bolševikit) • Maailmanvallankumouksen aikakausi alkanut • Imperialismin sortumisen ja vallankumoussotien aikakaudella sodat ovat väistämättömiä -pasifismi taantumuksellista utopiaa • Venäjällä pikkuporvaristo ”määrällisenä” enemmistönä: sosialistista yhteiskuntaa ei vielä toteutettu • Proletariaatin diktatuuri voimassa, luokkataistelu jatkuu

  8. Valtio ja kansa (1919) • Valtiota lähennetään kansaan • Vaalipiiriksi ja valtion perussoluksi tulee alueen sijasta työpaikka • Työtätekevät joukot suorittavat yhä enemmän valtion tehtäviä • Vallan kolmijako lainsäädännölliseen, hallinnolliseen ja tuomiovaltaan poistetaan • Kaikki valta (diktatuuri) ”työväellä”

  9. Talous (1919) • Maksimaalinen tuotannon suunnitelmallistaminen ja keskitys • Uuden toverillisen työkurin luominen • Spesialistien laaja käyttö (vaikka ovatkin vanhan vallan kasvattamia) • Pyrkimys tasapalkkaisuuteen, jota ei vielä voida toteuttaa (spesialisteille suurempi palkka)

  10. Jakelu (1919) • Kaupankäyntiä korvataan yhä enemmän suunnitelmallisella jakelulla, tavoitteena organisoida väestö yhtenäiseen kulutuskommuunien ketjuun • Jakeluorganisaation ankara keskittäminen • Osuustoiminnan tukeminen

  11. Raha ja pankit (1919) • Pankit valtion monopoliksi • Siirtymävaiheessa kapitalismista kommunismiin ei rahasta luopuminen vielä ole mahdollista • Rahattomien operaatioiden piiriä laajennetaan ja valmistellaan rahan hävittämistä (pakolliset pankkitalletukset, sekkien ja lyhytaikaisten ruokakuponkien käyttö jne.)

  12. Maatalous (1919) • Luotava valtiontiloja • Kannatettava maatalouskommuuneja • Nojataan maalaisköyhälistöön • Taistellaan kulakkeja vastaan, keskitalonpoikia (serednjak) vedetään suunnitelmallisesti sosialismin rakentamiseen

  13. Työ (1919) • 8-tunnin työpäivä • Ylityökielto (poikkeuksia imperialistien intervention takia) • 42 tunnin yhtäjaksoinen vapaa • Tavoite: 6 tunnin työpäivä + 2 tuntia hallintoa ja/tai opiskelua

  14. Naiskysymys (1919) • Naisten tasa-arvo, ”viimeistenkin epätasa-arvon jäänteiden hävittäminen” • ”Vapauttaminen vanhentuneen kotitalouden rasituksista korvaamalla se kommuunitaloilla” • yhteisruokailu ja lastenhoito, keskuspesulat • siviiliavioliitto

  15. Kansallisuudet (1919) • Lähennetään eri kansallisuuksien proletaarisia ja puoliproletaarisia aineksia • Kaikki kansalliset erioikeudet poistetaan • Siirtymävaiheena täydelliseen yhtenäisyyteen on federaatio • Se, kenellä on oikeus puhua kansakunnan nimissä (eroamisasiassa) riippuu kansakunnan kehitysasteesta • Kansallisten tunteiden jäänteitä kohtaan on osoitettava erityistä huomiota

  16. Oikeuslaitos (1919) • Yhtenäinen kansanoikeus • Tuomarit neuvostojen valitsemia, vanhat lait kumottu • Ellei dekreettejä asiasta ole, käytetään sosialistista oikeustietoisuutta • Rangaistuksissa paljon ehdollista, vankeuden sijasta työtä, vankilat korvataan kasvatuslaitoksilla

  17. Koululaitos (1919) • Koulut muutetaan luokkaherruuden välineestä luokattoman yhteiskunnan rakentamisen välineiksi • Yleinen, maksuton ja pakollinen polytekninen koulutus (tutustuminen kaikkiin tärkeimpiin tuotannon aloihin) • Yhtenäinen työkoulu omalla äidinkielellä • Korkeakoulutus ja taiteen ja sivistyksen saavutukset maksimaalisesti joukkojen käyttöön

  18. Talouden kriisi • Vrt. Leninin uskomus työtehon lisääntymisestä ”kommuunissa” (Valtio ja vallankumous) • Jakelun romahdus> kaupunkien tyhjeneminen, ”Mešotšniki” (salakauppa) • Pakkoluovutukset > viljelyn romahdus > kylvökomiteat • Tuotannon romahdus • Kuljetuksen romahdus (rautatiet) • Ulkomaankaupan romahdus • Tuottavuuden romahdus (eikä kasvu…) • Nälänhätä (Povolžje). N. 5 miljoonaa uhria Huippu 1921-22 (Amerikkalainen ARA-järjestö auttaa)

  19. Poliittinen kriisi keväällä 1921 • Oppositiopuolueet ”maan alla” • Elintarvikepula, liikenteen lama • ”Sovdepia” saarroksissa, ei ulkomaankauppaa, ei poliittista tunnustusta (Paitsi Suomi ja Baltian maat) • Kapinat maaseudulla (Tambov) • Kronstadtin kapina (”neuvostot ilman kommunisteja!”)

  20. Kronstadtin kapina • Maaliskuussa 1921 • Matruusit (aiempi bolševikkien paras tuki) nousevat kapinaan • Kronstadt vallataan rynnäköllä jään yli, teloitukset • N. 8000 kronstadtilaista pakenee Suomeen, mm. kapinan johtaja Petritšenko

  21. Ulkovaltojen interventio • Taustaa: I maailmansota jatkuu. Venäjä Saksan kelkassa. Kysymys Venäjän veloista. • Tavoitteena omien etujen (sota, aseet) turvaaminen ja valkoisten auttaminen • Sotatoimet vähäisiä. Aseita ja ammuksia valkoisille suuria määriä • Britit Pohjois-Venäjällä ja Mustalla merellä • Ranskalaiset Mustalla merellä • Amerikkalaiset Pohjois-Venäjällä ja Kaukoidässä • Japanilaiset Kaukoidässä

  22. Kansalaissota Venäjällä • Huipentuma 1918-1919 • Alku: ”Tšekkoslovakkien” juna. ”Jääretki” • Demokraattinen vastavallankumous: Komutš (perustuslakia säätävän kokouksen komitea) • Amiraali Koltšakin kaappaus> “Ylin hallitsija”. Toimi Siperiassa ja Uralilla • Kenraali Denikinin hyökkäys etelästä kohti Moskovaa • Judenitšin hyökkäys Pietariin syksyllä 1919 • ”Banditismi” vuoristoalueilla ja rajoilla sekä aroilla • Itä-Karjalan ”bandiittikapina” 1921-22, Aunuksen retki 1919 ym. • Puolan-sota 1920. Wrangel Krimillä 1920

  23. Kansalaissodan luonne • Aluksi pienet joukot mukana • Puna-armeija luodaan alkaen keväästä 1918. Miljoonia mobilisoidaan. Rautainen kuri (ei ”demoratiaa”). Väenotot • Raakuus: ei vankeja taisteluista, panttivangit, terrori, pogromit • ”Porvarilliset spesialistit” punaisten sotilasasiantuntijoina • Primitiivisyys: ratsuväki, ”tatšankat” tankkien korvikkeena • Tautien merkitys (espanjantauti) • ”Kolmas voima”: vihreät talonpoikaisanarkistit (Nestor Mahno)

  24. Tappiot • Puna-armeija (virallinen tilasto ”Grif sekretnosti snjat”) • Kaatuneita 260 000 • Kuoli sairaaloissa 616 000 • Yht. ”peruuntumattomia” n. 940 000 • Haavoittuneita n. 550 000 • Sairastuneita 6 242 000 • Yht. ”sanitaarisia tappioita” n. 6 801 000

  25. Kansalaissodan uhrit • Kokonaismäärä 7-10 milj. (4x Ims. uhrit) • Suurin osa siviilejä • N. 2 milj. tauteihin kuollutta • N. 2 milj. rintamilla kuollutta • N. 200 000 teloitettua • N. 400 000 vankeudessa tai ”rauhoituksissa” kuollutta • N. 7 milj. huollotonta lasta • Volganvarren nälänhätä 5-7 milj. uhria

  26. Normalisoituminen • Puolan sota 1920. Yritys ”viedä vallankumousta”. Varsovan edustalla pannaan sulku etenemiselle lännessä. Ranskan apu Puolalle • Rauhansopimukset Suomen ja Baltian maiden kanssa 1920 • NEP (Uusi talouspolitiikka) vuodesta 1921 • Genovan konferenssi käsittelee Venäjän velkoja 1922. Venäjä palaa maailmanpolitiikkaan • Kaukoidän tasavallan liittäminen takaisin Venäjään 1922 • Neuvostoliiton perustaminen 1922 lopussa • Maailmanvallankumous jää pois päiväjärjestyksestä (tosin vielä Hampuri 1923 ja Tallinna 1924)

  27. Kansalaissodan ja sotakommunismin perintö • Väkivallan kulttuuri (s. esim. Figes, Gorki, Jakovlev) • Talouden ja yhteiskunnan sotilaallinen johtaminen –”sotatalous” • Valta keskittyy puolueelle (eikä neuvostoille) • Puolue kehittyy monoliittiseksi, keskitetyksi organisaatioksi (”demokraattinen sentralismi”) • Kansan kahtiajako (”entiset” ja ”kulakit”) • Talouden romahdus. Teollisuuden pysähtyminen ja nälänhätä

More Related